TOTTELEMATTOMUUS JUMALAN SANALLE
Lähetetty: 09.01.2026 09:47by David Wilkerson | March 1, 2012
"He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin, koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon. Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa"(Ps.107:10-12).
Heillä oli ahdistus, koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Hänen ohjeensa (ks. jae 11). Rakas lukijani, voisiko tässä olla puhe sinusta? Oletko istunut kuuntelemassa hurskasta julistusta ja Pyhä Henki on vakuuttanut sinua siitä, mutta silti olet edelleen kurja ja jatkat synnissä?
Kun joku on tahallaan tottelematon Jumalan sanalle, hän mielellään piiloutuu ja kätkeytyy pelossaan. Hän saattaa luulla, että kaikki on loppu: "Jumala ei varmaan voi käyttää minua". Kun olet tuossa tilassa, paholainen kuiskaa korvaasi: "Et enää millään pääse tästä irti. Olet juuri niitä ihmisiä, jotka eivät koskaan muutu. Jumala on saanut sinusta tarpeekseen. Syntisi on saanut hänet kätkemään sinulta kasvonsa."
Saatana hakkaa sinua Raamatunlauseilla, selittäen ne omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Kun istut kirkossa, kuulet vain tuomiota, ei armon sanoja, koska olet sellaisen syyllisyyden, tuomion ja pelon alla.
En tarkoita nyt ihmisiä, jotka piiloutuvat Jumalalta, koska he rakastavat syntiä. Puhun paremminkin uskovista, jotka langettuaan surevat ja vihaavat syntiään. Jokin heidän sisimmässään huutaa: "Minä olen loukannut Jumalaa".
Tälle uskovalle Jumalan sana lupaa: "Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat"(Ps.107:13- 16).
Jumala ei ole koskaan kätkenyt kasvojaan omalta itkevältä lapseltaan, eikä koskaan kätke. Vaikka olisimme langenneet kuinka syvälle tai vaikka olisimme rikkoneet kuinka monta Hänelle antamaamme lupausta. Hän kuulee aina sinun avunhuutosi ja tuo sinut takaisin läheiseen suhteeseen itsensä kanssa.
"He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin, koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon. Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa"(Ps.107:10-12).
Heillä oli ahdistus, koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Hänen ohjeensa (ks. jae 11). Rakas lukijani, voisiko tässä olla puhe sinusta? Oletko istunut kuuntelemassa hurskasta julistusta ja Pyhä Henki on vakuuttanut sinua siitä, mutta silti olet edelleen kurja ja jatkat synnissä?
Kun joku on tahallaan tottelematon Jumalan sanalle, hän mielellään piiloutuu ja kätkeytyy pelossaan. Hän saattaa luulla, että kaikki on loppu: "Jumala ei varmaan voi käyttää minua". Kun olet tuossa tilassa, paholainen kuiskaa korvaasi: "Et enää millään pääse tästä irti. Olet juuri niitä ihmisiä, jotka eivät koskaan muutu. Jumala on saanut sinusta tarpeekseen. Syntisi on saanut hänet kätkemään sinulta kasvonsa."
Saatana hakkaa sinua Raamatunlauseilla, selittäen ne omiin tarkoituksiinsa sopiviksi. Kun istut kirkossa, kuulet vain tuomiota, ei armon sanoja, koska olet sellaisen syyllisyyden, tuomion ja pelon alla.
En tarkoita nyt ihmisiä, jotka piiloutuvat Jumalalta, koska he rakastavat syntiä. Puhun paremminkin uskovista, jotka langettuaan surevat ja vihaavat syntiään. Jokin heidän sisimmässään huutaa: "Minä olen loukannut Jumalaa".
Tälle uskovalle Jumalan sana lupaa: "Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan. Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa. Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan. Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat"(Ps.107:13- 16).
Jumala ei ole koskaan kätkenyt kasvojaan omalta itkevältä lapseltaan, eikä koskaan kätke. Vaikka olisimme langenneet kuinka syvälle tai vaikka olisimme rikkoneet kuinka monta Hänelle antamaamme lupausta. Hän kuulee aina sinun avunhuutosi ja tuo sinut takaisin läheiseen suhteeseen itsensä kanssa.
Jotenkin tuo David veljen kirjoitus alkoi kuin puhua sydämelleni tottelemattomuudelle Jumalamme Sanaa, tahtoa vastaan. Epäilen, että meistä Herran omista ei kukaan ns tahallaan tahtoisi nousta Herraa vastustamaan, tai tahtoisi olla, tai elää tottelemattomuudessa, synnissä. Mutta se on se valitettava totuus, että me kaikki 
Kuinka monet uskovat kuin kärsivät, tai häpeävät sydämissään sitä, kun ei elänytkään, tai toiminutkaan, niin kuin tiesi, tai ymmärsi olevan itseään kohtaan, Herramme tahto, tai Sanan mukainen elämäntapa..Vaan laisti sen, piilouttua, vaikeni ja esitti esim ihan muuta toisille, kuin mikä on ja pitäisi olla Herran omana. Voi kuinka usein huomaankaan olevani se, joka ei reilusti vain tuo julki uskoni totuutta, sekä rakkautta Jeesukseen. Ja silloin kyllä ihan takuulla hävettää, sekä nolottaa, tympäsee oikein kunnolla oma vaikenemiseni, tms.. 
Tämä koskettava laulu vielä lopuksi;