Niinpä; Jos Jeesus tulisi tänään? Jos juuri tänään olisi Hänen takaisin tulonsa päivä; koko maailmalle, tai vain minulle, sinulle, jollekin jolle emme ole uskaltaneet kertoa totuutta; pelastuksen tärkeydestä ja Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta. Siis tätä totuutta; kuinka Vain Yksin Jeesuksen kautta pääsee taivaan kotiin, eli; ovi taivaaseen aukeaa vain yksin Herramme ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen nimen ja verensä kautta. Ei millään muilla tavoilla, tai sakramenteillakaan.
Minua on nyt puhutellut juuri tuo asia, kun useinkaan emme kuin uskalla kertoa evankeliumia uskosta osattomille sukulaisillemme, ystävillemme, naapureillemme, tms..Pelkäämme heidän reaktioitaan, kiukkuaan, sanojaan, torjuntaansa, tms..Pelkäämme menettävämme heidät, jos kerromme asian niin kuin Raamattukin sen meille ilmoittaa. Ja kuitenkin rakkaat: meidän onkin pysyttävä tiukasti vain siinä; minkä Jumalan Sana sanoo, ei se mitä joku Raamattua opettava sanoo, tai mitä itse ajattelemme, ei! Vaan
Aina Jumalan Sanan totuudessa pysyäksemme.
Herättelen nyt
ensin itseäni sieltä mukavuus alueeltani pois ja samalla sitten sinuakin rakas lukijani.. Miksi me pelkäämme kertoa niin ihanaa asiaa, kuin evankeliumia: ihmisille, joita rakastamme ja joista välitämme, kuin vain voi Jumalan antama ilmoitus tahdostaan ihmiskuntaa kohtaan voikin olla?
Miksi meitä ei kauheesti kuitenkaan kiinnosta se; mihin se naapurimme, tai jopa hiukka sopimattomastikin
vielä elävä ihminen joutuu, kun kuolee? Olemmeko rakkaudettomia ja välinpitämättömiä ja ajattelemmekin
vain itseämme.. Niin, että; kunhan vain MINÄ pelastun, niin muiden ei niinkään sitten olekaan enää mitään väliä mihin joutuvat kuoltuaan, tyyliin;
Ei kuulu minulle! ?
Mutta näinhän ei asia kuitenkaan saa olla, eikä olekaan. Koska Isä Jumala on antanut sen viestin viemisen
aivan kaikille uudestisyntyneille lapsilleen. Siinähän
ei ole kysymys uskon vahvuudesta, osaamisesta, lahjoista, joita
ehkä joillakin toisilla
voi ollakin ja toisilla ei niitä niin kauheesti sit välttämättä ole, eikä ole kysymys heikkoudesta, ei arkuudesta, ei puhetaidon puuttumisesta, ei mikään saa,eikä ole esteenä, jotta me itsekukin
emme mukamas voisi viedä ilosanomaa eteenpäin, Jos, siis
JOS vain niin tahdomme.
Tahdomme nähdä, kun syntinen ihminen vapautuu syntielämänsä orjuudesta, huolistaan, masennuksestaankin ja saa vapauden päästä pois häkistään, saa uuden elämän, uuden voiman, sekä kyvyn iloita pienistäkin murusista elämässään..Löytää Auttajansa ja Vapahtajansa ristin puun, jossa saa opetella olemaan rukouksessa ja kiittämään jokaisesta elämänsä päivästä, ym..Saa veljiä ja siskoja, joiden kanssa jatkaa taivasmatkaa, jne..
Hetki on ihan oikeestikin lähellä.
Jeesus saapuu yllättäen! Meidän tulee uskovina olla valmiina joka hetki, koska ei kukaan tiedä elämänsä määrää, päiviä, hetkiä etukäteen,
onneksi ei. Meidän tulee
luopua mukavuus alueillamme elämisestä ja palata ensirakkauteemme, jolloin olisimme tehneet mitä vain ilahdutaaksemme Herraamme Jeesusta Kristusta. Se vaatii rukoukseen suostumista, antautumista, Herran edessä viipymistä.
Mikään pikarukous ei riitäkään enää, eikä vain itsellemme kaiken pyytäminenkään ole oikein, ei! Vaan nyt katse pois itsestämme ja siirretään se katse niihin, jotka vielä elävät ilman pelastusta ja ilman Jeesusta. Meidän Ei tule pelätä ihmistä ja heidän sanojaan, käytöstään, ehkä jopa selkänsäkin meille kääntämistäkin, kun julistamme heille
hienovaraisesti,
ei ylhäältä, vaan rinnalla ollen, evankeliumia;ilosanomaa Jeesuksesta, joka pelastaa ja vie lopulta taivaan kotiin...
Mitä meidän sitten tulee peljätä? Jumalaa, Jumalan sanoja viimeisellä tuomiolla, jonne joutuvat kaikki, niin uskovat, kuin uskosta osattomatkin. Niin,.. kun emme uskaltaneet edes Hänen (
Jeesuksen) avullakaan, Hänen voimassaan, Henkensäkään avulla ja johdattamina, niin emme uskaltaneet, kokeneet tärkeäksikään olla;Kristus kirjeinä, valona, suolana maailmassa.
Olimmeko pelkureita? Toivottavasti emme, vaan Rohkeita Jeesuksen Kristuksen sotureita, joiden sydämissä on halu palvella Jumalaa, sekä lähimmäistämmekin sekä osoittaa rakkautta, anteeksi antamusta sekä pyrkiä olemaan sävyisiä, armahtavia, jne..
Pysytään rukouskammioissamme ja tahdotaan kuolla itsellemme, eli;
lihamme tahdolle, sekä maailman tarjonnallekin. Vain sitä kautta uskomme voi alkaa kasvaa ja vahvistua ja silloin Jeesus saa tulla meille: läheiseksi, rakkaaksi, jota on ilo saada palvella, sekä seurata, jne...
