OI, JOSPA OLISIT PALAVA

[mira]

Urho Muroma

»Ja Laodikean seurakunnan enkelille kirjoita:
Näin sanoo Amen, se uskollinen ja totinen todistaja, Jumalan luomakunnan alku:
Minä tiedän sinun tekosi. Sinä et ole kylmä etkä palava.

Oi, jospa olisit kylmä tai palava!
Mutta" nyt, koska olet penseä, etkä ole palava etkä kylmä, olen Minä oksentava sinut suustani ulos.

Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut, enkä mitään tarvitse, etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.
Minä neuvon sinua ostamaan Minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit, eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta, voidellaksesi silmäsi, että näkisit.

Kaikkia niitä, joita Minä pidän rakkaina, Minä nuhtelen ja kuritan. Ahkeroitse siis ja tee parannus.
Katso, Minä seison oven takana ja kolkutan. Jos joku kuulee Minun ääneni ja avaa oven, niin Minä käyn hänen tykönsä sisälle ja aterioitsen hänen kanssaan, ja hän Minun kanssani.

Joka voittaa, sen Minä annan istua kanssani valtaistuimellani, niinkuin Minäkin olen voittanut ja istunut Isäni kanssa hänen valtaistuimellensa.

Jolla on korvat, hän kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo » Ilm. 3: 14 - 22.

[mira]

Herra ei siedä penseitä. Sietääkö Herra sinua?

Minun täytyy tunnustaa olleeni monta kertaa sellaisessa tilassa, että Herra ei, Sanansa mukaan, ole voinut sietää minua. Olen aivan liian usein ollut penseä kristitty.

Oletko sinä, hyvä lukijani, tällä hetkellä yksi niistä, joita Herra ei voi sietää hänen hengellisen penseytensä tähden?

Hengellinen penseys on sangen yleinen sairaus Jumalan lasten keskuudessa. Se on samanlainen tauti kuin anemia eli verenheikkous. Ihminen, Joka sairastaa verenheikkoutta, on yleensä melko kykenemätön tekemään vähänkin raskaampaa työtä.

Samoin on penseän kristityn laita. Ei Herra voi uskoa hänelle lahjojansa ja siunauksiansa, koska Hän jo etukäteen tietää, ettei tämä ihminen pysty niitä käyttämään.

On kokonaisia seurakuntia, jotka sairastavat tämänlaista hengellistä »verenvähyyttä». Siellä on kirkonkäynti, kaikki hengellinen toiminta ja elävän kristillisyyden harrastaminen sangen heikkoa.

Kun nyt Herran seurakunnan pitäisi olla maan suola ja maailman valo, on selvää, etteivät tämänlaiset penseät, yksilöt ja kokonaiset seurakunnat voi mitenkään vastata sitä tehtävää, jonka Herra on heille uskonut.

Laodikean seurakunta oli juuri tämänlainen. Ja Herra sanoo sille: »Koska olet penseä, olen Minä oksentava sinut suustani ulos.»

Tämä merkitsee täydellistä hylkäystuomiota, ellei parannusta tapahdu. Ja kuinka usein me olemmekaan olleet toteamassa, että joku henkilö, joka hengellisen vaelluksensa alkuaikoina oli hengessä palava, alkoi vähitellen taantua ja joutui lopulta Herran hylkäämäksi.

[mira]

Näin voi tapahtua sekä sinulle että minulle.

Pahinta tässä on se, että hengellisesti penseät kristityt eivät itse huomaa tilaansa, jopa kimmastuvat, kun heidän eteensä asetetaan tämä totuus. He alkavat puolustaa penseyttään, kuten laodikealaiset. He väittävät, ettei ihminen aina voi olla Hengessä palava. Eikä hän voikaan, jos hän yrittää palaa omassa hengessään. Mutta sellaista ei Herra keneltäkään vaadi, ei sinultakaan.

Hengen palavuus on armoa ylhäältä. Ei kukaan voi olla Hengessä palava, ellei Pyhä Henki itse pala hänen sydämessään.

Voisimme myös sanoa: Ei kukaan voi olla Hengessä palava, ellei sydämessä asuva Jeesus sytytä häntä palamaan.

Hengen palo on siis Jeesuksen rakkauden tulta Pyhässä Hengessä. Ja koska se näin ollen on taivaallista lahjaa, voi Herra nuhdella sitä, joka ei joka päivä ota vastaan tätä armoa.

Laodikean penseys johtui juuri siitä, että Jeesus Kristus oli työnnetty seurakunnan oven taakse. Hän, jonka piti olla "hallitsevassa asemassa seurakunnassa, oli nyt yön pimeydessä seurakunnan ulkopuolelta ja kolkutti päästäksensä uudelleen sisään.

Jotain tähän verrattavaa voi tapahtua yksityisen uskovaisenkin elämässä. On totta, ettei Herra niinkään helpolla jätä sitä sydäntä, jonka Hän kerran on omakseen saanut. Helpommin Hän voi jättää kokonaisen seurakunnan. Jos Hän jättäisi uskovaisen erehdysten ja syntien tähden, olisimme kaikki ihmisiä, jotka ovat tehneet kuoleman synnin. Sillä vain kuoleman synti karkoittaa Jeesuksen kokonaan sydämen ulkopuolelle.

Penseänkin kristityn sydämessä asuu vielä Kristus. Mutta Hän on tullut siellä niin voimattomaksi, ettei voi enää säteillä valoa ja lämpöä.

Sydämen alttarilta on tuli sammunut, ja penseys ja kylmyys on sielun vallannut.

[mira]

Puhuuko Muroma vähän ristiin tai onko jokin virhe? on aika vanha kirja???
Eli mitä tarkoitan..

Jotain tähän verrattavaa voi tapahtua yksityisen uskovaisenkin elämässä. On totta, ettei Herra niinkään helpolla jätä sitä sydäntä, jonka Hän kerran on omakseen saanut. Helpommin Hän voi jättää kokonaisen seurakunnan. Jos Hän jättäisi uskovaisen erehdysten ja syntien tähden, olisimme kaikki ihmisiä, jotka ovat tehneet kuoleman synnin. Sillä vain kuoleman synti karkoittaa Jeesuksen kokonaan sydämen ulkopuolelle.

Laodikean seurakunta oli juuri tämänlainen. Ja Herra sanoo sille: »Koska olet penseä, olen Minä oksentava sinut suustani ulos.»

Tämä merkitsee täydellistä hylkäystuomiota, ellei parannusta tapahdu. Ja kuinka usein me olemmekaan olleet toteamassa, että joku henkilö, joka hengellisen vaelluksensa alkuaikoina oli hengessä palava, alkoi vähitellen taantua ja joutui lopulta Herran hylkäämäksi.

Niin penseä on minusta kahden tien kulkija, on nimi tosin "kristitty" mutta on kuollut
Ilm. 3:1
"Ja Sardeen seurakunnan enkelille kirjoita: 'Näin sanoo hän, jolla on ne Jumalan seitsemän henkeä ja ne seitsemän tähteä: Minä tiedän sinun tekosi: sinulla on se nimi, että elät, mutta sinä olet kuollut.