Rukoillen, Kiittäen: Herraamme kaikesta!!

[rita4]

2. Kor. 4:

11 Sillä me, jotka elämme, olemme alati annetut kuolemaan Jeesuksen tähden, että Jeesuksen elämäkin tulisi kuolevaisessa lihassamme näkyviin.
12 Niinpä siis kuolema tekee työtään meissä, mutta elämä teissä.

13 Mutta koska meillä on sama uskon Henki, niinkuin kirjoitettu on: "Minä uskon, sentähden minä puhun", niin mekin uskomme, ja sentähden me myös puhumme,
14 tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne.

15 Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.

16 Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
17 Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,
18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.

Tänä armon päivänämme, nousi sydämelleni ajatus, kiitosmielikin lopulta, erästä jo minulle aikalailla mahdottomastakin asiasta, joka jo näytti ihan murtavan sydämenikin, toivottomuudella. Olinhan kaikin tavoin yrittänyt saada järkeä päähän eräälle ihmiselle, läheiselleni, mutta aivan turhaan. Sanani olivat kuin vesi hanhen selässä..Lopulta sen asian käsittely johti jo melkeinpä riitaan, jota en todellakaan halunnut.

Vaikka kuinka rukoilinkin asiaan selvyyttä, ja pyysin rukousapuakin jo..niin näytti jo siltä, että minä häviän asian, ja muut voittavat, ne, jotka tukivat häntä. Kunnes eräänä päivänä koin, että; "Minun on vain jätettävä hänet, sekä se asia, josta olimme täysin erimieltä: täydellisesti Herrallel! Ja minä jään vain kiittämään, kun Hän, Jeesus, järjestää sekä hoitaa sen asian tahtonsa mukaan!" Ok, minä päätin suostua. Lopetin watsapin avaamisen, pysyin kaikesta sanomisistaan ulkona, lukematta, kuuntelematta, yrittämättä itse yhä sanoa, sitä, mikä minun mielestäni on oikein ja mikä ei ole.Eipä edes tehnyt mieli katsoa watsappiin, joka jo oli aika erikoista minulle, joka aika usein katson sitä. Oli täysi rauha sydämessä, Isä oli sen minulle antanut; pystyäkseen itse hoitamaan asiaa ja toimimaan niin kuin vain Hän tahtoi. Kiitos siitäkin Herrallemme!!

Mietin toki asiaa ja mitä siitä vielä seuraa, mutta niin kuin jo sanoinkin, niin en enää itse yrittänyt puhua ns järkeä päähänsä, vaan jätin sen kaiken Herralle. Ja eilen illalla sain viestin, josta heti tajusin erään tärkeän asian: "Nyt on Herra puuttunut asiaan, sen toisen osapuolen kohdalla, josta olimme eri mieltä tämän läheiseni kanssa. Ja Hän, Jumalamme onkin vaikuttanut asiaan niin ratkaisevasti, että tilanne ratkesi, ja tämä toinen ihminen luovutti, poistui kuvioista, joka taas rauhoitti tilanteen ja toi selvyyttä läheiselleni: mistä oikeasti oli ollut kysymys.

Niin se vain on rakkaat, että meidän Hänen ominaan on hyvä, sekä tärkeeäkin tärkeämpää vain opetella, sekä päättää antaa kaikki vaikeatkin tilanteet, tulehtuneet ihmisuhteet ym Herrallemme!! Me voimme toki yrittää ratkaista, selvittää, hoitaakin, niitä varsinkin ihmissuhde asioita oman ymmärryksemme mukaan, mutta uskoisin näin, että:"Hyvin hyvin harvoin me omassa voimassamme, tai viisaudessamme saamme kuitenkaan asioita kuntoon, järjestettyä, Niin että ne toimii, kestää, tuo iloakin elämäämme ilman Jumalamme apua ja asioihin puuttumistaan. "

Kol. 3:
12 Pukeutukaa siis te, jotka olette Jumalan valituita, pyhiä ja rakkaita, sydämelliseen armahtavaisuuteen, ystävällisyyteen, nöyryyteen, sävyisyyteen, pitkämielisyyteen,
13 kärsikää toinen toistanne ja antakaa toisillenne anteeksi, jos kenellä on moitetta toista vastaan. Niinkuin Herrakin on antanut teille anteeksi, niin myös te antakaa.

14 Mutta kaiken tämän lisäksi pukeutukaa rakkauteen, mikä on täydellisyyden side.
15 Ja vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon te olette kutsututkin yhdessä ruumiissa, ja olkaa kiitolliset.

Sirpa Haataja - Psalmi 46: 2-12

[rita4]

Tuo otsikko on enemmänkin kuin se, mitä olen nyt pari viikkoa tehnyt; rukoillut, sekä tahtoen kiittää Herraamme siitä, kuinka vain Hän yksin voi enää minua auttaa uusien silmälasieni kanssa, kun kävin silmälääkärissä viime kuun alkupuolella, mutta kun lasit tulivat ja lähdin hakeen niitä, niin en nähnytkään lukea vasemmalla silmällä oikein mitään. Noh optikko otti asian hoitoonsa ja hän tutki vasemman silmäni uudestaan ja siten sen kautta tilattiin siihen uusi linssi. Ja mä hermoilin, että jos ei nytkään onnistu ja lasit maksaa kuitenkin 1500€, niin sit tulee väittelyä, tai riitelyä optikon kanssa..En oikein tiedä, että kumpiko oli mulle vaikeempaa; väärä linssi yhä vain, vaiko riitely optikon kanssa ja näihin pyysin Isältä apua Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta, sekä Pyhän Hengen ohjausta koko prosessin aikana, kun uutta linssiä valmistetaan.

Meni jo yööunetkin kun sitä funtsin ja rukoilin..Minulla kun on syntymälahjana saadut kierot silmät, joihin sain silmälasit vasta 9 vuotiaana, siis aivan liian myöhään, koska molemmat silmät katsoivat nenänvarttani kohti. Ja niiihin ei kaikki osaaa tehä laseja.. Ja sit tuli kaihi ja se jo piti leikata molemmista silmistä keväällä -24 ja.. Silloin se silmälääkäri antoi mulle lasit, joiden kanssa on ollut ongelmia.. Ja eilen kun sit päästiin hakeen laseja, niin se optikko sanoi, että edellisten lasien karsastuksen oli se lääkäri laittanut aivan väärinpäin.. "Hieno homma!"

Noh eihän silmät meinannu nytkään millään hyväksyä uutta linssiä, ei se oikeakaan silmä, mutta oli niin fiksu optikko, että oli varannut mulle paljon aikaa silmille opetella katsomaan, lukemaan molemmilla silmillä ja se olikin tosi tärkeää. Mä en ite nähnyt, mutta mies ja optikko sanoi, että aluksi mun molemmat silmät olivat katsoneet ulospäin. Huuh!! Mutta pikkuhiljaa tilanne alkoi korjaantua ja aloin nähdä, ja olen 100%:sen varma siitä, että Herra Jeesus siinä auttoi mua. Kiitos siitä Hänelle.

Ja niin se menikin niin että näin ja näen lukea todella pientäkin tekstiä.

Se, mikä mua on harmittanut ja hävettänyt Herran edessä ollen, että; "Kun olin niin epäuskoinen siitä, että Herra kuulee rukouksemme ja auttaa. Ja että Hän tahtoo auttaa minua saamaan oikeanlaiset silmälasit, jotta työni täällä Isän perustamalla foorumilla voi jatkua!" Hän kuuli ja auttoi, eikä tullut riitelyä, vaan sain kiittää optikkoani, sekä toivottaa hänelle siunausta elämäänsä; Hienoa, kiitos Isä!!

Ps. 103: 1-2
Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.

[rita4]

Tuo otsikko; Rukoillen, Kiittäen: Herraamme kaikesta!! nousi kuin sydämelleni, kun on ollut kaikenlaista viime aikoina ja alakulo, suru, tietynlainen masennuksenkin poikanen on yrittänyt lannistaa minut ja huoli nuorimmaiseni jaksamisesta, kivuista nyt puhumattakaan, jotka haittaa varsinkin öisin, kun kropan pitäis levätä.

Noh tietty siinä kaikessa on myöskin se huomio, kiitosaihe, että; ne kaikki ovat vetäneet ristin juurelle, rukoileen ja tuomaan sydämen haavoittuvuuttakin ym Herralle saadakseni viimeinkin avun ja voiman asioideni ylitse, ja vanhat asiat kuin poltettais Jumalan tulella kokonaan pois häiritsemästä elämääni.

On ollut asioita, jotka ovat kestäneet jo vuosia, ja sitä sitten kuin tuskailee Herralle, että; "Miksi se kaikki, jo eletyt, samat asiat, samat tilanteet, samanlainen kokemus, ym, ovat jälleen nokkani edessä todellisina ja ikävinä asioina?" Ja eilenkös se oli, kun jo aattelin, että; "Kai tällä ja näillä asioilla on jokin syvempikin tarkoitus minua ja minun uskoani ajatellen, siis; oppia kestämään, ja kärsimään,antamaan anteeksikin, sekä se, että saan vielä nähdä Jumalan ilmestyvän ja auttavan minua niissäkin asioissa, jotka satuttaa ja haavoittaa sieluani."

Ja Totisesti, meillä rakkaat uskon ystävät on Elävä ja ymmärtävä, armahtava taivaallinen Isä, Jumala, joka kuulee kaikki rukoukset ja myöskin antaa avun, sekä muutoksenkin niihin asioihimme, jotka ovat ns. kuin roikkuneet elämässämme jo pitkään tuottaen murhetta, tuskaa, epävarmuuttakin, tms.. Hän ei ohitse käy!! Jaksa rukoilla kiittäen!!

Näyttää nyt siltä, että asioihini on tulut ihana muutos ja iloitsen siitä, sekä kiitän ja kunnioitan Herraani Jeesusta Kristusta, joka kyllä tietää mitä on olla ihminen ja siksi Hän voikin auttaa, niin minua, kuin sinuakin rakas ystäväni! Turvaa siis kaikessa vain yksin Häneen ja pidä tilivälit Hänen kanssaan, kuin ihmistenkin kanssa lyhyinä. Siunausta elämääsi! Herra on hyvä, Amen!!

Luuk. 18:
1 Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.

2 Hän sanoi: "Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
3 Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: 'Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan'.
4 Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: 'Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä,
5 niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni'."

6 Niin Herra sanoi: "Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
7 Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
8 Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"

Kol. 1:5 me kiitämme häntä sen toivon tähden, joka teille on talletettuna taivaissa ja josta jo ennen olette kuulleet sen evankeliumin totuuden sanassa

Ps. 103:
1 Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.
2 Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,
3 hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,
4 joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,
5 joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.

6 Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.
7 Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa.

8 Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.
9 Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.
10 Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.

11 Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.

13 Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.
14 Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.

Tämä ihana laulu/virsi vielä lopuksi. Hän ohitse ei kulje