ilosanoma.munfoorumi.com

Tänään olen kiitollinen siitä että on puita ja saan lämmittää niillä puilla!
-Vaeltaja

vaeltaja kirjoitti:Tänään olen kiitollinen siitä että on puita ja saan lämmittää niillä puilla!
-Vaeltaja

Tuopaas olikin todella hyvä sekä ytimekäs kiitosaihe. Mietin aikaa kun oli vielä omakotitalo ja piti sitä uuniakin jaksaa lämmittää, mutta totta puhuen, oli aikoja, jolloin ei vaan kuin millään tahtonut saada itteensä liikeelle, tekeen sitä, ei kuin vain jaksanut ja silloin jo puiden hakeminen ja lämmittäminen oli täyttä työtä.

Tuohon veljen hyvään kiitosaiheeseen tahdon minäkin lisätä, että; Olen todella kiitollinen Isälle, joka kuulee huokauksetkin, kun oon huokaillut jo tosi pitkään, että pääsisin mieheni kanssa lenkille, kun on ollut vain sisällä oloa ja vain kauppareissuilla oon päässyt hiukka liikkumaankin muuallakin kuin vain sisällä pirtissä.

Ja erään tilanteen jälkeen kaikkki muuttui ja nyt on käyty jo kolmena päivänä lenkillä; kliitos Herralle siitä!

Mutta voiiih, miten kuntoni on mennyt tosi huonoksi ja kun on nää vaivat muutenkin riesana, niin nythän ne yrittää tosissaan hankaloittaa kävelemistäni. Mutta pikkuhiljaa, uskon näin, pystyn jälleen liikkumaan pisempiäkin lenkkejä vähemmällä kivulla. En aio nääs antaa periksi, ehei.

Olen aina ollut aika kova liikkumaan, mutta monien pysyvien ja inhottavien vaivojeni takia se on vain jäänyt ja vähentynyt, varsinkin juuri näin talvella. Mutta Herra auttaa ja antaa uutta voimaa jaksaa, kestää, selvitäkin.

Laitanpa tähän oman pienen kiitokseni Herralleni, kun pystyin tänään kävelemään kopa kahdella eri lenkillä yhteensä n.7km. Nooh, olihan siinä loppumatkasta niitä normi vaivoja ja kipuja, jotka todella paljon haittaavat kävelyä, mutta sisulla kinkkasin mieheni rinnalla loppuun asti. Mutta kaikesta sitä hankaluudesta varsinkin lopussa huolimatta, sydämestäni nousi, sekä nousee nöyrä kiitos Isälle.

En nyt lähde kertomaan kaikkia niitä vaivojani, mitäpä kukaan niistä edes hyötyisi, ei mitään. Mutta kun muistelen aina joskus niitä aikoja, kun olin kova liikkumaan ja nautin kun pääsin hiihtään, pyöräileen, käveleen varsinkin koirani kanssa, tms.. Niin tuntuuhan se ikävältä, kun nyt liikkuminen on välillä tosi hankalaa. Mutta sitten kuitenkin pyrin pian nollaan menneet vuosikymmenet, ja iloitsen siitä, kun vähänkin vielä pystyn käveleen, pyöräni luovutin nuorimmaiselleni, mutta yhä on pieni unelma, että vielä joskus ostaisin pienemmän pyörän ja pääsisin siten liikkumaan. Mullahan oli 28 tuumainen ja raskas sellainen polkea joka ei enää onnistu, kädet ja jalat estävät sen. Mutta ompa nyt pojalla tukeva pyörä.

Kiitos Jeesus rakkaudestasi, kun haluat olla kanssasi, sekä auttaa minua aivan kaikessa. Ole ylistetty Isä Jumala!

Ps. 86:
10 Sillä sinä olet suuri ja teet ihmeitä, sinä ainoa olet Jumala.
11 Neuvo minulle tiesi, Herra, että minä vaeltaisin sinun totuudessasi. Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäsi pelkäisin.
12 Kaikesta sydämestäni minä kiitän sinua, Herra, minun Jumalani, ja kunnioitan sinun nimeäsi iankaikkisesti;
13 sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan, sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyydestä.