Rukouksen ja odotuksen aika

[rita4]

05.06.2020 14:20 (päivitetty 12:51)

Jukka Norvanto
Jukka Norvanto on pastori, raamatunopettaja ja Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysteologi

Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa kerrotaan, että Jeesuksen taivaaseen astumisen jälkeen opetuslapset palasivat Öljymäeltä ”Jerusalemiin ja menivät siellä siihen taloon, jonka yläkerrasta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa.” Heidän mukanaan oli myös Maria, Jeesuksen äiti.

Oli tullut odotuksen, rukouksen ja uuteen alkuun valmistautumisen aika.

Opetuslapset kokoontuivat erään talon yläkertaan. Se oli sama huone, jossa Jeesus oli asettanut ehtoollisen. Siitä huoneesta Juudas oli lähtenyt kavalalle retkelleen vaihtamaan ikuista autuuttaan 30 hopearahaan. Siinä huoneessa Jeesus oli pessyt opetuslastensa jalat ja sanonut estelevälle Pietarille: ”Jos minä en pese sinua, ei sinulla ole sijaa minun luonani.”

Tuohon yläkerran huoneeseen liittyi aivan ainutlaatuisia muistoja ja tapahtumia. Siellä oli vietetty viimeinen rauhallinen hetki ennen Jeesuksen kärsimystä ja kuolemaa. Ei ihme, että siihen huoneeseen opetuslapset halusivat palata.

On helppoa ymmärtää opetuslasten käyttäytymistä. Jossain vaiheessa elämää tietyt seudut, rakennukset ja jopa lapsuuden ajan piilopaikat tulevat niin tärkeiksi, että ne täytyy saada nähdä uudestaan. On kuin tietyt paikat olisivat vetäneet itseensä joitain erityisiä ilon ja lohdun pisaroita, joita ei löydy mistään muualta.

| Rakkaan ihmisen muisto tai seura saa muutoin tavanomaisilta tuntuvat paikatkin tuntumaan erityisiltä.

Sellainen paikka on useimmille ihmisille lapsuudenkoti ja kotimaisema. Mutta harvoin pelkät rakennukset ovat sitä tunnelmaa luoneet. Tärkeintä ovat ihmiset, jotka siellä ovat eläneet. Rakkaan ihmisen muisto tai seura saa muutoin tavanomaisilta tuntuvat paikatkin tuntumaan erityisiltä.

Kun ajattelemme opetuslapsia palaamassa samaan huoneeseen, jossa he näkivät Jeesuksen asettavan ehtoollisen ja valmistautuvan kärsimyskuolemaansa, niin voimme ihmetellä: Miksi he eivät mene eteenpäin? Eikö Jeesus ennen taivaaseen astumistaan antanut heille käskyn mennä kaikkeen maailmaan? Miksi he jäävät paikalleen entisiä kuvioita katselemaan?

|Aina ei ole rukousvastausten aika. Aina ei ole edes kylvämisen eikä niittämisen aika.
Joskus on vain odottamisen ja rukouksen aika.

He jäivät paikalleen, koska Pyhää Henkeä ei ollut vielä vuodatettu heihin, helluntai oli vielä edessäpäin. Sillä aina ei ole rukousvastausten aika. Aina ei ole edes kylvämisen eikä niittämisen aika. Joskus on vain odottamisen ja rukouksen aika.

Opetuslapset olivat siis ymmärtäneet asian oikein. Omassa voimassa liikkeelle lähteminen olisikin päätynyt omaan mahdottomuuteensa. He muistivat Jeesuksen sanat: ”Ilman minua te ette saa mitään aikaan.” Pyhän Hengen saaminen merkitsi jatkuvaa yhteyttä myös Herraan Jeesukseen. Siksi oli odotettava ja luotettava siihen, että vasta kun Jumalan aika täyttyy, alkavat maailmalle pelastuksen ajat.

Kuva: Raija Hämynen

[rita4]

He jäivät paikalleen, koska Pyhää Henkeä ei ollut vielä vuodatettu heihin, helluntai oli vielä edessäpäin. Sillä aina ei ole rukousvastausten aika. Aina ei ole edes kylvämisen eikä niittämisen aika. Joskus on vain odottamisen ja rukouksen aika.

Opetuslapset olivat siis ymmärtäneet asian oikein. Omassa voimassa liikkeelle lähteminen olisikin päätynyt omaan mahdottomuuteensa. He muistivat Jeesuksen sanat: ”Ilman minua te ette saa mitään aikaan.” Pyhän Hengen saaminen merkitsi jatkuvaa yhteyttä myös Herraan Jeesukseen. Siksi oli odotettava ja luotettava siihen, että vasta kun Jumalan aika täyttyy, alkavat maailmalle pelastuksen ajat.

Veljen opetus nosti moniakin asioita esille, mutta koitan jotain siitä sanoakin, jos Herra niin suo..

Uskon, että tämä aika on laittanut uskovia enempi vain rukoileen, toivoisin sitä ainakin, myöskin itseni kohdallekin. Mutta haluan uskoa että tämä vaikea, ja pelon aika on laittanut vielä Jeesusta henk koht tuntemattomatkin, eli uskosta vielä osattomatkin rukoilemaan ja pyytämään varjelusta sekä apua, jopa ehkä jopa sielunsa pelastumistakin, sillä sehän se olisi Jumalankin tahto meidän kaikkien ihmisten kohdalla, niin uskovien kuin uskomattomienkin, eli; käännynnäisten, muotokristillisten kohdalla.

Meillä saattaa usein kyllä olla intoakin lähteä tekemään työtä elovainioille sekä julistamaan ilosanomaa, eli evankeliumia ihmisille, mutta.. Jos ei Herra siihen meitä kehota, anna innoitusta, voimaa, rohkeutta, ym niin pelkäänpä pahoin, että siitä ei useinkaan silloin seuraa sitä hedelmää, jota toivoisimme saavamme.. Tarvitsemme siihen Jumalan voimaa ja viisautta, Pyhän Hengen läsnäoloa, sekä rukousta, kärsivällisyyttä, rakkaudesta kumpuavaa sydäntä ja mikä vaikeinta useimmiten; jaksaa vain kuin odottaa ja pysyä vain kiittäen rukouksessa. Varsinkin tänä aikana kun ihmiset ovat niin kovin lujasti kiinni mammonassa ja eri uskonnotkin houkuttavat, helppoudellaan, kun ei tarvitse tehdä muutosta elämässään, ym.

Toki voimme lähteä liikkeelle yksilö uskovina, kuin seurakuntinakin, toki. Mutta sen täytyy silloin aina ensin lähteä Rukouksesta käsin! Mutta teemmekö sen, eli odotammeko aikaa ja kehotusta, innoitusta, Jumalan puhetta sydämillemme, pysyen ristinsä juurella rukouksessa? Niinpä, hyvä kysymys ja siihen voi vastata kukin vain itselleen..Maltammeko odottaa ja pysyä rukouksessa, sekä Sanan tutkimisessakin?!

Annetaan rakkaat Jumalan Hengen puhua Raamatun Sanan sekä rukouksenkin kautta, sekä ohjata ajatuksemme ja kaiken Isän Jumalan tahdon mukaan, ei siis omassa voimassamme ja järkeilyssämme toimien, Ei! Koska siitä ei useinkaan seuraa mitään ns. siunausta, eli hyvää hedelmää.. Meitä kasvatetaan ja kehotetaankin vain jaksamaan odottamaan Herran aikaa, vaikka kuinka saattaisikin tuntua että: "Nyt minä lähden, tai teen, meen, puhun, tms..!"

Uskon ja uskomme varmastikin kaikki Herran omat, että; Jumala valmistelee ja valmistaa pelastusta vielä monille monille Hänestä kauaksi joutuneille lapsilleeen.. ja Hän tahtoo käyttää siinä meitä omiaan, kun sen aika on. Ollan rakkaat rukouksen hengessä, kuunellaan mitä Herra haluaa meile pughua ja kun sitten aika itsekullakin on lähteä, niin Hän kyllä antaa meille siihen uuden voiman ja viisauden ja on luvannut Sanassaan olla kanssamme maailman loppuun asti. Luotetaan Herran Sanaan ja etsitään kasvojaan sekä tahtoaan.. Hän kyllä lähettää meidät työhönsä ja antaa siihen tarvittavat eväätkin, työvälineet. Herää siis rukoilemaan ja jaksa odottaa, kuulla ääntään, ettet juuri silloin nuku, kun oliiskin aika lähteä työhönsäkin.

Tämä laulu vielä lopuksi; Kysytkö palvelushintaa - Jukka Leppilampi