KÄYKÄÄMME USKALLUKSELLA

[rita4]

by David Wilkerson | April 9, 2013

Hebrealaiskirjeen 10. luku sisältää uskomattoman lupauksen. Se sanoo, että Jumalan ovi on aina auki meitä varten. Se antaa meille täyden pääsyn Isän tykö:

”Koska meillä siis, veljet, on luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkein pyhimpään, jonka pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy esiripun, se on hänen lihansa, kautta, ja koska meillä on ’suuri pappi, Jumalan huoneen haltija’, niin käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä”(Hebr.10:19- 22).

Muutama jae myöhemmin meitä varoitetaan Herran päivän nopeasta lähestymisestä: ”Älkäämme jättäkö omaa seurakunnankokoustamme, niin kuin muutamien on tapana, vaan kehottakaamme toisiamme, sitä enemmän, kuta enemmän näette tuon päivän lähestyvän”(Hebr.10:25). Jumala sanoo: ”Nytkin, kun Kristuksen paluun aika tulee lähemmäksi, sinun pitää etsiä minun kasvojani. On aika mennä salaiseen kammioosi ja päästä tuntemaan minut.”

Uskon, että näemme jo merkkejä siitä, että olemme lähellä oman talousjärjestelmämme tuhoutumista. Väkivalta ja moraalittomuus lisääntyvät, ja yhteiskuntamme hakee vain nautintoja. Väärät profeetat, ”valkeuden enkelit” ovat pettäneet monet demonisilla opeillaan. Milloin hyvänsä voimme odottaa ahdistuksen ajan alkavan. Se panee ihmisten sydämet pakahtumaan pelosta. Ennen kuin tämä tapahtuu, Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo:

”Älkää antako totuuden lipua käsistänne! Valvokaa ja olkaa valmiina. Teillä on avoin ovi Jumalan pyhään läsnäoloon. Käykää siis Hänen luokseen täynnä uskon varmuutta, saattaen pyyntönne hänen tietoonsa. Kristuksen veri on jo tehnyt tien valmiiksi teitä varten. Mikään ei enää ole teidän ja Isän välissä. Teillä on joka aika oikeus käydä sisälle kaikkein pyhimpään, saadaksenne avun, jota tarvitsette.”

[rita4]

Minua jäi puhuttelemaan tuo David veljemme kirjoitus. Ystäväni kallis; Et voi olla näkemättä ja kuulematta miten koko ajan mennään vain huonompaan suuntaan kaikessa ja ihmiset kovettuu sydämiltään, tulee entistä enemmän vain: itserakkaiksi ja etten sanoisi häijyiksikin, välinpitämättömiksi toista ihmistä kohtaan, jne... En halua pelotella ketään, enkä myöskään syyttää/tuomita ketään, ei. Mutta aika Jeesuksen paluulle takaisin maan päälle noutamaan omiaan lähestyy koko ajan hurjaa vauhtia. Myönnätkö sen?

Raamatun Sanaa vesitetään ja väännellään yhä vain rankemmin. Jumalan Sanaa ei enää kunnioiteta, eikä siis sanota; "Kirjoitettu on..!" Jumalan pelko on poistunut ja Isästä on tehty kiva kaveri, kunhan vain tekee kaiken niin kuin "Minä" tahdon. Uskotaan taivaspaikkaan pelkän uskoontulon, tai kastetapahtuman perusteella ja senjälkeinen elämän malli onkin sit aivan sama, kun on jo pelastunut.

Niin juuri; Jumalan ovi on aina auki .. kenelle? Katuvalle! Raamatun Sana ilmoittaa, että: meillä on aina pääsy Isän lähelle Poikansa Jeesuksen Kristuksen veren kautta ja veren tähden. Missä Jeesus vuodatti verensä jokaisen katuvan ja syntejään häpeävän/tunnustavan edestä? Golgatan keskimmäisellä ristillä. Risti on siis se pelastupaikka yhä ja loppuun asti, jossa sadaan syntejämme anteeksi Jeesuksen nimen ja veren tähden, kunhan vain tulemme sinne sydämistämme katuen ja anteeksi antoaan rukoillen. Ei huulilla puhuen, ja kohta taas syntiä tehden ja Jeesuksen hyläten, kun oma liha tahtoo sitä ja tuota, ei niin! Vaan; vaan sydämestämme katuen.

Niinpä.. jättäkö seurakuntakokusta. HM? Pitää oikein kysyä: Onko enään Jumalan Sanaa kunnioittavia ja sitä totellen, seuraten kulkevia seurakuntlaisia ja seurakuntia? ONKO?

Monet sanoo kyllä, lukevansa Raamattua ja uskoen siihen ja sitä seuratenkin, mutta..??? Missä on hedelmä? Missä on Jumalan pelko? Missä on rakkaus ja anteekisi anto? Missä nöyryys, ei nöyristely, vaan: Nöyryys ja arkuus Jumalan edessä? Missä lihansa ristiinnaulitsemisen tahto ja teko? Peräänkuulutan noita ja paljoa muutakin, josta on luovuttu ja Raamatustakin haetaan vain itselleen sopivia, korvasyyhyyn sopivia kohtia, tai millä voi lyödä toista uskovaa ja syyttää/ syyllistää..Tuomita helvettiin.

Seurakunta on hyvä ja tärkeä, kun vain sen vanhemmistokin haluaa elää Jumalan Sanan totuuden mukaan ja suostua olemaan pieni, joka tarvitsee paljon Kristusta Jeesusta. Ja joka ei ole mieltynyt maailmaan, tuomaan maailman tapoja ja juttuja seurakuntaan, ei kirkkojen suosimiseen, eikä luulla olevansa pomoja, joita muiden alaisten on toteltava ja hiljennyttävä heidän edessään, vaikka he olisivatkin täysin väärässä, hakoteillä. Vai onko Hän mielestäsi antanut sellaisen luvan vanhemmistolle? Minusta ei ole, vaan sitä paljon puhuttua: Rakkautta on totuudessa ja nöyryydessä, parannuksen teossa, sekä ristinsä juurella viipyminen. Sillä kun oppii kunnioittamaan Herraa, niin oppii myöskin huomaamaan toisetkin uskovat Jumalan lapsiksi ja tasavertaisiksi, vaikka itse olisikin saanut viran..Siis, mitä sanoikaan Raamattu;

2. Kor. 6:
14 Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä?
15 Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? Tai mitä yhteistä osaa uskovaisella on uskottoman kanssa?
16 Ja miten soveltuvat yhteen Jumalan temppeli ja epäjumalat? Sillä me olemme elävän Jumalan temppeli, niinkuin Jumala on sanonut: "Minä olen heissä asuva ja vaeltava heidän keskellään ja oleva heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani".
17 Sentähden: "Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko; niin minä otan teidät huostaani
18 ja olen teidän Isänne, ja te tulette minun pojikseni ja tyttärikseni, sanoo Herra, Kaikkivaltias".

Meitä ei mielestäni kehoteta jäämään sellaiseen seurakuntaan, joka on lähtenyt lihan tahdon ja maailman tahdon tielle ja joka ei rakasta jokaista uskovaa ja kunnioita heitä, erilaisuudestaan ja erilailla ajattelustaankin huolimatta Jumalan lapsina ja taivaskelpoisina. Jumala kuulee heikoimmankin ja arimmankin, huonoimmankin omansa itkun ja huudon ja vastaa siihen kiiruusti, koska hänellä on paljon meitä omiaan kohtaan; rakkautta, anteeksi antoa ja armoa. Ja kaikki Poikansa nimen ja veren tähden!

”Älkää antako totuuden lipua käsistänne! Valvokaa ja olkaa valmiina. Teillä on avoin ovi Jumalan pyhään läsnäoloon. Käykää siis Hänen luokseen täynnä uskon varmuutta, saattaen pyyntönne hänen tietoonsa. Kristuksen veri on jo tehnyt tien valmiiksi teitä varten. Mikään ei enää ole teidän ja Isän välissä. Teillä on joka aika oikeus käydä sisälle kaikkein pyhimpään, saadaksenne avun, jota tarvitsette.”