Jeesuksen oma kirjoitti:
Missä ovat ne puhdas sydämiset uskovat sisaret ja veljet, jotka vaeltavat sydämen yksinkertaisuudessa? He, jotka tahtovat kulkea totuuden tiellä, seuraten Herraansa, ollen Hänelle kaikessa kuuliaisia.. Missä ovat ne pyhät, jotka rakkaudellisesti tahtovat varoittaa sisariaan ja veljiään joutumasta eksytysten tielle, kuoleman laaksoon, pedon suuhun.
Heitä ei juurikaan ole, sillä kovasydämiset, maailmallisen hengen eksyttämät uskovat, ovat heidät tukahduttaneet. Uskovien kovuus on heidät hiljentäneet. Heitä ei kukaan tahtoisi kuulla. Maailman hengen eksyttävien uskovien puheissa, he ovat rakkaudetonta pohjasakkaa, vailla rakkaudellista armoa, lakihenkisyytensä keskellä. Heitä hyljeksitään ja heidän päälleen syljetään.Tämän maailman uskovat, ovat heidät vihoissaan hyljänneet.
Mutta nämä sisaret ja veljet ovat maan hiljaisia, jotka Jumala on lähettänyt työvainioille, pelastamaan uskon veljiä ja sisaria hukkumistuomiolta. Mutta heitä ei kukaan kuule, heidän varoituksiaan ei haluta ottaa vastaan. Maailmallisuuden henki on ryöstänyt uskovien sielut, vieden heidät väärään rakkaudellisuuteen, halvan armon alle. Armon alle, jossa synnin tekijät saavat syntejänsä rauhassa harjoittaa, kenenkään niihin puuttumatta. Mutta armo ei heihin yllä, sillä parannuksen teko on heistä kaukana. Jumalaansa pitävät he halpana ja Herran kuolemaa tuskin muistavat.
Otampa siskon kirjoituksesta hiukan, koska se on niin ja amen! Jatkan sitten lisääkin lainauksia, jos Herra suo..Ja hiukan muokkasin siskon kirjoitusta (
toivottavasti ei haittaa?), joita kohtia tahdon kuin erikoisesti korostaa ja nostaa esille..

Mietitäämpä ihan alkuun sitä, millainen Herran oma kirjoittaa näin Raamatullisesti ja oikein? Sellainen, joka
itse haluaa elää lähellä Herraansa ja totella Häntä sekä Hänen Sanaansakin..Sillä lueppa rakas lukijamme netissä eri uskovien kirjoituksia, niin pakostakin joudut huomaamaan
sen tosiseikan, että: kirjoitustapa paljastaa myöskin uskovan suhteen Herraansa ja Hänen Sanaansa, sekä sen, että: Onko kirjoittajalla, tai puhujalla, niin onko hänellä halua, tai edes minkäänlaista hätää hukkuvista sieluista, jopa kanssa matkaajistaan, vai eikö ole. Mietippä hetkinen sitä.
Tämä ei nyt ole kenenkään ylikorostamista, ei, vaan me kaikki ollaan maan matosia sekä vajaita, mutta enempikin on kysymys siitä, että: Tahdommeko pienentyä ja antaa Jeesuksen Kristuksen kasvaa meissä, sekä se, että tahdommeko kasvaa Hänen tuntemisessaan, ollen valona ja suolana maailmassa.
Siispä; jos jonkun kirjoitus, tai puhe nyt esim. jotain paljastaa, niin se paljastaa ainoastaan sen... mikä paljastaa asianomaisen sydämen tilan, sekä Hänen uskontilansa. Niin se on minun, kuin jokaisen muunkin uskovan kohdalla. Ja uskon että: se on Herrallekin mieleen, jos ja kun löytyy nyöskin halua varoittaa kanssamatkaajiaan eksymisestä. Niin että
Kaikkipääsisivät myöskin perille asti. Monet kuin lähtevät taivasmatkalle komeasti ja innolla, mutta: oma liha, maailman houkutukset, sekä väärät painotukset opissa tms. Niin ne vievätkin helposti harhaan ja se harhaan joutuminen tapahtuu usein niin salakavalasti, ettei sitä edes huomaa..
Siksi onkin
erittäin Tärkeää: Tutkia sitä; meidän jokaisen;
Omaa sydäntään (
ei toisten, jota niin monet harrastaa) sekä olla rukouksessa ristin juurella, jotta Herra Jeesus saa ja
voi paljastaa henkeemme, meille itsekullekin
totuuden itsestämme sekä, osoittaa sen missä on
mahdollisesti parannuksenteon paikka.
Niin, ja jonkin, tai joidenkin väärien asioiden hylkäämisen paikka, jotta voi kasvaa ja vahvistua uskossaan. Me emme ole lakihenkisiä täällä ilosanomassa, tai rakkaudettomiakaan, vaan
me kaikki täällä rakastetaan sinua ja jokaista uskovaakin sekä halutaan aivan varmasti kaikki sitä, että; Voisimme nähdä jokaisen tuntemamme ja oudommankin uskovan olevan kerran Karitsan hääjuhlassa mukana.

Mutta nyt itse lainaukseen. Niin, se, joka haluaa ainoastaan elää lähellä Herraansa; totellen Häntä sekä Hänen Sanaansa, niin siihen on hyvinkin yksinkertainen tapa, se; miten voi
kuka vain siinä olla ja elää totuudessa, sekä nöyryydessä. Ja sehän on tietenkin: rukouksessa olo, sekä parannuksenteko
päivittäin ja Raamatun lukeminen, sekä
halu ns.kuolla itselleen, omille suunnitelmilleen, jotka eivät ole Herramme tahto sekä kuin kuoleminrn; maailman houkutuksille. Muutahan ei edes tarvita, vaikka niin monet ihan muuta koittavatkin väittää.
Nuo joiden mielestä pitää olla niin kamalan aktiivinen ja esillä, ylistää, ym ym.. Niin sellainen on minusta enempikin ylpyeyttä, oman mielen mukaan toimimista: ilman Herraa, sekä aivankuin itse päättää sen, mikä on Herramme tahtoa heidän mielestään.. Mutta totuushan on kuitenkin se, että: Et voi tehdä, tai et edes sanoa juuri mitään, jos et
ensin kuin
aloita sieltä polvillasi oloa rukouksessa ollen sekä tahtoen ensin puhdistautua, omista asioista ja synneistään, sekä kysyä Herran tahtoa, joka ei ole sitä meidän omaa yrittämistämme, vaan vapaudesta käsin toimimista.

Niin kuin sanotaan, että:
On hyvä, sekä tärkeääkin olla lyhyet tilivälit Herran kanssa.

Niinpä: aina on ollut ja aina tulee myöskin olemaan yhä lisääntyvässä määrin niitä
"pomotyyppejä" jotka sanelevat toisille säännöt siitä: miten tulee elää uskovana,
jotta kelpaa Herralle ja opetetaan kyllä Jumalan Sanaa, mutta:
milllä tavalla,
mikä on heidän tarkoituksensa saada toisia tottelemaan; HEITÄ ITSEÄÄN? Ei niinkään Jumalaa?? Ollaan niin mukamas niin kamalan
"rakkaudellisia" (
kaksinaamaisia, takin kääntäjiä) mutta samalla, kun ollaan, niin mukavia, niin todellisuudessa ollaankin: kovia, kylmiä, etäisiä, ja itse ollaankin silloin niitä ns lakihenkisiä, vaatimuksineen ja usein vesitetään tahallisesti Raamatun ilmoitusta, jotta saadaan se
oma ajatus paremmin esille ja
kuin tärkeämmäksi, kuin se, mikä on Jumalan Sanassa jo olevaa..
Noh, meneppä karhaseen siihen pesään, niin poltat näppisi ja saat tuntea kuinka huono ja heikko ja vajaa, ootko edes uskossakaan vielä, ym olet. Miksi näin? Jos toinen haluaa pysyä vain siinä mikä löytyy Raamatusta ja se toinen opettaa ja puhuu puoliksi totta ja puoliksi valhetta, omaa ajatteluaan ja tahtoaan esille tuoden. Niin miksi haisee
kärynnyt liha heti, kun joku rohkenee mennä sanoon totuuden, tai hiukan kyseenalaistaa sen toisen oppia ja näkemystä? Se on
ylpeys, joka saa jotkut opettajat ja solujen ym vetäjät kokemaan olevansa jo niin hyviä ja valmiita, sekä taivaskelpoisia ilman parannuksentekoa, muutosta, itsensä
Jumalan Sanan peilistä ensin katsoen, jne..Ei haluta, tai sitten ei edes uskalleta tarkistaa; onko se oma pieni sydän
enään ollenkaan oikeilla teillä ja oikeanlaisessa uskossa Jeesukseensa. Suututaan ja haukutaan se varoittaja, mustamaalataan, koska
ei haluta muuttua, kuolla itselleen, palata ensirakkauteensa, jne..
Mutta mutta... Kun Herra on kutsunut meitä työhönsä
jokaista uudestisyntynyttä Jumalan lasta. Toinen vain ylpistyy, kovettuu, eksyy ja toinen pysyy tiellä, koska sellaiselle
riittää, kun vain saa olla Jeesuksensa kanssa ja pitää kädestään kiinni. Uskoa häneen ja hänen mahdollisuksiinsa auttaa, kuljettaa, viedä perille asti; tuli mitä sitten tulikin elämässämme eteen. Niin hyvinä, kuin huonoinakin päivinä, sekä:
etsiä joka hetki ja kaikessa kuin pieni lapsi sitä; Mikä on omalla kohdallaan Jumalan tahto ja suostua siihen, jos ei heti niin hetken päästä kuitenkin..
Työmiehiä tarvitaan elovainiolle, on jo kiiruskin, siis
ei eletä, niin kuin maailma elää, vaan palataan sinne
verisen ristin juurelle tekemään parannusta ja totta, haluten: muuttua, kuolla itsellemme ja maailman tavoille, houkutuksille.. Ja tarkistetaan
aina lähde ja oppi, että onko se Raamatun Sanan mukaista, kun tapaamme uusia tuttuja, tai niitä vanhoja tuttuja, jotka jo tunnemme.. Vain yksin Raamatun ilmoituksessa pysymällä ja nöyrtymällä voimme olla Herran käytössä, sekä päästä perille ja johdattaa sinne muitakin..Sitähän
me kaikki tahdomme vain mitä?!
