Herätkää valvomaan!

[rita4]

1. Johanneksen kirje 2:
18 Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika.
19 Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme.
20 Teillä on voitelu Pyhältä, ja kaikilla teillä on tieto.
21 En minä ole kirjoittanut teille sentähden, ettette totuutta tiedä, vaan sentähden, että te tiedätte sen ja ettei mikään valhe ole totuudesta.

Miksikö laitoin tuon Raamatunpaikan? Koska, se kertoo meille ja toivottavasti myöskin herätteleekin meitä siitä tosiasiasta: etteivät kaikki, jotka käyvät kokouksissa, tai ne, jotka puhuvat, julistavat Sanaa, tai puhuvat kyllä Jeesuksestakin,.. niin siltkään he eivät aivan kaikki ole enää puhtain sydämin liikkeellä. Vaan, he kyllä olivat kerran ihastuneet: totuuden Sanaan, mutta ajan oloon, ja vuosien ja vuosikymmenten kuluessa he väsyivät, kyllästyivät, tai ehkäpä vain kuin tahtoivat saada enemmän uskosta irti, tai, tuli halu saada olla johtajia, tai mitä vain.. Niin nyt he ovatkin niitä: jotka jopa hajoittavat laumaa, sekä tuovat tosi outoja, ja vaarallisiakin, vieraita oppejaan seurakuntiinsa. Tai he ovat kuin päässeet jo sille paikalle, että juoksevat paikasta A, paikkaan B ja jakavat sanaa, rukoilevatkin sairaiden puolesta, kertovat profetioitaan, tms..

Mutta.. niin, he ovat lähteneetkin seuraamaan omaa lihansa tahtoa, tai he haluavat elää rahan, rikkauden virrassa, tai ns. mukavuusalueella, jossa on vain; helppoa ja mukavaa, kaiken sallivaakin uskonelämää. Niin, tai he kaipaavat kunniaa, ja kiitosta, ssavuttaa mainetta, sekä kuuluisuutta..Tai sitten he ovat peräti eksyneet uskomaan jotain ääntä, tai ilmestystä ja uskovat sen tulleen heille Jumalalta niin, että. se on Pyhä Henki, joka heille puhui ja ilmestyi. Vaikka se olikin se saatanan henki, eli; väärä henki, eikä todellakaan mikään Jumalan Henki, niin kuin he sen mielessään kuvittelivat olevan. Koska se osasi puhua niin mukavia ja kehaistakin, sekä myöskin kertoa tulevista, tms, joilla se sai tämän kokemuksen saaneen uskovan: uskomaan valheen henkeä. Sekä, sen kokemuksen myötä: lähtemään seuraamaankin sitä jatkossa.. ja näin hän meni harhaan ja eksyi. Ja niin hän joutui harhaan eikä enää osannut, tai ei ehkä edes enää halunnut: koetella sitä kaikkea rukoukseen mennen sekä Herraltamme viisautta taivaastakin pyytäen, jotta pysyisi oikealla tiellä, sekä valossa.. Heräisi tajuamaan, miten kevyesti ja helposti hän lopulta lähti väärään suuntaan uskossaan.. Noh, taisipa muuten se toinen jeesus tuoda, sitä toista evankeliumia, jolla se harhauttaa valvomattomia uskovia ja vie harhaan; ja seuraamaankin sitä, ja uskomaan sitä, eikä Jumalan Poikaa; Jeesusta Kristusta?!

Se mistä Jumala on jo hyvin pitkään, kuin puhunut sydämelleni? Niin se on valvomisen tärkeys, sekä kuin myöskin; ns. lähteen tarkistamisen tärkeydestä, sekä rukoilla niiden puolesta, jotka ovat jo eksyneet, tai eksymässä.. Niin ja samoin olen kuin ollut kokemassa, miten Herra Jeesus haluaisi yhdistää uskovat, uudestisyntyneet omansa; taistelemaan, rukoilemaan, sekä olemaan yhtä, ja antamaan anteeksi, niille, joiden takia on tullut loukkaantumista, suuttumista, tai anteeksi antamattomuutta, sekä jo kuin unohtamaan menneet ja tekemään Yhdessä työtä elovainioilla! Onko se mahdottomuus, vaiko mahdollisuus; olla pimenevässä maailmassamme: Kristus kirjeenä, sekä Hänen kuin valonaan, ja rakkauden lähettiläinäkin? Varmasti se on mahdollista, jos me vain niin tahdomme ja opimme siunaamaankin toinen toisiamme,puhumaan hyvää, eikä enää riitelyä, tai väittelyitä, tai jopa toisille selän kääntämistäkään, tms..

Me voimme katsoa toinen toisiamme, aivankuin halveksuen, tai arvostellen, syyttäen tai syyllistäen, jopa toisen uskonkin aliarvioiden, tms.. Tai sitten me voimme luopua omista. ylpeyden,tai kateuden, katkeruuden, ehkä jopa anteeksi antamattomuudenkin tuomista, ja sen muokkaamista ajatuksistamme, tai käyttäytymisestämmekin ja vain kuin alkaa, tehdä työtä Yhdessä Herran Sanan, sekä Henkensäkin ohjaamana!

Ja siten alkaa voittamaan, niitä kallisarvoisia sieluja: taivaan aittoihin sen myötä. Me valitsemme, mutta: miten me siis valitsemme elää ja toimia jatkossa? Pitäydymmekö niissä meidän entisisissä tavoissamme ja ajatuksissamme, kuin halveksuen, eri tavalla puhuvaa, tai toimivaa, uskoaan, omalla tavallaan todeksi elävää kohtaan? Vai päätämmekö jo lopultakin lopettaa sellaisen oman ajatuksemme mukaan kohtelun tai toiminnan, mustamaalamisenkin ja jo viimeinkin ryhtyä; Yhdessä ja Herran omina; viemään evankeliumia niillekin, jotka ehkä vielä ovat eksyksissä, tai uskosta osattomia. Miten on?

Joh. 17:
14 Minä olen antanut heille sinun sanasi, ja maailma vihaa heitä, koska he eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
15 En minä rukoile, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että sinä varjelisit heidät pahasta.
16 He eivät ole maailmasta, niinkuin en minäkään maailmasta ole.
17 Pyhitä heidät totuudessa; sinun sanasi on totuus.

18 Niinkuin sinä olet lähettänyt minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät maailmaan;
19 ja minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että myös he olisivat pyhitetyt totuudessa.

20 Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun,
21 että he kaikki olisivat yhtä, niinkuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa, että hekin meissä olisivat, niin että maailma uskoisi, että sinä olet minut lähettänyt.

22 Ja sen kirkkauden, jonka sinä minulle annoit, minä olen antanut heille, että he olisivat yhtä, niinkuin me olemme yhtä-
23 minä heissä, ja sinä minussa-että he olisivat täydellisesti yhtä, niin että maailma ymmärtäisi, että sinä olet minut lähettänyt ja rakastanut heitä, niinkuin sinä olet minua rakastanut.

Olisikohan jo aika; meidän itse kunkin muuttaa tyyliämme, sekä ajatteluamme ja vain kuin jo alkaa miettiä sitä, että: miten me kaikki Herran omat ja me; jotka tahdomme Sanan totuudessa vaeltaa, niin miten me voisimme Yhdessä olla Herran käytössä, sekä Hänen käytettävissäänkin, niin että: se rakkaus jonka Jumala on meille itsekullekin antanut sydämiimme, niin sen kautta me voisimme kestää sen erilaisuudenkin ja vain kuin pyrkiä: kohti voittopalkintoa, voittajan seppelettä, ja Yhdessä myöskin kerran päästä sinne kirkkauteenkin: kanssa muidenkin pyhien! Onnistuiskohan?

Ef. 5:
14 Sentähden sanotaan: "Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee!"
15 Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat,
16 ja ottakaa vaari oikeasta hetkestä, sillä aika on paha.

17 Älkää sentähden olko mielettömät, vaan ymmärtäkää, mikä Herran tahto on.
18 Älkääkä juopuko viinistä, sillä siitä tulee irstas meno, vaan täyttykää Hengellä,
19 puhuen keskenänne psalmeilla ja kiitosvirsillä ja hengellisillä lauluilla, veisaten ja laulaen sydämessänne Herralle,
20 kiittäen aina Jumalaa ja Isää kaikesta meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

21 Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.

Valvokaa (Sinikan ja Elinan Yhtye)

Miellyitkö maailmaan?

[rita4]

Jatkan tällä Raamatunpaikalla..

Jes. 29:
8 Niinkuin nälkäinen on unissaan syövinänsä, mutta herää hiuka sydämessä, ja niinkuin janoinen on unissaan juovinansa, mutta herää, ja katso, hän on nääntynyt ja himoitsee juoda, niin on oleva kaikki kansain lauma, joka sotii Siionin vuorta vastaan.
9 Hämmästykää ja ihmetelkää, tuijottakaa sokeiksi itsenne ja sokeiksi jääkää! He ovat juovuksissa, vaikkeivät viinistä, hoipertelevat, vaikkeivät väkijuomasta.
10 Sillä Herra on vuodattanut teidän päällenne raskaan unen hengen ja sulkenut teidän silmänne-profeettanne, ja peittänyt teidän päänne-näkijänne.

Tämä Raamatunpaikka kuin avautui minulle, kun ajattelin tätä aikaa ja meitä uskovia, Herran omia, jotka.. näin uskon, niin meistä jokainen kuitenkin tahdomme: kerran olla siellä Karitsan hääjuhlassa, pelastuneina, pukeutuneina hääasuun. Ja kun on päästy viimeinkin kotiin, perille asti, kaiken vaivan ja ahdingonkin jälkeen, mitä maailmassa oli ja on... Niin silloin oikein vasta ymmärrämme miten tärkeää oli kilvoittelu, sekä vaivan näkeminenkin, ym ajassa vielä eläessmme. Se kannatti, koska pääsimme lopulta kaiken kestettyämme Karitsan häihinkin mukaan!

Mutta: lupaako Raamattu, että: ne kaikki, jotka lähtivät liikkeelle, siis pelastuivat kerran ja tulivat ihanasti uskoon, niin ovatko he aivan kaikki myöskin siellä ylösotossa mukana ja pääsevätkö he sen myötä satavarmasti myöskin kotiin, taivaaseen? Ei se sitä kuitenkaan lupaa, vaan Raamattu kehottaa: kuolettamaan lihamme tahto, sekä ristiinnaulitsemaan sen. Niin, sekä panemaan pois; esim. maailmaan rakastumisemme ja sen kaiken ihannointi [raha, maine, kunnia, tms]. Siis; aivan kokonaan sen em. hylkäämään mitä maailmassa on ja mitä se antaa sieluillemme muka: jotain hyvää, ja ihanaa, hekumaa, tms.. Näinköhän?

Ja Raamatun Sana kehottaa meitä nöyrtymään ja elämään joka päivä: kilvoitellen uskossamme; Loppuun asti, siihen ns. viimeiseen hengen pihahdukseen asti. Se tietää aina: polvitietä, sekä lihalleen, sekä maailman tarjonnallekin kuolemista; kuin itsekin ristillä roikkuen. Tahdommeko? Suostummeko siihen?

Tuo jae 8 puhuu minulle siitä, miten monet, aivan liian monet uskovat ja ihanasti uskonsa aloittaneet ovat lähteneet hakemaan evästä sieltä, mikä ei ole Isän Jumalamme tahto, tai Hänen antamaa. Ja sitähän on niin paljon, mistä Raamattu varoittaa, mutta jota ei uskota, ei kuunella, ei totella, vaan haetaan kuin sielulleen ruokaa, sekä ihania filiksiä, ja kokemuksia, ihmeitä, sekä kuin juostaan väärän voiman ja väärän voitelun tuojien perässä ja aivan kuin kuolaten ja hurraten heidän mahtavuuttaan..!? Eikä pysähdytä Heramme eteen kysymään, että; "Onko tuo Sinusta tullutta, tai edes oikeaa opetusta?"

Ei, ei koeta mitenkä Pyhä Henki koittaa varoittaa, sekä kuin estää harhaan joutumasta, tms. Ei välitetä, koska se uusi on niin kivaa, eikä keritä ajatella enää silloin, että; "Entäpä jos se onkin harhaoppia, väärää, niin mihin silloin minun sieluni joutuu?" Ei kannata kuunnella noita varoittajia, he ovat vai kateellisia, kun minulla on niin hauskaa ja jännää... Vaan otetaan vastaan se väärä voima, sekä se väärä voitelu, ja väärä oppi, joka vesittää Jumalan Sanaa, ottaen vain sieltä täältä joitakin ns. sopivia Raamatunkohtia, aivan kuin vakuuttaakseen sen olevan Jumalasta tullutta oppia, tai toimintaa, jota se Ei kuitenkaan ole. Vaan se on niiden vihollisen ansaan joutuneiden opettajien harhaoppia, sekä heidän eksymisensä tuomaa valheoppia, sekä tietenkin myöskin sitä sielunvihollisen antamaa väärää voimaa, tai voitelua, joka ei kestä, eikä parannu kuin vain hetkeksi, jos sitäkään...

Ethän rakas uskon ystäväni kuulu heidän monituhat päiseen joukkoonsa, joka rakastaa vain niitä ihmeitä, sekä etsii vain pelkkiä kokemuksia, ja jotka juoksevat; vaikka ja keiden käsien alta: voimaa, tai parantumista hakien, tms? Ethän elä tälle maailmalle tai halua elää tässä maailmassa, missä nyt joudumme elämään tahdoimme sitä sitten tai emme. Niin ettet kaipaisikaan, tai edes haluaisikaan Jeesuksen vielä tulevan noutamaan omiaan kotiin, hääjuhlaansa mukaan, koska täällä maailmassa on niin kivaa ja mukavaa, ja kaikenlaista sieluasi virkistävää, rikkauksien ja fiiliksienkin saamista, kaipaamista, tms?

Ethän halua kuulua heidän joukkoonsa, jotka eivät odota Jeesusta Kristusta noutamaan omiaan pilviin, kotiin..? Vaan, että odotat ja joudutat Hänen tuloaan; olemalla ja elämällä Sanaa tutkien, sekä rukoillen, ja jos ei löytyisikään työtä Herran kirkastamiseksi, niin aina voit olla siltikin; Esirukoilijana! Se on kuule hyvinkin arvokas työtehtävä, muiden tekemisten ja puhumisten rinnalla ollen.

1. Kor. 7:
29 Mutta sen minä sanon, veljet: aika on lyhyt; olkoot tästedes nekin, joilla on vaimot, niinkuin ei heillä niitä olisikaan,
30 ja ne, jotka itkevät, niinkuin eivät itkisi, ja ne, jotka iloitsevat, niinkuin eivät iloitsisi, ja ne, jotka ostavat, niinkuin eivät saisi omanansa pitää,
31 ja ne, jotka tätä maailmaa hyödyksensä käyttävät, niinkuin eivät sitä käyttäisi; sillä tämän maailman muoto on katoamassa.

Matt. 11:
20 Sitten hän rupesi nuhtelemaan niitä kaupunkeja, joissa useimmat hänen voimalliset tekonsa olivat tapahtuneet, siitä, etteivät ne olleet tehneet parannusta:

21 "Voi sinua, Korasin! Voi sinua, Beetsaida! Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet teissä, olisivat tapahtuneet Tyyrossa ja Siidonissa, niin nämä jo aikaa sitten olisivat säkissä ja tuhassa tehneet parannuksen.
22 Mutta minä sanon teille: Tyyron ja Siidonin on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin teidän.

23 Ja sinä, Kapernaum, korotetaankohan sinut hamaan taivaaseen? Hamaan tuonelaan on sinun astuttava alas. Sillä jos ne voimalliset teot, jotka ovat tapahtuneet sinussa, olisivat tapahtuneet Sodomassa, niin se seisoisi vielä tänäkin päivänä.
24 Mutta minä sanon teille: Sodoman maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sinun."

25 Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: "Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille.
26 Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt.
27 Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.

28 Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon.
29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
30 Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä."

Ps. 57:
9 Heräjä, minun sieluni; heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.
10 Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa, veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.
11 Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu hamaan taivaisiin, ja sinun totuutesi pilviin asti.
12 Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja kunniasi yli kaiken maan.

1. Piet. 5:
6 Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi,
7 ja "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen".

8 Olkaa raittiit, valvokaa. Teidän vastustajanne, perkele, käy ympäri niinkuin kiljuva jalopeura, etsien, kenen hän saisi niellä.
9 Vastustakaa häntä lujina uskossa, tietäen, että samat kärsimykset täytyy teidän veljiennekin maailmassa kestää.

10 Mutta kaiken armon Jumala, joka on kutsunut teidät iankaikkiseen kirkkauteensa Kristuksessa, vähän aikaa kärsittyänne, hän on teidät valmistava, teitä tukeva, vahvistava ja lujittava.
11 Hänen olkoon valta aina ja iankaikkisesti! Amen.

Tämä laulu vielä lopuksi, kuunteleppa; Raija ja Sauli Lämsä, kitara Antero Toikkanen

Ps. Minun nyt kyllä täytyy sanoa tämä Herramme kunniaksi, sillä, kun etsin yuo tubesta laulua valvomisesta ja useampia kokeilin, mutta en niitä kuitenkaan ottanut. Noh kun selasin .. niin näin nämä rakkaat uskovat, joita olen useammankin kerran tavannut seurakunnissa ja Kas vain; Hehän laulavat valvomisesta, enkä minä sitä edes tiennyt, mutta Hera tiesi.. Vau; kiitos Herralle avusta, vinkistä..!