En ole alkanut sillai laskea kustannuksia, vaivaa tms (siis mitä menetän jos suostun tahtoonsa), vaan olen pyrkinyt/ tahtonut olla: uskollinen ja kuuliainen. Helppo tiehän se ei totisesti ole ollut, eikä tule olemaankaan, mutta mitä enemmän on tullut kaikenlaista kuin ikävää, niin sitä lujemmin olen tahtonut roikkua kiinni: ristissä ja pysyä yhä useammin vain ristin juurella. Siinä on ihan pakko suostua siihen, jos aikoo totella, olla käytössään, jne.. Siis se mikä on Isän tahto, eikä enää se: oma tahto, oli se sitten kivaa tai ikävää, vaikeaakin, raskasta suostua ensin.. Ja useimmitenhan se on ollut ja tuleekin olemaan; lihan tahdolle vähemmän mukavaa. Mutta lihan tahdon On Kuoltava!
Ja jos ja kun vain suostuu, niin ei Isä kuitenkaan koskaan; vaadi, pakota, vaan hän antaa aikaa sopeutua, sulautua siihen: Siis tahtoansa noudattamaan ja siinä vain elämään. Hän antaa myöskin voiman kaikkeen, eikä siis jätä yksin jaksamaan, selviämään; Ehei! Vaan Hän antaa Pyhän Henkensä oppaaksi, lohduttamaan, rohkaisemaan ja ohjaamaan..Miten siunattua siinä on olla ja elää kuitenkin..tuli eteen ja elämään sitten mitä tahansa.
Ajattelisin asian näin, että; Ne uskovat, jotka eivät tahdo suostua Isän Jumalamme tahtoa noudattamaan ja kuolemaan itselleen, maailmalle, vaan tahtovat elää oman tahdon tiellä, maailmasta iloa etsien, itselleen vain kaikkea hamuten; minulle ja minä, minä..! Niin Isä joutuu puhuttelemaan heitä kovemmin, ja välillä jopa ihan kuin huutamaan heidän korvaansa, joka on niin vaikkoa täynnä ja lukossakin, etteivät he enää kuule Jumalan ääntä, puhetta, eivätkä tottele Sanaansakaan, niin..Vaan etsivät Raamatun ulkopuolista tietoa, uutta ilmestystietoa.. joka on kuitenkin, täysin irti ja ulkopuolellakin Raamatun ilmoituksesta. Vaarallistakin oppia.. etten sanoisi..
Sen tähden, Jumala joutuu lähettämään heidän elämäänsä ja seurakuntiinsakin niitä, jotka ovat jo suostuneet alistumaan Hänen Sanansa alle tottelemaan. Suostumaan: Jumalan todelliseen ja aitoon Jumalan pelkoon, jonka takia nuo varoittajat eivät enää kysele omaa tahtoaan ja eivätkä toimi, puhu sen mukaan, kuin mitä he mahdollisesti itse ajattelevat, vaan sen mukaan kuin he kokevat hengessään olevan Isän Jumalankin tahto, sekä kehotus. He ovat laskeneet kustannukset ja tietävät aikanaan saavansa palkan uskollisuudestaan ja kestävänsä kaiken; Jeesuksen avulla, ja Hänen voimassaan.
He ovat ymmärtäneet menemällä ensiksi rukoukseen; niin tahtovat kysyä Isän tahtoa Jeesuksen nimessä ja veressä, jotta he sitten osaisivat olla Hänen käytössään ja voimassaan oikein, oikeaan aikaan, siis: johdatuksessaan, eikä omassa ajattelussaan, tai oman tahtonsa tiellä... Ei siis itseään esille tuoden, vaan tuoden totuuden Sanaa, sekä pyrkien kaikessa kirkastamaan; Kristusta Jeesusta! Eikä enää omaa itseään, tai toisia uskovia koroittaenkaan; "Kuulkoon tai olkoon kuulematta, sillä uppiniskaisia he ovat!" Näinhän Raamattukin sanoo!
Kerron lyhyesti omasta elämästäni sen verran, että: Jumala on opettanut minua yksinäisyydessä yli 7v kun olin poissa srk elämästä. Olen menettänyt paljon sinä aikana sellaista, mikä on aina ollut minulle erittäin tärkeää sekä rakastakin. Ajan oloon olen vain alkanut kuin pikkuhiljaa suostua sekä nähdä, miten kaikella on aina oma tarkoituksensa ja etten voi rakastaa yhtä paljon Jeesusta ja jotakin muuta samalla, vaan on valittava, tehtävä vaikeitakin valintoja, suostuttava Isän tahtoon.. Minun on ollut pakko tehdä valinta, vaikeakin valinta ja itkien rukoilla sen asian puolesta vuosia. Se kun niin sattuu , vaikka sen miten järkeilisinkin.. Ja se tulee aina sattumaankin, koska olen valinnut sen tien, osan: ketä tahdon seurata ja seuraan ja kuka on numero yksi minun elämässäni, ja Hän on; Jumalan Poika, Jeesus Kristus! Ja vasta sen jälkeen tulee kaikki muu ja muut..
Herra on vaikuttanut elämässäni niin, että minut on kuin jätetty yksin, hylätty, huonoksi huomattu, ja ei ole jäänyt muuta kuin tarrautua lujasti kiinni ristiin ja Ristin Herraan Jeesukseeni. On pitänyt tehdä valinta TV ohjelmienkin katselussa ja kun olen halunnut luopua niistä, niin olen saanut voimaa vähentää ja vähentää ja lopulta luopua, lopettaa niiden katselu lähes kokonaan. Ja sitten se ei enää vaan kertakaikkiaan olekaan kiinnostanut, vaan olen mieluimmin rukouksessa, luen Sanaa, heng kirjoituksia, tai olen täällä foorumilla, kuuntelen heng musiikkia, joka virvoittaa, tms.. Omassa voimassani [b]en olisi koskaan siihen kyennyt. [/b] On täytynyt kuin opetella enemmän rukoilemaan ja lukemaan Sanaakin. Päättää, että; Herra Jeesus on ajatuksissani ensimmäisenä kun herään ja viimeisenä kun lähden nukkumaan ja sillä välilläkin..
Mennä polvilleen olla siinä hiljaakin ja vain odottaa puhettaan, neuvojaan, rauhoittua, mennä yölläkin rukoukseen, niin siitä on ollut sydämeni halu, jonka Herra on vaikuttanut Henkensä kautta on laittanut minut polvistumaan, suostumaan eteensä, ristinsä juurelle. Ja näillä kipeillä polvillanikin menemään polvilleen rukoukseen, vaikka onkin usein hyvinkin vaikeaa ollut, mutta kun haluaa polvistua, niin ei siinä viitsi paljoa kipujaan enää kuin sittenkään ajatella.
Ja ajattelenkin, että; Herra voi kyllä parantaa polveni, selkänikin; Jos se on Hänen tahtonsa. Ja jos ei ole, niin sit kömmin eteensä näin jatkossakin.. Kunhan vain saan olla lähellään, edessään, nöyrtyä, suostua, kuolla omalle tahdollenikin. Se on Aina: OMA PÄÄTÖS; suostua, tai olla suostumatta! Ketäänhän ei siihen pakoteta. Vaan valinta on aina ihmisellä itsellään.. Rakastammeko Jeesusta sydämestämme ja tahdommeko suostua, totella? Vaiko vain puheissamme, huulillamme, siltä olemalla; nöyrtymättä, suostumatta, kiittämättä..
Olen saanut nyt kokea aivan ihmeellisesti, miten minua on valmistettu kohtaamaan se, mistä Herra alkoi oikein erikoisesti puhua minulle jo huhtikuussa. Ja olen saanut kokea miten ihmeellisesti Jumala antaa Pyhän Henkensä oppaaksi, joka suoraan sanoen puhuu kuin joku istuisi vieressäni ja hiljaa kuiskaisi asioita korvaani, joita on tulossa ja/tai tulee tapahtumaan. Pyhä Henki sanoi; "Ole valmis, nyt se alkaa..!" Ja Hän koko ajan selittää sydämelleni, mitä milläkin sanalla tarkoitetaan ja mikä on sanojan motiivi, tarkoitus. Olen saanut olla niin ihmeellisessä Jumalan läsnäolossa Pyhän Henkensä kautta ja avulla, etten voi muutakuin vain; IHMETELLÄ JA KIITTÄÄ !! Kiitos Jeesus Mestarini, kun minua tällaista kurjaa ja heikkoakin niin ihmeellisesti olet jälleen auttanut, vahvistanut, sekä paljastunut asioita ... missä oikeasti mennään ja mitä minusta oikeasti tykätään, millaisena minua pidetään, jne.. Mahtava Jeesus! Kiitti!!
