Niin rakkaat ystävät, onko meillä tuomionpäivänä sydämissämme: ilo, vaiko murhe; pelko, vaiko luottamus Ristin työn ansioon? Minusta sitä on hyvä ainakin joskus pysähtyä miettimään. Minä ainakin myönnän sitä useinkin miettineeni. Koska haluan oll niiden joukossa, jotka pääsevät Jeesuksen veren ja Jeesuksen nimen kautta kotiin asti taivaaseen ja kestämme kun meitä koetellaan.
Minulle nousi tässä illan korvalla mieleeni sellainen ajatus, että: vaikka me joudummekin uskovina monenkinlaisiin koetuksiin ja kärsimyksiin, kun tulee loukkauksia, tai hylkäämistä, ym ym.. Niin kuitenkin se kaikki on meidän parhaaksemme, ettei meitä maailman kansssa tuomittaisi. Uskotko sen?
1. Kor. 11:31-32
Mutta jos me tutkisimme itseämme, ei meitä tuomittaisi; mutta kun meitä tuomitaan, niin se on meille Herran kuritusta, ettei meitä maailman kanssa kadotukseen tuomittaisi.Kun tasaannun loukkauksista ja kurjasta kohtelustani, niin menihän siinä hiukka aikaa, ennen kuin pystyin taas nollaamaan tilanteen. Mutta
koitan koko ajan opetella tuskan, murheen iskiessä, tai kun loukataan, käännetään selkä, hylätään, valehdellaan perättömiä, tms.. Niin
pyrin mahdollisimman nopeesti menemään sen kivun kanssa Herran eteen.
Miksihän se onkin usein niin vaikeaa, jja kuin sitö aina vain koittaa siirtää, vaikka; tietää ja ymmärtää että se on se ainoa ja oikea tapa päästä yli ja eroon kaikesta pahasta mielestään? Niin miksi?

Onko se sittenkin sitä ylpeyttä, omavoimaisuutta, että:
"Kyllä minä selviän ja minä itse hoidan tän asian omalla tavallani kuntoon?"
Sitähän se taitaa olla, ja siitä on kerta kaikkiaan päästävä eroon, joten: lihantahdon ON Kuoltava! Eikä me osata, eikä selvitä täällä, eikä osata oikein hoitaa asioita, niin et ne selviää mukamas meidän omassa voimassa, tai meidän omassa viisaudessamme, ehei! Siis, että: se Jumalan rauha sydämeemme palaa sekä varmuus siitä, että asiat on kunnossa yläkertaankin päin. Kyllä niin minä, kuin sinäkin rakas uskon ystäväni, niin ehkä yhtä vahvatahtoinen sisareni, veljeni, kuin minäkin
Luulen välillä olevani; niin me kuitenkin tarvitsemme Jeesusta, Auttajaamme, sekä PH johdatusta, ja että se todella on Pyhä Henki, joka neuvoo,
eikä meidän liha, tai
ehkä jostain koppina saatu väärä henki, kun joku väärän voiman vallassa oleva uskova on laittanut kätensä päälleemme. Tarkoitan tällä sitä, ettei pidä olla liian ahne menemään kenen vain käsien alle siunattavaksi.
Kun Isä Jumala tahtoo parantaa, auttaa, niin ei me kuule siihen
välttämättä tarvita toisten käsien alle menoa. Vaan se tapahtuu, kun Herra näkee sydämiemme kaipauksen, tarpeen, kuulee rukouksemme, sekä sen, kun olemme antautuneet vain Hänelle ja Hänen käyttöönsä, kuolettaen lihamme tahdon. Älä siis seuraa ihmistä, parastakaan julistajaa, parantajaa. Vaan katso ristinpuulle ja Jeesukseen ja vain ja ainoastaan vain sinne olkoon aina katseesi suunnattuna!
Ei koskaan yhteenkään ihmiseen. Koska kun katseemme on kiinnitettynä veriseen ristiin ja Jeesukseen, niin silloin emme eksy, ja saamme sen avun, minkä Jumala tahtookin meille antaa. Lopeta siis parantajien käsien alla juokseminen jo ja mene polvillesi, sikäli, mikäli ja jos mahdollista,[/i] niin avaa siellä sydämesi, ole hiljaa Hänen edessään ja odota, kuuntele, Hän puhuu sinulle kyllä, kun sen aika on. Odota Häntä!
Opettele olemaan ristin juurella mahdollisimman usein päivän mittaan, niin huomaat, miten kaikki vaikeatkin asiat ja kivut, ym, niin niiden merkitys vähenee ja ilo valtaa sydämesi. Kun sydän puhdistuu, kun Jeesuksen veri saa sen puhdistaa, niin väärät voimat eivät sinne niin helposti pääsekään asettumaan. Herra parantaa kyllä vaivasi,
Jos se on Hänen tahtonsa, vaikka et kävisi yhdenkään parantajapapin käsien alla. Tänä päivänä pitää kuule olla hyvin varovainen, kenen siunattavaksi menee..
Pyri lähemmäksi Jeesustasi, niin saat voiman ja rauhan, ilonkin, joka kestää ja saat turvallisin mielin kohdata aikanaan senkin päivän, kun Jeesus palaa noutamaan omiaan ja me kaikki, niin: uskovat, kuin uskomattomatkin joudumme, halusimmepa sitten, tai emme, niin joudumme tuomittaviksi, silloin kun kirjat avataan. Avataan Elämän kirja, jossa on kaikkien uskollisten Herran omien nimet ja avataan toinenkin kirja, jossa ovat kaikki ne, jotka eivät ole vastaanottaneet Jeesusta Vapahtajanaan, tai ovat lähteneet uskossaan väärään suuntaan, väärien voimien johdatettavaksi.
Kummassako kirjassa sinun nimesi on? Vielä voit muuttaa kurssia, sillä
vielä on mahdollisuus parannukseen, niin lihalle epämieluisaa kuin se onkin, niin kuin myöskin ylpeälle ja Minä keskeiselle ihmiselle myös. Jeesus sinua koskettakoon Hengellään, jotta
heräät ajoissa, jos nyt olet epävarma, tai lähtenyt eksyttäjien kelkkaan mukaan..Käänny ja palaa ristin juurelle..
