ilosanoma.munfoorumi.com

by David Wilkerson | May 10, 2012

Pietari väitti olevansa mies, joka ei koskaan hylkäisi Jeesusta. Silti Pietari ei ainoastaan kieltänyt tuntevansa häntä, vaan hän päästi suustaan pitkän rivin kirouksia sen yhteydessä.

”Ja nähdessään hänet siellä palvelijatar rupesi taas sanomaan lähellä seisoville: ’Tämä on yksi niistä’. Mutta hän kielsi uudestaan. Ja vähän sen jälkeen lähellä seisovat taas sanoivat Pietarille: "Totisesti, sinä olet yksi niistä, … Mutta hän rupesi sadattelemaan itseänsä ja vannomaan: ’En tunne sitä miestä, josta te puhutte’ "(Mark.14:69 - 71).

Jos olisit seisonut lähellä nuotiota ja kuullut Pietarin puheen, olisit varmaan ajatellut: ”Onko tämä todella mies, joka oli mukana kirkastusvuorella? Hän, joka pani kätensä sairaitten päälle ja he paranivat? Se, jolle taivasten valtakunnan avaimet annettiin? Kuuntele, mitä hän laskee suustaan! Kuinka hän on voinut vaeltaa niin lähellä Herraa ja sitten käyttäytyä tällä lailla, valehdellen, kiroillen ja kieltäen hänet? Pietarin tarina on varmasti loppu! Hän saisi yhtä hyvin mennä takaisin verkkojensa ääreen. Hänestä ei enää kuulla mitään.”

Jos olisit juossut Herran luo kantelemaan Pietarin kiroilemisesta, hän olisi vastannut: ”Kyllä Pietari on kieltänyt minut, mutta minä tunnen hänen sydämensä. Hän menee muutaman tunnin päästä vuorelle ja itkee ja tulee takaisin minun luokseni. Hän on itse asiassa matkalla Helluntaihin, elämään palvelemaan minua.”

”Jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata”(2 Tim.2:13). On totta, että Pietari oli kauhean uskoton, mutta Jumala pysyi uskollisena ja hän ei katunut ikuista suunnitelmaansa Pietarin elämälle. Miksi? Koska Jumala ei voi kieltää olevansa, se joka hän on.

Olit sitten joutunut kohtaamaan mitä hyvänsä tänä kuluneena vuotena, Jumala katsoo sydämeesi. Jos sinulla on särkynyt ja nöyrä henki, hän on sinun tykönäsi. Hänen iankaikkinen suunnitelmansa sinua kohtaan ei raunioitunut, koska hän auttaa sinut perille.

David Wilkerson kirjoitti:”Jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata”(2 Tim.2:13). On totta, että Pietari oli kauhean uskoton, mutta Jumala pysyi uskollisena ja hän ei katunut ikuista suunnitelmaansa Pietarin elämälle. Miksi? Koska Jumala ei voi kieltää olevansa, se joka hän on.

Olit sitten joutunut kohtaamaan mitä hyvänsä tänä kuluneena vuotena, Jumala katsoo sydämeesi. Jos sinulla on särkynyt ja nöyrä henki, hän on sinun tykönäsi. Hänen iankaikkinen suunnitelmansa sinua kohtaan ei raunioitunut, koska hän auttaa sinut perille.

”Jos me olemme uskottomat, pysyy kuitenkin hän uskollisena; sillä itseänsä kieltää hän ei saata”(2 Tim.2:13).

Tuo kirjoitus herätti monenkinlaisia ajatuksia, mutta kuinka ihana ja siunaavakin tuo Raamatunpaikka onkaan, minkä tuohon vielä toin. Kuinka usein me koemmekaan olevamme uskottomia Herraa Jeesustammekin kohtaan,(minä ainakin niin usein koen) mutta siltikin Hän antaa anteeksi, sekä rakastaa ja auttaa meitä pääsemään uskossamme eteenpäin. Eikö olekin mahtava Herra meillä, Amen!

Herra näkee sydämen, ihminen; vain teot, sanat, sekä ulkokuoren. Jumala on suunnitellut meille ihan joka ainoalle ihmiselle elämäntien, jo ennen syntymäämme, eikä Hän kadu sitä koskaan, vaikka monesti me ihmisinä, ominaankin teemme ja toimimme Hänen suunnitelmaansa, sekä tahtoaankin vastaan. Hänen rakkautensa on niin Valtavaa, ettei sitä pieni ihmissydän edes pysty käsittämäänkään koskaan.. Hän rakastaa,vaikka me niin usein teemmekin väärin, sekä vääriä valintojakin elämässämme ja tahtoisimme niin mieluusti itse päättää kaikesta, eikä niinkään antaa Herran toimia, sekä päättää, mikä on oikein ja parhaaaksemme. Voi meitä..

Mietippä rakas ystäväni, miten lohdullista sekä turvallista onkaan luottaa, sekä turvata elämämme kaikissa asioissa Herran apuun, koska Hän todellakin tahtoo viedä meidät kotiin, perille asti, niin ettemme vain jäisi matkalle; pääsemättä kerran kotiin kirkkauteen. Nöyrtykäämme siis Hänen eteensä, tunnustaen; ettemme itse osaa, pärjää, jaksa, jne.. Vaikka niin monesti siten kuvittelemmekin: jo tietävämme ja osaavamme kaiken, olemme ylpeitä ja täynnä itseämme, ehkä joku on jopa mennyt kieltämään Jeesuksenkin...On kenties ajatellut, että ei enää tarvitse mitään Jeesusta, tai toisille esittääkseen kovista, tai häveten tunnustaa tarvitsevansa Mestariaan, tms..

Minä pidän tästä seuraavasta Raamatunpaikasta, se on niin lohduttava, sekä rohkaisevakin;

Miika 7:18-19
Kuka on Jumala, niinkuin sinä olet, joka annat pahat teot anteeksi ja käyt ohitse perintösi jäännöksen rikosten? Ei hän pidä vihaa iäti, sillä hänellä on halu laupeuteen. Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme. Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen.

Me olemme loppuun asti vajavaisia ja heikkoja, vaikka joku ehkä voikin kokea jo olevansa niin hyvä ja pätevä, että voi sanoa toisista ihan mitä vain sylki suuhun tuokin: arvostelun ja jopa tuomitsemisenkin hengessä. Näitä on valitettavasti tullut eteeni ja surenkin heidän ylpeää, etten sanoisi korskeaa käytöstään, kun ovat kuin maailman omistajia, jotka itse eivät muka tee, sano, toimi koskaan väärin, vaan aina vain ne kaikki muut..

David Wilkerson kirjoitti:
Jos olisit seisonut lähellä nuotiota ja kuullut Pietarin puheen, olisit varmaan ajatellut: ”Onko tämä todella mies, joka oli mukana kirkastusvuorella? Hän, joka pani kätensä sairaitten päälle ja he paranivat? Se, jolle taivasten valtakunnan avaimet annettiin? Kuuntele, mitä hän laskee suustaan! Kuinka hän on voinut vaeltaa niin lähellä Herraa ja sitten käyttäytyä tällä lailla, valehdellen, kiroillen ja kieltäen hänet? Pietarin tarina on varmasti loppu! Hän saisi yhtä hyvin mennä takaisin verkkojensa ääreen. Hänestä ei enää kuulla mitään.”

Jos olisit juossut Herran luo kantelemaan Pietarin kiroilemisesta, hän olisi vastannut: ”Kyllä Pietari on kieltänyt minut, mutta minä tunnen hänen sydämensä. Hän menee muutaman tunnin päästä vuorelle ja itkee ja tulee takaisin minun luokseni. Hän on itse asiassa matkalla Helluntaihin, elämään palvelemaan minua.”

Ei kielletä Mestariamme Jeesusta Kristusta mistään syystä, eikä lähdetä pois milloinkaan Hänen läheltään, vaikka aivan takuulla saatana siihen meitä tavalla ja toisella saattaa houkutellakin, tyyliin; "Ethän sinä sitä Jeesusta tarvitse, sehän laittaa sinulle vain määräyksiä ja sääntöjä, joita sinun pitää noudattaa.. Jätä se mies, niin saat ilon ja vapauden, eikä sinun enää koskaan tarvitse avata Raamattuakaan sitä tutkiaksesi, koka siellä on vain määräyksiä, jotka vievät ilosi ja onnesi. Käännä hänelle selkäsi ja lähde minun matkaani, niin elämäsi helpottuu, tms.."

Noh, tuo oli vain kuviittelinen, miten se voisi tapahtua, kun ihmisparka väsyy elämään lähellä Jeesusta ja silloinhan sielunvihollinen pääsee kuiskiin valheitaan korvaan sekä eksyttämään pois totuuden tieltä, pois Jeesuksen luota, mutta myös samalla pois taivas paikastaankin. Älä lähde nyt pois lauletaan ja minua se on aina koskettanut jo ajatuskin, luopua uskostaan, vaikka toki se niin usein onkin vaivaloista kulkemista tätä kaitaa tietä pitkin. Mutta kiitos Jumalan, sitä ei koskaan tarvitse yksin tai omassa voimassa kulkea, tai kestää, koska Herra Jeesus on Aina lähellämme sekä auttaa, varjelee, vahvistaa ja mikä tärkeintä; Hän Rakastaa meitä, sekä antaa meidän kaikki synnit anteeksi niitä katuvalle.

Eija Merilä - Risti vain