ilosanoma.munfoorumi.com

Oletko koskaan pysähtynyt miettimään sitä; Millainen Jumalamme luonne, persoona on? Me osaamme kyllä sanoa, että: Hän rakkaudellinen, pitkämielinen, kärsivällinen, ym.. Mutta moniko sanoo, että: Hän on myöskin huumorintajuinen ja kiva Isä?

Tänään sain oikein konkreettisesti kuulla eräältä henkilöltä asian, joka sai minut nauramaan ja kiittämään siitä Jumalaa. Siis, aivan uskomatonta miten Herra vaikuttaa, sallii ja toimii, jotta Hänen suunnitelmansa ja tahtonsa tapahtuisi.

Olin rukoillut erään henkilön tilanteen ja sydämensä asenteen muutoksenkin takia, kun hänellä oli halu elämään kuin takaisin syntielämään, maailman ruhtinaan vietäväksi. En voi kertoa sen enempää, mutta sen voin sanoa, että: olin jo hyvinkin huolissani sen henkilön tempperemattisista tempauksista ja puheista, toiminnastaan eräässä asiassa. Ja sitä eilenkin jo oikein huokasin syvään; "Herra ilmesty ja auta!"

Tänäänkin sitä asiaa raskaana kannoin rukouksissani. Tuntui, että: peli on pelattu ja maailman houkutukset voittaa, ym.. Mutta nyt tossa iltapäivällä sain viestin, että; tilanne olikin muuttunut ja se mitä hän vielä eilen vannoi ja vakuutti, niin se juttu olikin pyörähtänyt kuin ympäri, ja tilanne korjaantui, kuin yllättäen. Ja sitten kuulin syynkin moiseen mielenmuutokseensa ja se juuri minua alkoikin naurattaan, kun tajusin kuka oli saanut sen aikaan, jotta tilanne niinkin äkisti muuttui: Jumala! Noh, toisaalta se tilanne oli ollut vakavakin, mutta kuitenkin sen tilanteen myötä mitä hänelle oli tapahtunut siellä, niin se sai hänet muuttaan mieltään ja luopuun ehdottomuudestaan (ainakin toistaiseksi).

Ja ei minua se vaaratilanne siellä naurattanu, vaan se; miten Isä hoiti asian, jonka koinkin olevan Hänen tahtonsa ja se ihminen vain halusikin ihan toisenlaista elämää ja ..Vedet silmissä nauroin helpottuneena, kun sen kuulin ja tajusin; "Hei, meidän taivaallinen Isä, Jumalamme on huumorintajuinen. Hän voi vaikuttaa vaikka miten, jotta tilanteet muuttuu ja samalla kuitenkin hän myöskin varjelee. " Kiitos Jeesus!

Niinpä, kuinka vähän me loppujen lopuksi tunnemmekaan taivaallista Isäämme ja Hänen luonnettaan, toimintaansakkaan edes. Meillä on usein tietynlainen mielikuva syntynyt Jumalasta ja se on joko; kamalan ankara, vaativa, huumorintajuton tosikko, ilkeä, välinpitämätön, tms. Tai sitten se toinen ääripää, eli; lepsu, kaiken salliva, kaiken antava ja kuin joulupukki, joka kysyy; "onko kilttejä lapsia?" Ja vaikka ei oiskaan niin silti vaan antaa lahjoja ja paijaa..eikä nuhtele, ojenna.

2. Joh. 1:3-4
Armo, laupeus ja rauha Isältä Jumalalta ja Jeesukselta Kristukselta, Isän Pojalta, on oleva meidän kanssamme, totuudessa ja rakkaudessa. Minua on suuresti ilahuttanut, että olen lastesi joukossa havainnut olevan niitä, jotka totuudessa vaeltavat sen käskyn mukaan, jonka me olemme saaneet Isältä.

Totuudessa vaeltavat! Mikä on totuus kysyi jo aikoinaan Pilatuskin. Voimmeko elää totuudessa jos emme vaella, niin kuin Jumalan Sana meitä opettaa, ohjaa, neuvoo, varoittaakin? Emme voi. Vaan mitä? Meidän täytyy haluta tulla oppimaan ja ymmärtämään se, mikä On totuus Raamatun Sanan mukaan. Ei meidän ajattelumme mukaan, eikä aina opettajienkaan kautta, jotka eivät edes halua elää ja vaeltaa, pysyä: totuuden Sanassa.

Minä uskon, että; jos ja kun me vain tahdomme ojentautua elämään sekä toimimaankin, puhumaan jne Jumalan Sanan mukaan, siis sen mukaan kuin ymmärrämme sen Jumalan tahdoksi, niin saamme kokea Isän huolenpitoa, kuulla Hänen ääntäänkin sekä oppia tuntemaan Hänen Poikansa, Jeesus Kristus niin kuin Pyhä Henki sen meille tahtoo opettaa ja avata.

Tulipa sydämelleni tämä psalmi;

Ps. 146:
1 Halleluja! Ylistä, minun sieluni, Herraa.
2 Minä ylistän Herraa kaiken ikäni, veisaan kiitosta Jumalalleni, niin kauan kuin elän.

3 Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.
4 Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.

5 Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa,
6 häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy uskollisena iankaikkisesti,
7 joka hankkii oikeuden sorretuille, joka antaa leivän nälkäisille. Herra vapauttaa vangitut,
8 Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa alaspainetut, Herra rakastaa vanhurskaita.
9 Herra varjelee muukalaiset, holhoo orvot ja lesket, mutta jumalattomain tien hän tekee mutkaiseksi.

10 Herra on kuningas iankaikkisesti, sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!

Ei Isä ole tosikko, vaikka Hän vihaakin syntiä. Hän näkee kaikki ihmislapset ja tuntee heidän sydämensä, aivoittelunsa, sekä senkin, kun ei tahdota kunnioittaa Häntä Jumalanaan. Et voi mennä häntä pakoon, piiloon, vaan aina ja kaikkialla olet Hänen Kaikkiväkevän silmänsä alla paljastetuna. Mutta ei Hän seuraa sinua rangaistakseen sinua, ei! Vaan koska Hän rakastaa sinua luotunaan ja tahtoo sinulle vain kaikkea hyvää, pelastaa sielusi kadotuksen kauheuksistakin ja antaa ikuisen elämän kerran taivaan kodissakin sinulle ja kaikille..Hänellä on hyvä ajatus ja tahto sinuakin kohtaan, siltikin, vaikka Hän joskus aina joutuukin laittaan sinut koetukselle, tai sallii jotain, josta emme pidä ihmisinä, vaan haluaisimme päästä pois jo koetuksestamme ja saada vain nauttia elämästämme. Mutta, kaikella on aina oma aikansa..Kestä siis vielä hetkinen, apu on jo tulossa ja kun vain nöyrryt tahtoonsa, niin saat kokea ja nähdä taivaallisen Isäsi ihanuuden ja mahtavuudenkin. Haluathan sen nähdä, kokea?! Niin arvelinkin.

Kerronpa sinulle kivan ja niin siunatun jutun äskeiseltä pyörälenkiltäni. En ole pystynyt, enkä kyllä jaksanutkaan kävellä tällä sairaan kovalla helteellä enää pitkiä lenkkejä ja koira ei ole sitäkään vähemmän jaksanu kävellä. On menty koiran ehdoilla ja sen jaksamisen mukaan paljolti.. Eilen kävimme hiukan pisemmän lenkin, vaikka sekään ei tainnu olla kuin 3km korkeintaan, jos sitäkään. Ja lopussa aloin voida pahoin ja oksetti sairaana ja olinkin sit ihan tööt lopun päivää. (helle)

Noh tänään kävimme pikku lenkin ensin koiran kanssa ja pojan kanssa ja sit alkoi poltella että pitäs pystyä liikkuun enempikin, niin lähdin pyöräileen. Oli vastatuuli ja kuuma. Pysähtelin juomaan ja lepään varjopaikkoihin (jos niitä löytyi) aina välillä. Mutta kun olin palailemassa kotia päin, niin alkoi vahvasti tuntua siltä, etten jaksa polkea tässä auringon paisteessa kotio asti pökräämättä. Ahisti rajusti henkeä,pyörrytti, mutta ei nyt allergiat, vaan helle.

Olin tulossa kohti nelostietä, niin koin 2 eri kertaa henkeeni sanat; "Mene harjunrinteen kautta!" Se on sellanen sorapätkä, joka vie vähemmän käytetylle tielle, josta pääsee takasin myöskin. Niiden teiden väliä, siis mitä ensin aioin ajaa loppuun asti on ehkä n 200m jos sitäkään.. Ja aattelin, että miksi ei ja käännyin sinne. Ja kun sitten poljin kotia kohti sitä tietä, niin se oli koko ajan varjossa ja se tie jota ensin meinasin polkea oli koko ajan auringossa. Ei ollu pilviä sen enempää sen tie päällä, kuin sen toisenkaan päällä, vaan ihan samanlainen taivas molemmin kohdin? Oli siinä meikälikallla ihmettelemistä kerrakseen. 3 eri kertaa piti kääntyä katsomaan sitä toista tietä ja miten siellä helotti aurinko täydeltä teholta, mutta ei sillä tiellä paistanu ollenkaan jota ajoin..Vau!! Kyllä kiitosmieli kelpasi ja sitä riittikin! Halleluja; Mahtava Isä, joka auttaa ja pitää lapsistaan hyvää huolta, amen!

Olen nyt kuin joutunut miettimään sitä, miksi niin monet uskovatkin pitävät Jumalaa ainoastaan ankarana ja vaativana, jota pitää oikein kamalasti pelätä, ja ettei vain tee syntiä, joka on avoin tie kadotukseenkin.. Tietenkään ei saa, eikä pidäkään tehdä syntiä tietoisesti, tarkoituksella suostua sellaiseen, ei. Mutta kun kaikki on uskovan mielestä syntiä, jota heidän mielestään ei voi saada anteeksi, ei edes rukoilemalla, tai pyytämällä anteeksi, katumallakaan, niin se on se asia jota en vain kuin kykene ymmärtämään; Miksi noin mustavalkoisesti ajatellaan?

Gal. 4:
21 Sanokaa minulle te, jotka tahdotte lain alaisia olla, ettekö kuule, mitä laki sanoo?
22 Onhan kirjoitettu, että Aabrahamilla oli kaksi poikaa, toinen orjattaresta, toinen vapaasta.
23 Mutta orjattaren poika oli syntynyt lihan mukaan, vapaan taas lupauksen voimasta.
24 Tämä on kuvannollista puhetta; nämä naiset ovat kaksi liittoa: toinen on Siinain vuorelta, joka synnyttää orjuuteen, ja se on Haagar;
25 sillä Haagar on Siinain vuori Arabiassa ja vastaa nykyistä Jerusalemia, joka elää orjuudessa lapsineen.
26 Mutta se Jerusalem, joka ylhäällä on, on vapaa, ja se on meidän äitimme.
27 Sillä kirjoitettu on: "Iloitse, sinä hedelmätön, joka et synnytä, riemahda ja huuda sinä, jolla ei ole synnytyskipuja. Sillä yksinäisellä on paljon lapsia, enemmän kuin sillä, jolla on mies."

Tuossa katselin Raamatunpaikkoja laista ja tahdonkin vielä laittaa tämänkin tänne;

Room. 3:
23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

27 Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.
28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.

29 Vai onko Jumala yksistään juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin,
30 koskapa Jumala on yksi, joka vanhurskauttaa ympärileikatut uskosta ja ympärileikkaamattomat uskon kautta.
31 Teemmekö siis lain mitättömäksi uskon kautta? Pois se! Vaan me vahvistamme lain.

En tiedä miksi tuo tulikin mieleeni, mutta laitanpa sen nyt kuitenkin tänne. Ei rakkaat siskot ja veljet suoriteta uskoa, vaan uskalletaan olla vapaat Jeesuksessa Kristuksessamme. Ja minä en usko, että; Jumala ei antaisi meille meidän jokaista rikkomustamme, syntiä anteeksi, jos ja, kun me vain tahdomme sitä myöskin Häneltä anteeksi pyytää, katuen ja nöyrtyen, suostuen luopumaan siitä, minkä koemme tai ymmärrämme synniksi. Mutta sen voin sanoa, ettei minusta, eikä sinustakaan rakas kanssamatkaajani, tule täällä maan päällä koskaan täysin viatonta, synnitöntä, vaikka kuinka yritämmekin kelvata Herralle ja elää lähellä Hänen tahtoaan, Sanaansa tutkien, opiskellen ja kuollen lihamme tahdolle sekä maailman tarjonnallekin..

Ei mennä lain alle, eikä myöskään ns ylihengellisyyteenkään, jossa pyrimme miellyttämään Jumalaa omilla teoillamme tai elämällämme, .. Ei Herra kutsunut meitä elämään ahdasmielisyydessä, vaan vapaudessa, joka vahvistuu, kun suhteemme Jeesukseen ja lähimmäisiimmekin on kunnossa.. Näin sen itse ajattelen, jos olen väärässä, niin hylkää ajatukseni..

Olen kuullut opetusta, ettei Jumala anna anteeksi, jos tekee pahimman synnin mitä voi maa päällään kantaa. Tai vain pienemmänkin synnin..? Kysyn; Millainen Jumalakuva sellaisella uskovalla on, jos hänellä on näin ahdasmielinen ja tuomitseva, heti kadotukseen vain vievä taivaan Jumala?

Minun Jumalani on kyllä puhdas, pyhä ja ankarakin tarvittaessa, niin kuin vain voi maallinenkin isä olla tarvittaessa lapselleen, niin samoin taivaan Isäkin on, .. Mutta minua häiritsee se tosi paljon, ettei mukamas voi enää saada mitään syntiään anteeksi; sitä rukoilemalla, anomalla, tulemalla Golgatan verilähteelle puhdistautumaan: aralla tunnolla, katuen, ei, vaan muka heti putoaa synnin tehtyään luopion tilaan ja joutuu jäämään odottaan vain kadotukseen, helvettiin joutumistaan, kun taivastie on poikki ja synti katkaisi suhteen Jeesukseenkin joka ei myöskään enää anna anteeksi, armahda.. Vaan Hän hylkää omansa, katuvan syntisen lapsensa kylmästi ja mitään armoa tai anteeksiantoa ei enää löydy, jolla sovittaa väärän tekonsa tms..Hirveää ajattelua ja väärää, ei Raamatullista, vaan ihan muuta.. Voiih!

On siunattua saada ja voida elää niin ettei ainoa ajatus kaikessa aina ole se, että; "Nyt menetin taivaspaikkani jonkin väärän tekoni, tms takia." Sellainen ajattelu ei tule Isän sydämeltä, eikä edes raamatustakaan, vaan pimeydestä, sielunviholliselta, joka haluaa hallita ja määritellä sen, miten sen mielestä uskovana tulisi elää ja toimia, jottei joutuisi kadotukseen! Älä lähde sen valheisiin mukaan, jos olet verellä synneistäsi puhtaaksi kerran jo pesty ja jos Jeesus on sinulle Vapahtaja, Pelastaja, Auttaja, Parantaja, jne..

Niin katso vain Jeesukseen ja uskalla elää ja jos ja kun teet väärin, niin riennä heti verilähteelle tunnustamaan syntisi, hylkäämään sen kaiken ja pyytämään sitä anteeksi Jeesukseltasi, niin saat armon ja anteeksiannon ja tuo taivaallinen rauha, ilo, voima palaa elämääsi ja voit jälleen turvallisin, levollisin mielin jatkaa Herrasi kanssa taivasmatkaa sekä toisten pyhien seurassa ollen..

1. Joh. 1:
1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta-
2 ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille-
3 minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.

4 Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.
5 Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.

6 Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta.
7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

Joh. 8:
3 Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle
4 ja sanoivat Jeesukselle: "Opettaja, tämä nainen on tavattu itse teosta, aviorikosta tekemästä.
5 Ja Mooses on laissa antanut meille käskyn, että tuommoiset on kivitettävä. Mitäs sinä sanot?"
6 Mutta sen he sanoivat kiusaten häntä, päästäkseen häntä syyttämään. Silloin Jeesus kumartui alas ja kirjoitti sormellaan maahan.

7 Mutta kun he yhä edelleen kysyivät häneltä, ojensi hän itsensä ja sanoi heille: "Joka teistä on synnitön, se heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä".
8 Ja taas hän kumartui alas ja kirjoitti maahan.
9 Kun he tämän kuulivat ja heidän omatuntonsa todisti heidät syyllisiksi, menivät he pois, toinen toisensa perästä, vanhimmista alkaen viimeisiin asti; ja siihen jäi ainoastaan Jeesus sekä nainen, joka seisoi hänen edessään.

10 Ja kun Jeesus ojensi itsensä eikä nähnyt ketään muuta kuin naisen, sanoi hän hänelle: "Nainen, missä ne ovat, sinun syyttäjäsi? Eikö kukaan ole sinua tuominnut?"
11 Hän vastasi: "Herra, ei kukaan". Niin Jeesus sanoi hänelle: "En minäkään sinua tuomitse; mene, äläkä tästedes enää syntiä tee".

Olet tulenliekki