Älä anna minulle rikkautta!

[rita4]

23.04.2019 09:09 (päivitetty 11:31)
Jukka Norvanto
Jukka Norvanto on pastori, raamatunopettaja ja Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysteologi
-------------------------------------------
”Rikas mies jos oisin — suuren linnan silloin pystyttäisin keskelle kaupunkia näin ja parhain pelti kattoa peittämään.
Ja yhdet hienot portaat veis ylöspäin ja yhdet toisi alaspäin, ja yhdet huvin vuoks´ ei minnekään.”

Tevje maitomies musikaalissa Viulunsoittaja katolla, J.Bock, suomenkieliset sanat Esko Elstelä.

Aikanaan monelle rakkaaksi tulleelta saarnamieheltä Aku Rädyltä kysyttiin, mitä hän tekisi, jos hän voittaisi veikkauksessa päävoiton. ”Ei kai Isä anna lapselleen niin terävää veistä”, oli hänen vastauksensa. Raamattu puhuu monessa yhteydessä omaisuudesta, tavarasta ja rahasta varoittavaan sävyyn. Ongelmamme taitaa olla, että unohdamme helposti sellaisten raamatunkohtien olevan Jumalan rakkauden osoitusta meille. Sillä tokihan hyvä Isä varoittaa lapsiaan vaarasta.

Vuorisaarnassa Jeesus varoittaa meitä aarteiden keräämisestä tämän maan päällä: ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. – – Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi.” (Matt. 6:19–21) Viesti on selvä: Mitä enemmän omaisuutta, sitä enemmän huolta ja sitä vähemmän aikaa jää Jumalan valtakunnan asioille. Sillä kahta herraa ei voi palvella. Toinen vie aina voiton.

Jumalan sana ei päästä meitä helpolla. Jumalamme on jopa niin rohkea, että hän uskaltaa nostaa tarkastelun alaiseksi myös epäjumalamme.

Jumalan sanan varoitukset rahanhimosta ja tämän maailman voittamisesta tuntuvat niihin liittyvästä Jumalan rakkauden osoituksesta huolimatta ahdistavilta. Niiden avulla Jumalan sana pakottaa meitä pohtimaan, millainen on suhteemme omaisuuteen? Kuinka moni meistä nykyään näkisi, niin kuin Aku Räty aikoinaan, että suuri veikkausvoitto merkitsee ihmiselle samaa kuin terävä veitsi lapselle? Niin kuin lapsi helposti loukkaa veitsellä itsensä, niin myös suuri rikkaus tuhoaa helposti omistajansa. Entä kuinka moni meistä sydämestään rukoilee VT:n jakeiden opettamalla tavalla: ”Älä anna minulle rikkautta”? (Sananl. 30:8)

Kun Raamatun sivuilta lukee tämän maailman arvoille ja tavoille vieraita ajatuksia rahasta, omaisuudesta ja menestyksestä, joutuu pakostakin pohtimaan, kuinka kauas itse olen ajautunut siitä, mitä Jumala tahtoisi elämälleni.

Olisiko niin, että Raamatussa ahneudesta puhumisen tärkeimpänä viestinä eivät lopulta olekaan varoitukset rikkauden vaaroista vaan meidän sokeutemme? Olisiko niin, että puhumalla meille meidän epäjumalistamme Jumala tahtoo havahduttaa meitä näkemään pintaa syvemmälle, eli sen sumuverhon taakse, jonka avulla Paholainen tahtoo pitää meitä otteessaan?

[rita4]

Sananl. 23:4-5
Älä näe vaivaa rikastuaksesi, lakkaa käyttämästä ymmärrystäsi siihen. Kun silmäsi siihen lentävät, on rikkaus mennyttä; sillä se saa siivet kuin kotka, joka lentää taivaalle.

Kukapa ei tahtoisi rikastua, varmastikin jokainen ihminen..Se on aivan varmasti sellainen houkutin kaikille ihmisille, missäpäin tahansa mailmaa. Myönnän rehellisesti sitä joskus itsekin kaivanneeni, että; "Kun ois enempi rahaa niin sitten.."

Lueskelin noita kohtia Raamatussa missä puhutaan rahasta ja niinkuin Juudaskin oli se, joka huolehti opetuslasten sekä Jeesuksen rahoista, koska oli kukkaron hoitaja. Ja kuinka raha sokaisi hänetkin tekemään synnin ja pettämään, paljastamaan Mestarinsa vain rahan takia. Hänhän oli varas jo muutenkin..

Mark. 14:10-11
Ja Juudas Iskariot, yksi niistä kahdestatoista, meni ylipappien luo kavaltaakseen hänet heille. Kun nämä sen kuulivat, ihastuivat he ja lupasivat antaa hänelle rahaa. Ja hän mietti, kuinka hänet sopivassa tilaisuudessa kavaltaisi.

Sitten muistamme kertomuksen köyhästä leskestä, joka laittoi uhriarkkuun vain kaksi ropoa, kun kaikki muut, rikkaat laittoivat liiastaan, niin tämä laittoi viimeiset rahansa, koska halusi uhrata niin kuin oli tarkoitettukin, mutta hän ei ajatellut, että jääkö hänelle rahaa elämiseen, koska hän halusi; kunnioittaa Jumalaa ja uhrata Hänelle. Se oli hänelle arvokkaampaa ja tärkeämpää, kuin ajatella vain itseään. Ehkä hän oli jo saanut oppia, tullut huomaamaan, oppinut luottaan siihen: miten kaikesta vähästäkin huolimatta Jumala piti hänestä huolta, vaikka ei ollutkaan rikkauksia, jotka aika varmastikin olisivat vain vieneet kauemmaksi Herrastaan..

Mark. 12:
41 Ja hän istui vastapäätä uhriarkkua ja katseli, kuinka kansa pani rahaa uhriarkkuun. Ja monet rikkaat panivat paljon.
42 Niin tuli köyhä leski ja pani kaksi ropoa, yhteensä muutamia pennejä.
43 Ja hän kutsui opetuslapsensa tykönsä ja sanoi heille: "Totisesti minä sanon teille: tämä köyhä leski pani enemmän kuin kaikki muut, jotka panivat uhriarkkuun.
44 Sillä he kaikki panivat liiastaan, mutta tämä pani puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä."

Jumalan sanan varoitukset rahanhimosta ja tämän maailman voittamisesta tuntuvat niihin liittyvästä Jumalan rakkauden osoituksesta huolimatta ahdistavilta. Niiden avulla Jumalan sana pakottaa meitä pohtimaan, millainen on suhteemme omaisuuteen? Kuinka moni meistä nykyään näkisi, niin kuin Aku Räty aikoinaan, että suuri veikkausvoitto merkitsee ihmiselle samaa kuin terävä veitsi lapselle? Niin kuin lapsi helposti loukkaa veitsellä itsensä, niin myös suuri rikkaus tuhoaa helposti omistajansa. Entä kuinka moni meistä sydämestään rukoilee VT:n jakeiden opettamalla tavalla: ”Älä anna minulle rikkautta”? (Sananl. 30:8)

Kun Raamatun sivuilta lukee tämän maailman arvoille ja tavoille vieraita ajatuksia rahasta, omaisuudesta ja menestyksestä, joutuu pakostakin pohtimaan, kuinka kauas itse olen ajautunut siitä, mitä Jumala tahtoisi elämälleni.

Olisiko niin, että Raamatussa ahneudesta puhumisen tärkeimpänä viestinä eivät lopulta olekaan varoitukset rikkauden vaaroista vaan meidän sokeutemme? Olisiko niin, että puhumalla meille meidän epäjumalistamme Jumala tahtoo havahduttaa meitä näkemään pintaa syvemmälle, eli sen sumuverhon taakse, jonka avulla Paholainen tahtoo pitää meitä otteessaan?

Mikä on minun epäjumalani? Se ei taida enää sittenkään olla raha, ja mainetta, kunniaa, kiitosta tms en ole koskaan edes kaivannut. Minulle oli aika pitkäänkin kuin epäjumalana, lasteni ylenmääräinen palvominen, enkä jättänytkään heitä Herramme hyvään hoitoon, Hänen autettavakseen, vaan minä itse koitin olla aina paikalla ja puolustaa heitä ja he olivat minulle aivan kaikki, vielä uskoontulonikin jälkeen. Ns pysyin järjissäni vain kun elin täysillä heidän puolestaan ja heitä puolustaen, jne..Mutta kiitos Jumalalle, Hän on irroitellut minua moisesta heissä kiinni riippumisessa ja nyt tilanne on jo aivan toinen, kuitenkin paljon parempi ja nyt olen luovuttanut heidät kaikki Herran hyviin käsiin, että Hän saa vetää heitä omikseen, pelastukseen.

Mikä on sinun rakas ystäväni epäjumalasi? Onko se raha, maine, kunnian saaminen, hyvänä tyyppinä pidetty, vai mikä, kuin kuitenkin sitoo sinua väräänlaiseen kiintymykseen, sitä on hyvä miettiä, sekä pyytää siitä mikä sitoo, muttei ole Isän silmissä ihan hyvä asia kuitenkaan, niin rukoile Jeesuksen veren pesua sydämeesi, sekä synnin, riippuvuudesta vapautumista. Sillä kaikki ei ole tuomittavaa syntiä, mutta se, mikä sitoo tavalla tai toisella sinua, niin se myöskin saattaa estää sinua elämästä täysillä Herrallesi, Jeesukselle Kristuksellle, Miksi näin? Kaikki mikä vie sydämmemme edes hetkesikin pois Vapahtajamme seurasta, rakkaudesta jne.. Niin se on aina paha asia ja siitä on tehtävä parannus! Koska se voi pian ollakin se, mikä pitää sinua täällä maanpäällä siinä hetkessä, kun Jeesus tulee noutamaan omiaan kotiinsa taivaaseen. Ethän jää tänne silloin vain sen takia ettet luovuttanut Jumalalle niitä asioita, jotka sitoivat sinua ja joita rakastit, pidit kunnianasi, olipa se sitten raha, omaisus, hieno auto, prärkä, huvila, matkustelu, ihan mitä vain, mutta joka on sinut kuin kahlinnut ja estänyt rakkautesi Herraasikin kohtaan, Jumalan pelko on kunnioitusta Jumalaa kohtaan. Se pitää pienellä paikalla Herran edessä.

Ethän jää tänne, helmasyntisi, riippuvuuksiesi tms takia. Sinä Voit vapautua, jos vain niin tahdot oikeasti. Huuda silloin Jeesusta auttamaan sekä antamaan syntisi sinulle anteeksi, sekä vapauttamaan, katkaisemaan sen kahleen; mikä vielä sitoo sinua sekä estää sinua elämästä 100%:sesti Herrallesi.

Ilm. 1:
1 Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen hän lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen Johannekselle,
2 joka tässä todistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen, kaiken sen, minkä hän on nähnyt.

3 Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!

4 Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
5 ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä
6 ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.

7 Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen.
8 "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias.