Toistemme tuesta/rukouksista kiittäen..

[rita4]

Ps. 119:63 Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.

Hyvä on ( että yhdessä voimme ) - Petrus

Tällainen ajatus kuin nousi sydämelleni, miten tärkeää ja arvokasta on se, kun meillä on rakkaita uskon siskoja ja veljiä, joiden kanssa voimme yhdessä rukoilla toistemme puolesta, kuin myöskin tukea, rohkaista ja lohduttaa toinen toisiamme. Sillä tämä aika on sellaista, että: Emme läheskään niinkään hyvin jaksaisi tai selviäisi kaikesta, jos meillä ei olisi uskon ystäviä, joista saamme, sekä iloa, että lohtua, tukea, jne..Kuin myöskin voimme itsekin olla niitä korvia, olkapäitä, rinnallakulkijoita ja ehkä jo jokin pienikin sana, ele, tms voi pelastaa jonkun koko sen päivän, jos vaikka kenties onkin ollut raskasta tai vaikeaa, tms..

2. Kor. 13:11 Lopuksi, veljet, iloitkaa, tulkaa täydellisiksi, ottakaa vastaan kehoituksia, olkaa yhtä mieltä, eläkää sovussa, niin rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.

Minusta tuossa Raamatunpaikassa on tosi hyvin sanottu koko kokonaisuus, ja miten voimme olla myöskin ohjaamassa toinen toisiamme elämään, toimimaan jne, niin kuin Herra on mahdollisesti ittseämmekin auttanut ja neuvonut Pyhän Henkensäkin kautta..

Joh. 17:
9 Minä rukoilen heidän edestänsä; en minä maailman edestä rukoile, vaan niiden edestä, jotka sinä olet minulle antanut, koska he ovat sinun-
10 ja kaikki minun omani ovat sinun, ja sinun omasi ovat minun-ja minä olen kirkastettu heissä.

11 Ja minä en enää ole maailmassa, mutta he ovat maailmassa, ja minä tulen sinun tykösi. Pyhä Isä, varjele heidät nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, että he olisivat yhtä niinkuin mekin.
12 Kun minä olin heidän kanssansa, varjelin minä heidät sinun nimessäsi, jonka sinä olet minulle antanut, ja suojelin heitä, eikä heistä joutunut kadotetuksi yksikään muu kuin se kadotuksen lapsi, että kirjoitus kävisi toteen.
13 Mutta nyt minä tulen sinun tykösi ja puhun tätä maailmassa, että heillä olisi minun iloni täydellisenä heissä itsessään.

14 Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
15 En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta.
16 He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
17 Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.

18 Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan;
19 ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.

En tiedä sinusta, mutta minussa tässä on vahva sanoma siitä, miten saamme Uudestisyntyneinä uskovina olla yhtä keskenämme niin kuin Isä Jumala on yhtä Pojan, Jeesuksen Kristuksen kanssa. Ja mekin saamme uskovina olla yhtä toinen toistemme kanssa; uskon siskoina ja veljinä, sekä pyrkiä rakastamaan toinen toisiamme ja antaa anteeksi, unohtaa menneet ja mennä yhdessä eteenpäin kohti kirkauden rantaa, jonne saamme olla matkalla. Siitä kiitosmieli nousee taivaisiin asti!! Halleluja; kiitti Iskä, oot ihana ja mahtava!! Sua sydämeni kiittää sekä ylistää!

Laitanpa tämän laulun jota johdatuin kuuntelemaan; Trubaduurin laulu 07 - Yhtä Hän pyytää

Kiitos Isä jokaisesta uskovasta ystävästä, joka haluaa rukoilla ja jonka puolesta saan minäkin rukoilla. Kiitos, että meillä on yhteys jota maailmasta ei löydy, eikä saa, se on sitä salattua yhteyttä, joka on vain Herran omilla, Jeesuksen nimen ja veren kautta.

Kristallivirta

[rita4]

Gal. 6:2 Kantakaa toistenne kuormia, ja niin te täytätte Kristuksen lain.

Jaak. 5:
16 Tunnustakaa siis toisillenne syntinne ja rukoilkaa toistenne puolesta, että te parantuisitte; vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras.
17 Elias oli ihminen, yhtä vajavainen kuin mekin, ja hän rukoili rukoilemalla, ettei sataisi; eikä satanut maan päällä kolmeen vuoteen ja kuuteen kuukauteen.
18 Ja hän rukoili uudestaan, ja taivas antoi sateen, ja maa kasvoi hedelmänsä.

Mietin, että mikähän Raamatunpaikka sopisi ajatuksiini tänä armon päivänämme ja koin, että: nuo on aikalailla sitä, mitkä haluan kuin nostaa esiin.

Olemmekohan me uskovina liian arkoja, huonoja pyytämään toinen toisiltamme esirukousta jonkin meille tärkeän, kipeän, tms asian puolesta? Tätä olen miettinyt..

Ja kuitenkin Herra on antanut meille toinen toisiamme avuksi ja voimaksi. Osaammeko arvostaa sitä kuitenkaan, että meille on lahjoitettu uskon ystäviä, joiden puolesta saamme rukoilla ja jotka voivat rukoilla meidän puolestamme. Ei ystävät katsota ihmiseen, ei siihen miten hän elää, toimii, puhuu, kun kysymyksessä on uskonsisko tai uskonveli, vaan kannetaan toinen toistemme taakkoja, rukoillaan sairaidenkin puolesta ja ollaan niitä olkapäitä, rinnallakulkijoita, joihin uskaltaa luottaa, joille uskaltaa kertoa omia huoliaan ja pyytää rukoilemaan..

Ps. 119:
63 Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.
64 Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.
65 Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.
66 Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.
67 Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.
68 Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.

Tuo pitkä psalmi tuli mieleeni, jossa on monia hyviä ajatuksia, mutta otan vain tuon tähän. Se on kuitenkin rakkaat; kiitosaihe, että meillä on uskonystäviä, joihin voimme ja saamme ottaa yhteyttä, olipa asiamme sitten mikä tahansa ja pyytää myöskin esirukousta ja siunata heitäkin.

Haluan vielä lopuksi laittaa tuon Raamatunpaikan, joka kertoo meille Jeesuksesta ja millainen Hän on, ei siis menneessä muodossa: oli, Ei niin! Vaan: millainen Hän on aina ollut ja aina myöskin tulee olemaan! Amen!

Matt. 12:
18 "Katso, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, minun rakkaani, johon minun sieluni on mielistynyt; minä panen Henkeni häneen, ja hän on saattava oikeuden sanomaa pakanoille.
19 Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.
20 Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaista kynttilänsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.
21 Ja hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa."

Moni janoisena

[rita4]

Tänään jälleen sydämelläni on kiitosaihe taivaisiin, siitä kun Isä on antanut elämääni ja ystävikseni uskon ystäviä, jotka ovat valmiita myöskin rukoilemaan asioideni puolesta. Sillä mitä useampi rukoilee, niin sitä suurempi pauhu kuuluu taivaissakin!

Elämä koettelee ja sitten kun itsekin tulee tehtyä vääriä ratkaisuja, jonka seurauksena jouduin sairaalaan ja aivan turhaan, mutta kaippa minä tarvitsin tuonkin kokemuksen ja näin ja koin mitä on tänä päivänä olla osastolla, uskovana. Onnelliset ne Herran omat, jotka saavat terveydenhuollossa hyvää ja asiallista kohtelua, eikä juonita, miten jollekin saisi tukun eri lääkkeitä määrättyä, joita hän ei edes oikeasti tarvitse, tai jäätyneestä verinäytteestä löydetäänkin uusi sairaus, joka ei ole edes todellinen ja siihen sitten lääkitys ilman asianomaista potilasta edes näkemättä, tai selvittämättä oireita, että; onko niitä.. Ei, vaan soitto: "Haet heti ne lääkkeet!" Ja ekaa kertaa vasta monien päivien sairaalasta pois pääsyn jälkeen perään soitellaan ja kerrotaan oletetusta sairaudesta.. Olihan se ihan sekoa?!

Mutta pienen kantasivujen ym sivustojen ym tarkastelun jälkeen ymmärrän, etteihän minulla edes voi olla sellaista sairautta. Pikkusen vei mieltä maihin tuo ihme touhu terveydenhuollosta, mutta kun on jo tätä ikää kertynyt, niin enhän minä heidän mielestään enää edes ymmärrä mitään, enkä tajua selvittää asioita..tms. Tulipa huomattua miten yli 70v on täysi nolla, tyhmä. Mutta kiitos Herralle, Hän ei pidä minua, eikä ketään vanhempaa ihmistä ymmäryksensä menettäneenä, päinvastoin..

Ja se, mikä minua on tässäkin tilanteessa siunannut, sekä auttanut myöskin jaksamaan, niin se on juurikin, kun on ihania uskonystäviä, jotka haluavat olla esirukoilijoina ja ovat rukoilleet puolestani; kiitos heille koko pienestä sydämestäni!!

Filem. 4:
3 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
4 Minä kiitän Jumalaani aina, muistaessani sinua rukouksissani,
5 sillä minä olen kuullut sinun rakkaudestasi ja uskostasi, joka sinulla on Herraan Jeesukseen ja kaikkia pyhiä kohtaan;
6 ja rukoukseni on, että sinun uskosi, se usko, joka on meille yhteinen, olisi väkevä kaiken hyvän tuntemisessa, mikä meillä Kristuksessa on.
7 Sillä minä olen saanut paljon iloa ja lohdutusta sinun rakkaudestasi, koska pyhien sydämet ovat virvoittuneet sinun kauttasi, veljeni [siskoni].

Kaikesta teitä rakkaat esirukoilijani sydämestäni tahdon kiittää, sekä kantaa teitäkin rukouksissani Herramme eteen ja tietoon, niin että; Hän teitä väkevästi auttaisi, sekä siunaisi!! Olkaa siunatut!

VIA - 06 Auta Herra mua valvomaan