Ristiinnaulittuna, niin kuin Jeesuskin oli.

[rita4]

1. Kor. 2:2 Sillä minä olin päättänyt olla teidän tykönänne tuntematta mitään muuta paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.

Otin alkuun tuon voisinko sanoa omalla tavallaan lemppari Raamatun lauseeni. Meitähän kehotetaan elämään uskovina ja Jeesuksen seuraajina niin, että: ainoa, joka meille kelpaa ja riittää on vain yksin Jeesus Kristus ja se ymmärrys, minkä tähden hän suostui ristiinnaulittavaksi puolestamme. Minun ja sinun, meidänhän siellä ristillä olisi pitänyt roikkua ja kärsiä. Ja me olisimme siellä kärsineet ihan aiheesta; syntiemme vuoksi. Mutta Jeesus oli täysin syytön, puhdas, viaton. Mutta Herra Jeesus suostui meidän puolestamme kärsimään sen kaiken ja menemään ristille, että: me hänen kauttaan, sekä nimessään voisimme Häneen uskomalla päästä kerran sinne taivaan kirkkauteen, Jumalan luokse.

Minä olen käynyt omaa kärsimys kokemusta, enkä voi sanoa 'näytelmää', koska se ei ole näytelmää, vaan karuakin karumpaa todellisuutta kohdallani. Ja olen aivan varma, että: meitä sijaiskärsijöitä on täällä Suomenkin maassa todella paljon. Jotka kärsivät ja ovat pilkattuina, syytettyinä syyttömästi, kun hyvä on käännetty pahaksi ja paha hyväksi. Kuulutko sinä rakas uskova ystäväni siihen joukkoon, joka on joutunut ja joudut kärsimään, olemaan kuin olisi itsekin ristinpuulle ajettuna. Pilkkahuutojen ja syytösten kuuluessa: "Ristiinnaulitkaa, ei hän ole syytön, vaan syyllinen, siksi; ristiinnaulitkaa hänet ja päästäkää Barabbas vapaaksi!" Kun rakkautesi on käännetty vihapuheeksi ja vääränlaiseksi, koska olet: Tunnustava uskova ja sen tähden sinua kartetaan ja vihataan, panetellaan, ym..?!

Jos näin on, niin silloin sinä ymmärrät, miten raskasta ja vaikeaa voi elämä olla, kun kaikki hyvä, rakkautesi onkin väännetty ihan toiseksi ja kaikki vain sentähden, koska olet tunnustautunut Jeesuksen omaksi, seuraajakseen. Mutta älkäämme peljätkö heidän sanojaan, käytöstään, sillä Isä Jumala näkee ja kuulee aivan kaiken ja hän vielä rientää avuksemme oikeaan aikaan. Hän on vain niin äärettömän pitkäpinnainen ja odottaa, jotta voisi olla heille, pilkkaajillemmekin armollinen. Voi, kumpa osaisimme vain siunata, ei hätääntyä, huolestua, murehtua... Niinpä, kumpa?!!

Mutta, ei niin pahaa etteikö jotain hyvääkin kaikessa olisi. Sillä, kun joudumme itse kuin sormella osoitettavien ja huutajien, pilkkaajien eteen, jotka haluavat vain ristiinnaulita meidät, koska eivät näe itsessään mitään vikaa, väärää,tms.. niin.. Ehkä me sen kautta pääsemme lähemmäksi sitä; mitä on ollut Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kärsimys ja pilkka, häväistys, kokemus, sekä kärsimyksen määrä.

Ja kun riipumme ristillä, jossa lihan on kuoltava, niin siitä on vain hyviä asioita edessä olevaan kamppailuumme, elämäämme. Miten niin, ehkä kysyt? Noh, koska, kun Lihamme tahto kuolee, ja se ristille laitetaan, niin sitä kirkkaammin ymmärrämme Golgatan uhrityönkin ja se antaa myöskin voimia kestää, jaksaa, pyrkiä pääsemään jo pian sinne taivaan kotiin, kirkkauden rantaan, jossa saamme nähdä Jeesuksenkin, joka jo odottaa omiaan kotiin tuleviksi. Ymmärrämme, että: kerran kuitenkin kärsimyskin lakkaa ja ilo ja rauha, valo voittaa!!

On hyvä muistella Herramme kärsimyksiä, niin huomaamme pian, ettei meidän kärsimyksemme sittenkään olekaan niin suuria ja mahdottomia ratkaista, kuin ehkä olimme niiden luulleet, ajatelleet olevan.

2. Kor. 4:
13 Mutta koska meillä on sama uskon Henki, niinkuin kirjoitettu on: "Minä uskon, sentähden minä puhun", niin mekin uskomme, ja sentähden me myös puhumme,
14 tietäen, että hän, joka herätti Herran Jeesuksen, on herättävä meidätkin Jeesuksen kanssa ja asettava esiin yhdessä teidän kanssanne.
15 Sillä kaikki tapahtuu teidän tähtenne, että aina enenevä armo yhä useampien kautta saisi aikaan yhä runsaampaa kiitosta Jumalan kunniaksi.
16 Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
17 Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti,
18 meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.

Laitan loppuun tämän kauiniin ja puhuttelevan laulun; Pysy Jeesuksen omana loppuun asti!

MUA PUDISTA RAKKAHIN JEESUS

[rita4]

Olen nyt huomioinut ja varmasti sinäkin rakas, totuudessa ja herkällä, avoimella sydämellä vaeltava uskova ystäväni, niin olen kuin huomioinut: miten nyt kehotetaan parannukseen, palaamaan takaisin ristin juurelle, luopumaan siitä mitä maailma voi antaa siiihen mitä Isä Jumala voi meille antaa, kuolemaan omalle tahdollemme ja todellakin ripustaa lihamme tahto ristille kuolemaan.

Nyt on aika käsitellä Herran edessä sydämiemme salat, ne asiat, jotka ehkä vievät meiltä rauhan, ilon ja tuovat mukanaan vain itkua, levottomuutta, masennusta, ahdistusta, kipuja, sillä kun ihminen on masentunut ja ahdistunut, peloissaan, tms, niin kivut lisääntyy, niin sydämessä, kuin koko kropassakin samalla. Oletko huomannut?

Minulla oli melkein 2v sellainen asia salassa sydämelläni, jota en ollut osannut, tai ymmärtänyt käsitellä oikein ja tarpeeksi Herran edessä, kun minua oli loukattu syvästi ja kohdeltu sopimattomasti, satuttaen, loukaten, välinpitämättömästi, rakkaudettomasti, .. Ja näin ollen se asia jäi sinne piiloon: minä kuin laastaroin sen, luullen sen asian kuin katoavan ajan oloon sydämeltäni. Mutta eräänä keväisenä päivänä Herra ottikin sen laastarini pois ja voi kuinka se haava vieläkin satutti ja se märki, aiheutti kovaa kipua..

Herra sanoi minulle eräänä maaliskuisena päivänä:"r, se ...asia, niin se pitää nyt käsitellä pois. Minä autan sinua, kunhan vain suostut tuomaan sitä eteeni, jotta vereni saa puhdistaa sinulta tuon haavasi, joka saa aikaan elämääsi ja tunteisiisi,ym vahinkoa ja kipua, kiukkua, sekä; kaiken kaikkiaan estää Minun työni sinun kauttasi ja sinun kasvamisen Minun tahtooni, työhöni!"

Ja niin Herra avasi haavani, ja Voi Järkky kun se olikin karmeen kipeä kohta, haava, joka yhä oli tulehtuneena. Oli ollut melkein 2vuotta. Ja en arvannut ollenkaan sitä, miten se oli hoitamaton asia, haava sisimmässäni, joka oli vain laastaroitu, ei hoidettu taivaallisella öljyllä ja rakkaudella, anteeksiannolla.

Onko sinulla rakas lukijani mahdollisesti jokin asia/tilanne/kokemus, jossa sinua on haavoitettu, loukattu, satutettu jollakin tavalla tosi pahasti? Oletko hoitanut sen asian loppuun asti Herran edessä, pyytäen sen kivun aiheuttajalle anteeksiantoa, ja ..?

Nyt elämme aikaa, jolloin vihollinen koittaa saada meitä kääntämään mielemme ja kelkkamme hänen oveliin suunnitelmiinsa. Ja yksi tekijä siihen onnistumisessaan Voi olla jopa jokin asia, jota ei olekaan hoidettu loppuun asti rukouksessa, ristin juurella viipyen, anteeksi antaen ja anteeksiantamusta rukoilen tekijälle.. Ja näin se onkin vain laastaroitu, mutta haava vuotaa yhä ja märkii ja aiheuttaa kipua, jonka takia mielesi kääntyy etsimään muuta, kuin Herran tahtoa ja hänen Sanansa ei enää ole niin ja amen sinulle, vaan suostut jopa kuin huomaamattasi vesittään sitä muiden kanssa ja menemään harhaan, kun vihollinen käyttää sinua haavasi tähden ovelasti hyväkseen, koska se tietää sen hoitamattoman asian ja herkkyytesi sen asian suhteen/takia, rakkauden ja hyväksynnän kaipuusi, tms. Siksi olisikin todella tärkeää hoitaa kaikki, salaisimmatkin ja vanhatkin asiat kuntoon Golgatan verisen ristin juurella viipyen ja pyytäen Isää näyttämään, jos on jotakin.. joka estää koko sydämisen antautumisesi Herran käyttöön.

Tulipa mieleeni tämä Raamatunpaikka:

Jer. 30:17 Sillä minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saamistasi iskuista, sanoo Herra, sinut, Siion, jolla on nimenä 'hyljätty', 'se, josta ei kukaan välitä'.

Minulle tuo jae ainakin sopii paremmin kuin hyvin, sillä olin todellakin saanut iskun ja iskuja, joita en käsittänyt edes miten paljon se ja ne kaikki haavoittivat minua. Ja olin kuin hylätty, vaikka luulin olevani se, josta välitetään..Mutta totuus paljasti, että: olin hylätty, pilkattu, inhotus..Mutta Herra Jeesus hoiti minun haavani kuntoon, hän laittoi PH öljyä haavoihini, sain itkeä monet monituiset kerrat rintaansa vasten ja tuntea miten hän välittää minusta. Ja niin sain parantua, eheytyä, sain rauhan sydämelleni, jota ei ihan vähällä murretakaan, vaikka toki vihollinen tekeekin kaikkensa että se rauha katoaisi..Kiitos Herralleni, joka välittää tällaisesta heikosta ja kurjasta lapsestaankin ja tahtoo auttaa, sekä vahvistaa, lohduttaa, osoittaa rakkautensa..

Ps. 147:
1 Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
2 Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
3 Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
4 Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
5 Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
6 Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.