ilosanoma.munfoorumi.com

Tuli tänään eräästä kirjoituksesta jota luin mieleeni tämä yhtälö, kun puhutaan ahtaasta portista ja laveasta tiestä. Kyllä, ne tarkoittaa ihan eri asiaa, koka ahdas portti on se ainoa tie, joka johtaa vain yksin taivastielle ja elämään Jeesuksen seuraajana/omana. Ja lavea tie on se kaiken salliva leveä tie, josta ei herkkuja ja menoa, menininkiä, kaiken suvaitsemista ja lihassa elämistä puutu.

Mutta kun usein annetaan ymmärtää, että uskovalle, ettei hän elä lavealla tiellä, vaan uskosta osaton, koska hän (uskomaton) ei ole vielä mennyt läpi ahtaasta portista. Mutta rohkenen sanoa vastaan, eri tavalla. Onko sitten niin, että uskovia lähtee heti uskoontultuaankin sille leveälle, lavealle tielle, eivätkä edes koskaan mene edes sen ahtaan portin kautta, vaan lavean ja kaiken siitä sopivan portin kautta, joka tuskin silloin on edes elämäntie, vaan enempikin se on silloin vain uskonnollisuuden tie. Tätä nyt mietin..

Matt. 7:13 -14
Menkää ahtaasta portista sisälle. Sillä se portti on avara ja tie lavea, joka vie kadotukseen, ja monta on, jotka siitä sisälle menevät; mutta se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat ne, jotka sen löytävät.

Nostan esille tämän meille kaikille varmasti hyvinkin tutun Raamatun paikan, mistä Jeesus Nasaretilainen puhuu. Kaikkia kehotetaan menemään siitä portista sisälle, mutta monia on jotka eivät siitä halua sisälle mennä, valitettavasti. Ja monia on myöskin, joille ei ole edes kerrottu niin selvästi, että he ymmärtäisivät, miten sille tielle päästään ja mennään sen ahtaan portin läpi. Ja yksi ryhmä koko ajan epäilee, että; onko koskaan edes mennyt sen portin läpi ja tullut uskoon.

Mutta nyt haluan sanoa sinulle, joka epäilet, että oletko edes koskaan oikeasti mennyt sen ahtaan portin läpi ja päässyt elämäntielle, niin lueppa nuo seuraavat jakeet edel. Raamatunluvusta:

16 Heidän hedelmistään te tunnette heidät. Eihän orjantappuroista koota viinirypäleitä eikä ohdakkeista viikunoita?
17 Näin jokainen hyvä puu tekee hyviä hedelmiä, mutta huono puu tekee pahoja hedelmiä.
18 Ei saata hyvä puu kasvaa pahoja hedelmiä eikä huono puu kasvaa hyviä hedelmiä.

Ajatteleppa puun hedelmää ja ymmärrät varmastikin, että hedelmä on sen mukainen kuin on puukin. Eli karvas, hapan puu antaa samanlaiset hedelmätkin. (karvaan, pahan syömiskelvottoman hedelmän, joka ei ole edes kaunis katseltavana) Mutta hyvä puu antaa vain hyviä hedelmiä ja niitähän saavat kaikki jakaa kanssamatkaajilleen, kun ovat saaneet uudestisyntyä elävään uskoon, siis pelastuneet ja saaneet syntinsä anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimessä ja ristin veressään. Ja voi miten niissä näkyykin Jeesuksen omana olemisen ihanuus ja lepo, voima..Sitä kannattaa tavoitella, jos et vielä ole Jeesuksen oma ja todistaja! Se kannattaa, sen uskallan sinulle rakas ystäväni luvata!

Niin uskon että monet ovat kyllä lähteneetkin sen ahtaan portin kautta taivastielle, mutta eivät ole kestäneet sitä mitä on olla ja elää Herran omana maailmasssa, joka vihaa uskovia, siis maailma vihaa, koska se on saatanan johdatuksessa, mutta uskova on Jumalan Hengen johdatuksessa ja nämä ovat aina toistansa vastaan, kuten Raamattukin sen meille ilmoittaa:Gal. 5:16- Ei haluta, tai ei kestetä koettelemuksia, vainoa, vaikeuksia, ym.. Vaan halutaan vain ruokkia sitä "rakasta omaa lihaa" ja etsiä opettajia, sekä puhetta, toimintaa, ym.. niin ettei lihaansa tarvitsekaan ristiinnaulita Jeesuksen kanssa ristille.

Siis näitähän tunteisiin vetoavia ja ihmeitä tekeviä julistajia kyllä riittää, jotka varovat puhumasta synnistä, parannuksenteosta, Jumalan pelosta ja näin vain ruokkivat ihmisten lihaa, mutta Henki jää tyhjäksi, kuivettuu ja kuolee, poistuu uskovasta ja hän jää vain uskonnolliseksi, eikä enään ole uskova, vaan uskonnollinen, käännynnäinen, koska rakastaa maailmaa ja haluaakin vain ruokkia lihaansa, ehkä pitää kynsin ja hampain kiinni synnistä, josta ei tosissaan edes haluakkaan luopua..Ja mielellään kuuntelee korvasyyhy saarnoja, jotka eivät satuta, kolahda, ja ihmeitä, meininkiäkin pitää riittää.. kunhan aina joskus muistetaan sanoa nimet; Jeesus, PH ja Jumala. Mutta, mutta.. Missä on nöyryys, arkuus, kuuliaisuus, voiman pyytäminen Jumalalta, jotta kestää koetukset..vapautuu synnin kahleesta, orjuudesta? Niinpä: Missä oot sielu eksynyt?

Näitä ns lavean tien uskovia syntyy joka päivä seurakunnissa, massa kokouksissa, ym, kun taputetaan vain päähän, sallitaan kaikki, ei nuhdella synnistä ja ei kehoiteta tekemään parannusta, uudestisyntymään, kuolemaan maailmalle ja sen antimille ja ettei niitä enää hamua, pesemään sydämensä, suunsa, mielensä ja kielensä Jeesuksen kalliissa maahan vuotaneessa sovinto veressä. Kukaan ei loukkaannu näiden kaiken kauniisti puhuvien ja tsemppaavien, mutta harhaan vievien puhuessa, ja kellään ei vihlaise ilkeästi sydämessä, kun puhuja sanoo niin kuin Jumala antaa sanottavaksi, ei, koska he puhuvatkinvain oman mielensä mukaan, eikä niin kuin pitäisi puhua Isän tahdon mukaisesti. Vaan ollaan; "yli-ihania, rakkaudellisia ja kaiken hyväksyviä, Raamatun Sanaakin halventaen..Kuka sitä nyt enään haluaisi kuulla totuuden saarnoja, jotka kolahtaa..Parempi on siis puhua kaikkea kivaa ja luvaten yhdeksän hyvää sekä kymmenen kaunista, ilman Jeesusta tosin."

Eipä tarvinnut kontata ahtaan portin läpi, ei, vaan mennään leveästi hymyillen, mutta sydän yhä likaisena, koska ei olla nöyrrytty, kaduttu syntejään, jne..Laitampa tähän tämän Raamatunpaikan; Hepr. 10:14-

Lopuksi laitan vielä tämän Raamatun paikan meille tänne: Hepr. 3:7-

Onko taivastiestä tehty lavea ja makea? Katselin eri juttuja ja eri puhujien julkisuuskuvaa, jossa maireus ja mukavuus on valttia. Kyllähän sitä porukkaa toki tuleekin kokouksiin ja massakokouksiinkin, paljon ja kaukaakin, mutta ketä se loppupeleissä hyödyttää, jos sielu joutuu hukkaan? Vai eikö sillä enään olekaan merkitystä, miten elää ja mihin uskoo, kunhan esittää olevansa uskossa ja unohdetaan: risti, veri, Jeesus, on vain Jumala jos sitäkään, kun hiukan raapaisee pinnan alta.

Nyt on jälleen tulossa tämä aviopari: David ja Stephanie Herzog David ja Stephanie Herzog kesällä Olympiastadonille Eikö Suomesta enää löydykään puhujia, jotka saisivat kansan liikkeelle? Ja paljonko painoarvoa näiden eksyttäjien kokouksiin menijät laittavat; Jumalan Sanan Totuuden puolesta?

Mutta kun luet tuon linkin takaa, niin huomaat ketkä sitä paria ovat tänne hommaamassa; Yhteistyötahoina ovat Näky magazine, King´s ministries sekä Pääkaupunkiseudun kristilliset järjestyksenvalvojat ry. Mukana ovat myös Helsingin Cityseurakunta ja Elävä Sana -seurakunta. TV7 lähettää kaikki tilaisuudet suorina kanavallaan.

Huomasitkos? Yllätys yllätys, vai oliko sittenkään, mitkä tahot, seurakunnat niitä tuo tänne.... Sanoisinko mennarit ja hukkaan joutuneet uskossaan.. hyvin pitkälti, sanoisin. Mitä kukaan tekee kultaisilla hampaan paikoilla, kultapölylyllä, tms...turhuudella? Jos sydän ei elä; Herran pelossa ja arkuudessa, nöyryydessä, itselleen ja maailmalle tahtoen kuolla ja elää vain yksin Herralleen Jeesukselle Kristukselle? Mitäs se Raamattu sanoikaan: Matt. 16:24-26 Ja Luuk. 12:15-

Niin... tämän ajan uskovat ja ihmiset yleensäkin kaipaavat vitsien heittäjää, huumormiestä, jolla on lipevä kieli ja sillä lipevyydellään he sokaisee monien uskovien ja uskomattomien mielet, aivan kuin se lipevä kieli oiskin rakkauden kieli, jota se ei totta totisesti ole, päinvastoin. Mutta uskon että monet menee halpaan ja antavat sokaista mielensä, viedä arvostelukykynsä/halunsa koetella kaikki Jumalan Sanalla ja he haluavat vain mennä kuin virtaan mukaan muiden mukana, välittämättä, mistä nämä puhujat ovat voitelunsa hakeneet. (kuolleilta, haudalta, väärän hengen vallassa olevan käsien alta, tms..) Tärkeintä, että on ihmeitä, kokemuksia, vauhtia, ääntä, huumaa, erilaista kuin yleensä.

Nousi mieleeni tämän ajan... varsinkin nuoret naiset, mutta kyllä sitä löytyy miehistäkin ja sitä ettei mikään muu merkkaa kuin, että on paljon porukkaa aina ympärillään, on menoa ja meininkiä, on jatkuvaa jossakinpäin juoksemista, on alkoholia, tms.. Mutta perhe-elämä, siitä ei olla kiinnostuttu, kun ei haluta elää ns kuivaa ja merkityksetöntä elämää, jossa ei koskaan tapahdu aina vaan,.. jotain, jossa ei ole vauhtia, menoa, ääntä, biletystä, tms.. Kenenkään ei pidä nyt ottaa hernettä nenuunsa vertauksestani, sanoistani, koska uskon vakaasti, että on vielä olemassa kunnollisia nuoria naisia ja miehiäkin olemassa, jotka enempi arvostavat kodin rauhaa ja parisuhdettaan vaalivat, kestäen jopa erilaisuudenkin vaikeudet, jos niitä on ja ainahan sitä saattaa olla, kun 2 erilaista ihmistä muuttaa yhteen. Niin kuin on varmasti vielä myöskin kunnollisia, totuudellisia ja Jeesusta rakastavia puhujiakin tallella täällä koto suomessamme.. Mutta aika menee hurjaa vauhtia siihen suuntaan, että mitään vakavaa ei enää haluta, vaan kivaa, makeaa, vauhtia, voisin sanoa sen yhdellä sanalla ; Levotonta elämää!

Mutta totuus on ja pysyy, eikä muutu ajankaan mukaan ja se totuus on, että: taivaan kotiin päästään vain Jeesuksen kautta, nöyrtyen ja suostuen, katuen, anteeksi antoaan rukoillen ja ottaen vastaan Jumalan lapsen nimen, jonka tarkoitus on kirkastaa ja koroittaa yksin Vapahtajaansa Jeesusta Kristusta. Ei ihmistä, eikä eläen holtittomasti ja vain itselleen, Ei!

1 Joh. 2: 15- Ja tämä: 2 Piet. 2:1-

Olen tässä nyt mietiskellyt ahtaan portin sanomaa ja kaitaa tietä sen jälkeen. Ja olen miettinyt sitä, kun monikaan ei edes tajua, ettei se uskoontulo ole vain jokin nippelijuttu/läpihuuto juttu, johon hypätään kuin: aivan liian suuriin saappaisiin, kun ollaan jossain nuortenillassa, tai massatapahtumassa, jossa kutsutaan eteen ja kun siellä on huumaannuttu ylistämisen myötä ja porukan vaikutuksenkin myötä, niin sitten kun kutsutaan vastaanottamaan Jeesus sydämeensä ja tulemaan eteen, jossa joku edellä lukee syntisen rukouksen ja muut yhtäaikaa perässä lausuvat, niin sit jo luvataankin, että: nyt ootte sitten uskossa ja taivastien kulkijoita, Jeesukseen omia, tms.. ja ajatellaan, että: olipa se helppoa ja miksen jo aikasemmin tehny tätä, kun tää oli näin mukavaa ja helppoakin. ja mahdolliseti vielä aatellaan, että: uskossa eläminen ja oleminen on helppoa hommaa ja mukavaa, ei mitään ongelmia, tms..

Nyt kysynkin; onko se todellakin noin helppoa ja ei ole mitään väliä, vaikka silloin antautuessaan Herralle omasta mielestään, niin olikin vielä massan ja musiikin huumaamana ja kotona sit pikku hiljaa: tunteet palas normaaliin ja ei tuntunutkaan kohta enään niin mahtavalta ja ihanaltakaan, tarpeelliseltakaan olla uskossa.Varsinkin jos alkoi tulla vastustusta, tai maailma alkoi houkuttaa tms..

Oliko ajateltu kustannuksia, mitä seuraa, kun antautuu Herralle ja mitä se "maksaa?" Eikös Raamattukin kehota ensin istuutumaan ja miettiin hyvät ja huonot puolet ja varmistaan, että: todella haluaa sitä, ja tarvitsee sitä ja kestää vaivannönkin, kuin, että: kovin herkästi vaan lähdetään ajattelematta; Mitä se Jeesuksen seuraaminen tarkoittaa ja maksaa? Liian moni pettyy ja lopettaa, palaa maailmaan, kun ei jaksanutkaan elää uskossa ja kuolla sille; mikä ei ollut Isän Jumalan tahto, tai josta Sana satutti ja sanoi henkeen, että tätä ei pidä enään harrastaa, näin elää, tai puhua, tms.. Kun Pyhä Henki alkoi tuoda esiin asioita, joista on luovuttava, tai kokonaan sellainen elämäntapa lopetettava, johon oli mieltynyt ja tottunut...

Luukas 14:
Sillä jos joku teistä tahtoo rakentaa tornin, eikö hän ensin istu laskemaan kustannuksia, nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi, etteivät, kun hän on pannut perustuksen, mutta ei kykene saamaan rakennusta valmiiksi, kaikki, jotka sen näkevät, rupeaisi pilkkaamaan häntä sanoen: 'Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi'?

Ei pitäisi kuitenkaan lähteä mukaan ja mennä porukan mukana eteen sanoon jotain, mitä ei ehkä kuitenkaan sit edes tarkoitakaan, vaan sanoo sen kun luulee uskossa olemisen olevan vain pelkkää poutaa ja ihanaa, kuin kaikki ois sen jälkeen huomattavasti helpompaa elämässään. Mutta uskallan sanoa jo pitkään uskossa olleena, ettei se ole useinkaan helppoa, vaan se on jatkuvaa taistelua ja sillä tiellä, ei saa enään kaipailla ja muistella entisiä aikoja, ei kaivata Egyptin (maailman) lihapatojen ääreen, vaan se on rukousta, Sanan lukemista, antautumista Herralleen, jotta hän saa tehdä omallaan, niin kuin Hän (ei me itse) parhaaksi tietää. Se on oman tahto elämämme kuolettamista (lihan tahdon) ja joka päivä se liha on naulattava ristille. Sillä liha ei saa elää, vaan ainoastaan henkemme saa elää..

Matteus 7:13-14 [Biblian mukaan]
Menkäät ahtaasta portista sisälle; sillä se portti on lavia ja avara tie, joka vie kadotukseen, ja niitä on monta, jotka siitä sisälle menevät; Ja se portti on ahdas, ja tie kaita, joka vie elämään, ja harvat ovat, jotka sen löytävät.

Mietippä; on kaksi tietä ja kaksi porttia vierekkäin. Toinen portti on kapea ja matalakin, ja sen jälkeen alkaa tie, joka on taivastie. Se on kaita, sellainen melkeimpä vain kinttupolku, ja siinä on ylä- ja alamäkiä, synkkää metsääkin ja siellä välillä on sellainen keidas, jossa voi pikkasen huokasta vaivan rasituksesta. Mutta sinne keitaalle ei voi jäädä, vaan matkan on jatkuttava eteenpäin, näkemättä tulevaa, tietämättä mikä on edessämme, onko siellä susia, tai rotkoja, kylmää ilmaa, tms.. Ja millainen se taivas on, kun sinne asti joskus pääsemmekin. Se on vaivannäkemisen tie, jossa mennään rukoillen ja Sanaa tutkien, sekä myöskin sen Jumalan Sanan (joka on Kristus Jeesus) mukaan eläen.

Et pääse siitä ahtaasta portista sisälle edes; niissä kamppeissasi, jotka on ylläsi maailmassa eläessäsi, vaan ne on suostuttava ensin riisumaan pois. Ja miten se riisuminen sitten tapahtuu? Se on halua muuttua, jättää entisenlainen elämäntyyli, ja ajattelukin. Se on syntiensä rehellistä näkemistä, anteeksi pyytämistä Herraltasi, ja pyytäen niiden ylle veren pesua Jeesuksen nimessä. Sinut kuin riisutaan omavoimaisuudestasi. Ja siihen sinun täytyy suostua vapaaehtoisesti.

Sillä vikuroivaa lammasta ei Jeesus pakota seuraamaan itseään, jos se koko ajan vain tahtoo juosta omille teilleen ja ..itse vain haluaa päättää: miten elää ja miten toimii, puhuu, mihin menee ja ..Toki Jeesus ottaa vikuroivankin lampaan kiinni Paimen sauvallaan, mutta sellainen; uppiniskainen ja tottelemattuuteen mieltynyt lammas on raskas taakka Paimenelle, ja kuinka helposti sudet saavat sen hampaisiinsa ja revittyä, kun se haluaa elää itselleen ja "vapaana", mutta maailman orjana kuitenkin. Jos ei tottele Sanaa ja pysy laumassa, turvassa ja turvaa Sanaan.. Jumalan Sanassa on kaikki mitä tarvitsemme pysyäksemme tiellä ja oikeassa laumassakin.

Siellä pitää pysyä laumassa. Siellä pitää olla katse suunnattuna ristille ja Paimeneen ja tahtoen totella. Siellä laumassa voi olla monen värisiäkin, kokoisia jne lampaita, mutta kaikki he tahtovat seurata Mestariaan, Paimenta ja sinä et voi alkaa erotella heitä mielesi mukaan, vaan sinun on hyväksyttävä erilaisetkin lampaat ja karitsat joukkoon ja olla heidän kanssaan yhtä. Sillä vain yhteen kuulumalla se lauma säilyy susien hyökkäyksiltä. Ja se lauma ei ole mikään organisaatio, kirkko, seurakunta, tai uskovien yhteisö, solu, tms, EI! Vaan; Kaikki Jeesukseen uskovat, jotka ovat uudestisyntyneitä Jumalan lapsia, jotka tahtovat nöyrtyä Isän Jumalan edessä ja totella vain häntä! Tahdotko sinä totella ja seurata vain yksin Jeesustasi?

Sinä voit olla sairas, vammautunut, kaiken menettänyt elämässäsi, tms, mutta kun sinulle on Jeesus sydämesi Herrana ja Vapahtajana, niin se kaikki mitä meissä on, niin se olisi kuitenkin loppujen lopuksi pientä sen rinnalla, että; olimme jo ottaneet pelastuksen vastaan kerran, tai tässä ja nyt. Olimme lähteneet taivastielle, kaidalle tielle, hyljäten sen leveän (lavean) ja korkean portin, jossa kyllä näytti olevan vaikka ja mitä huvitusta, hyvää tuoksuakin ja kaiken sallimista, välinpitämättömyyttä uskon asioita kohtaan. Siellä oli suuri määrä, valtava määrä; hurskastelevia uskonnollisia, mutta siellä ei ollut yhtään itsensä ristiinnaulinnutta lihansa tahtoa tahtoen kuolettaa.. He elivät kuin kroisokset, menestys ja helppo elämä koukutti, mutta mikä sieltä tieltä puuttui? Sieltä puuttui JEESUS KRISTUS, JUMALAN POIKA! Sieltä puuttui PELASTAJA! Ja sieltä puuttui PYHÄ HENKI JA JUMALAN RAUHA!

Siellä on suuri määrä kirkkoihin ja jopa seurakuntiinkin kuuluvia, itse itseänsä uskoviksi mainostavia ihmisiä. Mutta todellisuudessa sillä tiellä ei ollut oikeaa uskoa, ei Sanan mukaan elämistä, vaan Jumalan Sanaa muokatiin ja vesitettiin paremmin kaikille sopivaksi, jossa syntikin sallittiin, koska uskottiin rakkauden Jumalan sallivan synnissä elämisen ja kunhan käy kokouksissa, tai .. Niin ja on käynyt kasteella, tai saanut vauvakasteen, niin se sitten riittikin heille. Mutta se ei riitä kuitenkaan Jumalalle. Jumala vaatii ja haluaa Täydellistä itsensä luovuttamista Pojalleen Jeesukselle Kristukselle! Puolinainen antautuminnen ei riitä, eikä myöskään pelasta, vie taivaan kotiinkaan. Koska taivaaseen ei syntiä pääse!

On palattava takaisin ristinsä juurelle, tai tultava ensin verisen ristin juurelle ja nähtävä se suuri työ, uhraus, jonka Jeesus suostui vapaaehtoisesti suorittamaan sinunkin ja meidän kaikkien syntiemme tähden; menemällä Golgatan keskimäiselle ristille ja hän kärsi tähtemme, jotta meillä Hänessä elämä ja iankaikisuuskin olisi. Se tie on kaita tie, joka ainoastaan Elämään ja taivaaaseen vie!

1. Joh. 5:
18 Me tiedämme, ettei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä; vaan Jumalasta syntynyt pitää itsestänsä vaarin, eikä häneen ryhdy se paha.

19 Me tiedämme, että olemme Jumalasta, ja koko maailma on pahan vallassa.

20 Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on totinen Jumala ja iankaikkinen elämä.

21 Lapsukaiset, kavahtakaa epäjumalia.