ilosanoma.munfoorumi.com

Olemme muuttaneet tänne eteläsuomeen pohjanmaalta melkein 2kk sitten ihmeellisten asioiden ja tilanteiden kautta, joissa koimme Herran Jumalan puhuvan meille, että; "Lähtekää ja Minä näytän paikkakunnan ja kaiken muunkin teille!" Tulimme alaspäin suomenmaata satoja kilometrejä ja sitten koimme, etteihän meillä ole edes paikkaa missä käydä kokouksissa ja kuljimme etsien eri seurakunnissa ja eri paikkakunnilla, mutta aina jäimme kuin tyhjiksi ja koimme ettei meitä sittenkään hyväksytty noihin seurakuntiin/lähetysjärjestöön, vaan olimme kuin ulkopuoliset joka paikassa, kun kävimme niissä toisen kerran niin sitten se halu enää mennä sinne, niihin hiipui sekä loppui.

Mietimme jo, että pitääkö taas muuttaa jonnekin, josta löytyisi srk ja jossa asua?

Se epävarmuus vain kasvoi ja olimme jo kuin tyhjän päällä rukouksistamme huolimatta. Noh eilen oli vaikea päivä, mutta ei niin kamalan vaikea, toivoton kuitenkaan, etteikö Isä olisi alkanutkin puhua minulle siitä, mikä on Hänen tahtonsa/suunitelmansa meitä ajatellen.. Ja Hän sanoi vain yhden sanan/paikkakunnan nimen ja aloin etsiä tietoa siitä, koska olimmehan sielläkin jo kerran käyneet ihan ekaksi, alussa kokouksessa, mutta taisi se meidän oma liha vai olisiko sitten ollut sielunvihollinen, tai molemmat, mutta joka tapauksessa silloin koimme, ettei se paikka ole meitä varten..

Mutta siitä alkoi meidän ns harhailu, etsintä ja aina kuin ovet suljettiin meiltä: enää mennä niihin paikkoihin, kerran tai 2x Ja olimme jo aivan toivottomat ja olimme vielä viime pyhänä joutua vakavaan liikenne onettomuuteenkin lahdessa mutta kiitos Herralle, Hän varjeli meidät!

Ja eilen se aukesi ja tajusimme molemmat, mihin Isä tahtoo meidän menevän ja missä on se srk, paikkakunta ja ettei tarvitsekaan tästä muuttaa mihinkään, vaan voimme tästä kulkea siellä kokoukissa. Vau! Kiitti Iskä, Sä oot tosi Mahtava ja ihmeellinen!! Hallleluja! Kiitos ja kunnia Jumalallemme! Amen

Haluan vielä lisätä tuohon edelliseen, että nyt melkein viikko myöhemmin tilanne ja asiat ovat vain entisestäänkin alkaneet selkeytyä ja paikka jonne ensin luulimme meidän tulevan mennä, ei sittenkään vielä sekään ollut se, vaan, sitä kautta Herra vain johdatti meitä eteenpäin kesäjuhlille ja siellä sain nähdä enkelinäyn, jota en sitten muuten koskaan aikaisemmin ole elämässäni nähnyt, mutta tämä oli selvä sanoma, merkki ja nyt Herra on avannut sydämemme viimeinkin kuuntelemaan Hänen ohjaustaan ja tahtoaan ja alamme viimeinkin uskoa sekä ymmärtää sen: Mihin Hän tahtoo meidän menevän, liittyvänkin ja olevan siellä käytössään. Halleluja! Kiitos Jeesus, oot ihna ja mahtava!! Amen!

Niin, noh, luin noita edellisiä, ja tilanteet ovat muuttuneet aikalailla vuodessa, mutta tämä paikkakunta, jossa nyt olemme asuneet lokakuun alusta asti on minun lapsuuteni paikkakunta ja edellinenkin oli syntymäkuntani. Ja nin vain on käynyt, ettei sittenkään meille ole löytynyt seurakuntaa, jossa olisimme voineet käydä säännöllisesti. Yhdessä kävimme aika paljonkin siihen asti, kunnes se muutti uusiin tiloihin ja silloin Vasta meille selvisi, että: eksyttäjä Markku Veilo käy siinä srk,sa kerran kuuussa pitämässä raamattutuntiaan, eksyttäen kaikki, jotka sitä uskoo/käy kuuntelemassa.

Luulimme aluksi, että veiloa käy kuuntelemassa eri porukka, kuin ne joita kävi siinä seurakunnassa muulloin kokouksissa. Mutta minä ainakin järkytyin, kun mentiin avauspäivänä katsomaan,että: "Keitä sielä käy veilon eksytyksiä kuuntelemassa?" Ja hupsista vain, sinne meivät kaikki ne, joiden luulimme edes osaavan kyseenalaistaa veilon valheopetus, mutta: Ehei!

Vanhemmistoa myöten ne sinne menivät.Emme siis enää voineet mennä heidän muihinkaan kokouksiinsa, kun hyväksyvät, siis vanhimmat seurakuntalaisiaan eksytettävän. Sekä Veilon väärän opin, joka ei takuulla ole kuin hyppysen verran oikeaa ja loput valheoppia. Se oli kuitenkin loppujen lopuksi kiitos aihe, koska totuus siitä seurakunasta, sekä heidän uskontilastaankin paljastui.

Olemme täällä etelässä asuessamme käyneet todella monissa seurakunnissa, kahteen niistä jopa suunnittelimme liittyvämmekin, mutta Jumala aatteli sekä päätti asian toisin, sekä toi valoon meille totuuden niistäkin seurakunnista rukouksen, sekä ilmestyksenkin kautta. Ja kun me ei ensin meinattu uskoa Häntä, totella, niin Herra sanoi miehelleni, kun olimme srk edessä,ja mietimme, että:"Mennäänkö vaiko ei!" Ja mä olin sitä ennen nähnyt siellä olleessa kokouksessa näyn, jossa kuravesi virtasi katua alaspäin ja lopulta kääntyi sen srk talon eteen. Siis, sen toiminta, opetus ei ollut Herran mieleen, eikä oikein meidänkään mieleen..

Niin Jumala sanoi miehelleni tiukasti näin; "Miten selvästi teille oikein pitää se näyttää/sanoa: ettei sinne pidä mennä?" Sekin kääntyi kiitosaiheeksi, koska nyt sitten myöhemmin olemme asiaa pohtineet, rukoilleet selvennystä varmistuaksemme, että: Se oli kuin olikin Jumalankin tahto, eikä meidän, niin monien eri tilanteisen jaasioiden se on vainvahvistunut, että: "Sekään srk ei pysy siinä missä pitäisi ym.."

Ja muut seurakunnat ovat olleet toki hyviä, mutta niin kamalan kaukana, ettei niissä edes jaksa käydä usein.

Noh nyt tilanteet jälleen muuttuvat ensi viikonlopun jälkeen aika lailla. Mut siitä sit myöhemmin JHS!

Tänään lähdettiin sienimetsään ja aluksi ei löytyny kuin pari hassua kanttarellia, mut sit koin, että meidän pitää lähteä kauemmaksi, paikkaan jossa on käyty jo kerran aikasemminkin ja niin mentiinkin, niin sieniä vaan löytyi ja löytyi, puoli muovipussillista lopulta. Ja kun palattiin autolle, niin yht äkkiä kulta sanoi, että:"Tossahan on paljon sieniä!" Ja tiedätkös, niitä sieniä ei siinä ollut siihen ensin tultuamme, olimmehan sen paikan jo tarkkaan katsoneet. Mutta pois lähtiessämme niitä olikin kolmessa eri kohdassa sitä metsätietä, joita ei ollut aluksi siitä ohi ajaessamme. Kiitos Herralle!! Ja tämä ei sit ollut edes eka kerta, että sieniä vain kasvaa paikkaan, jossa niitä ei menomatkalla edes ollut.

Miksi näin? Ajatteletko kenties, että valehtelen, tai keksin koko jutun, tai ei tarkkaan tarkistettu paikkoja ensin, tms?! Ymmärrän ihmetyksesi, mutta rakas ystäväni, ne katos oli takasin kotiin lähtiessämme aivan tien reunassa hiekan puolella, ettei niitä ois voinut olla edes näkemättä jo sinne mennessäkin.

Muista ystäväni aina tämä: Jumala luo uutta jatkuvasti. Hän joka loi sinutkin äitisi kohdussa ihmeellisesti, tai loi sanallaan kaiken jo alussa, niin Hänkö ei voisi yhä luoda tyhjästä uutta? Kyllä Hän voi ja tekeekin. Ja mä oon kohta melkein 70,nen muori ja uskallan yhä lapsenomaisesti rukoilla siis pyytää; uutta hammasta suuhuni kasvamaan, kun niitä revittiin irti aikas monta talvella ja jopa uskonkin sen olevan mahdollista vanhallekin ihmiselle. Mieheni edes menneelle vaimolle oli n. 70 vuotiaana alkanut kasvaa uusi hammas suuhun ja olihan se ollut hammaslääkärille valtava ylläri.

Jumala Voi! Halleluja! Amen. Usko vain niin se tapahtuu. Siunasta sulle!