ilosanoma.munfoorumi.com

Alan Morrison

Historia virtaa. Jos jotain tapahtuu tänään, se tapahtuu kaiken sen takia, mikä on johtanut siihen eilisessä. Samoin menneisyyden ja nykyisyyden tapahtumat määräävät tulevaisuuden tapahtumien suunnan.
Sen selvittäminen, miten "silloisesta" on tultu "nykyiseen", on arvokasta ajankäyttöä. Historia on raskaana tulevaisuudesta. Paras tapa ymmärtää nykyisyyttä on olla tietoinen menneisyydestä. En tarkoita "menneisyydellä" sitä, miten se on kirjattu useimmissa historiankirjoissa, vaan sitä menneisyyttä, joka on todella tapahtunut. Todellisen historian suuria tapahtumia ei aina kerrota avoimesti, sillä ilmiantajia ei useinkaan kuunnella. On hämmennystä ja sekaannusta siitä, mikä on tosi historiaa ja mikä peräisin historian huiputtajilta.

Jos me juutumme globaalien tapahtumien nykyhetkeen sen sijaan, että astuisimme askelen taaksepäin ja tarkastelisimme sitä objektiivisesti ja ymmärtäisimme sen olevan hetki historian virrassa, silloin emme näe koko kuvaa tapahtumista.

Kristuksen toisen tulemuksen vertaaminen yölliseen varkaaseen liittyy kiinteästi siihen Jeesuksen sanaan, ettei kukaan tiedä Hänen tulemuksensa päivää eikä hetkeä paitsi Isä yksin (Matt.24:36). Hänen paluunsa ajankohta on luultavasti koko maailmankaikkeuden tarkimmin varjeltu salaisuus. Tämä salaperäisyyden ajatus on usein estänyt uskovia spekuloimasta Herran tulemuksen ajankohtaa. "Se on kuin varas yöllä", he sanovat. "Niin että unohtakaamme kaikenlaiset laskelmat Hänen tulemuksensa ajankohdasta".

Uskon kuitenkin, että käsitys Hänen tulemuksestaan kuin varas yöllä koskee ainoastaan ei-uskovia. Sillä Herran Jeesuksen takaisintulo ei ole niinkuin varas yöllä Hänen tosi opetuslapsilleen. Paavali sanoo tällä tavalla tästä asiasta:

Mutta aikakausista ja määrähetkistä ei teille, veljet, ole tarvis kirjoittaa: sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: "Nyt on rauha, ei hätää mitään", silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon. Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas (1.Tess.5:1-4).

"Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas". Minkä tähden? Minkä tähden toinen tulemus ei yllätä uskovia? Meidän uskomme, valmiutemme, tarkkaavaisuutemme ja tietomme takia. On aivan välttämätöntä, että me käsitämme nämä positiiviset uutiset.

Herran päivä on jo koittanut sisäisesti (hengellisesti) uskovalle, joka vaeltaa uskossa eikä näkemisessä. Hän on saanut uskon lahjan, jonka avulla hän voi helposti pitää edessään tuon tulevan Päivän todellisuutta. Mutta ei-uskovalle, jolla ei ole uskoa, sellaiset asiat ovat pilkattavia (1.Piet.3:3-4). Ensimmäinen syy, miksi Herran päivä ei yllätä meitä niinkuin varas yöllä, on siis meidän uskomme. Meidän uskomme tekee mahdolliseksi tehdä sellaisista asioista, jotka eivät ole vielä aineellistuneet ikäänkuin jo aineellistuneita (Hebr.11:1). Kristuksen tulemus on jotakin sellaista, johon saamme ymmärrystä uskossa. Me, jotka olemme uskosta, tiedämme, milloin Hänen tulemuksensa on lähellä!

Toinen syy, miksi Herran päivä ei yllätä meitä niinkuin varas yöllä, on meidän valmiutemme. Pietari sanoo mielenkiintoisen asian koskien meidän valmiuttamme Herran Jeesuksen Kristuksen toiseen tulemukseen: "Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista" (2.Piet.3:11-12). Uskovan valmius on siis pyhää vaellusta ja tarkkaavaisuutta.

Me olemme uudeksi luotua kansaa ja meidän tulisi vaeltaa sen mukaisesti. Koska tämä paha maailma hajotetaan ja sen tilalle luodaan puhdas, turmeltumaton maailma, meidän—tuon uuden maailman kansalaisina—täytyy alkaa olla mieleltämme taivaan kansalaisia tästä alkaen. Se, joka on valmis Herran toiseen tulemukseen, käyttäytyy, niinkuin hän olisi jo Uudessa Jerusalemissa. Meidän valmiuteemme kuuluu myös tarkkaavaisuus (1.Tess.5:5-6). Raamatun varoitukset eivät voisi olla enää selvempiä. Jeesus nuhteli fariseuksia ja saddukeuksia vakavasti siitä, etteivät he kyenneet arvioimaan oman aikansa aikojen merkkejä (Matt.16:3). He elivät aikana, jolloin odotettiin Messiasta, ja kuitenkin heidän odotuksensa sokaisi heidät näkemästä itse Messiasta keskellään!

Lopuksi, toinen tulemus ei yllätä uskovia niinkuin varas yöllä, koska me tiedämme. Jumalan Sana antaa meille lukemattomissa kohdissa paljon tietoa alkaen yleisluontoisista viittauksista kristallinkirkkaisiin profetioihin—niinkuin tulemme osoittamaan. Ei, Kristuksen tulemus ei yllätä uskovia niinkuin Hän olisi joku varas yössä, joka yllättäen tulee sisään.

Mutta ei-uskovat tulevat kyllä yllättymään.

Tämän päivän tapahtumilla on itse asiassa valtava merkitys evankelioinnin kannalta. Olen usein huomannut, että tarkasteltaessa nykyajan tapahtumia historian—ja varsinkin Raamatun historian—valossa, se tarjoaa suurenmoisen mahdollisuuden Totuudesta todistamiseen. Käsitäthän, että tosi kristityn tehtävänä on johdattaa ihmisiä pois eksytyksestä, vapauttaa ihmiset orjuudesta ja illuusioista todellisen ymmärryksen valoon, näkemään suoraan tämän pahan maailman hulluuden lävitse ja pysymään siitä erillään—ei tukemaan sitä tai edistämään sitä. Miten usein ovatkaan kristityt tukeneet pahoja ja turmeltuneita hallintoja—olkoot sitten Saksassa, Euroopassa tai Yhdysvalloissa?

On olemassa kaksi yhtä vaarallista ja samalla vastakkaista ansaa, joihin voi pudota: (1) uskoa, että kaikki salaliitot, joista puhutaan, ovat paikkansapitämättömiä eikä niistä pidä välittää ja siksi niitä voi naureskella ja niistä voi olla piittaamatta; tai (2) uskoa, että kaikki salaliitot, joista puhutaan, ovat totta ja että niistä on koko valveillaolon ajan oltava selvillä (ja jopa unissaankin!) ja että niitä pitää tutkia jatkuvasti. Uskon vahvasti, että jokaista Raamattua ja sen profetioita tutkivaa kiinnostaa historian kulku ja hän haluaa asettaa Raamatun profetiat selkeään historialliseen asiayhteyteensä. Noiden kahden ääripään välillä on siis sellaisen ihmisen terve näkemys, joka ei halua pysyä tietämättömänä, mutta ei myöskään halua joutua sensaatioiden eksyttämäksi.

Meidän asiamme ei ole niellä turmeltuneen median ja hallitusten syöttämiä juttuja, vaan sen sijaan "nuhdella niistä" (engl. Raamatussa: 'expose the works of darkness'= 'paljastaa pimeyden teot' (Ef.5:11), niin että me kaikki olemme paremmin varustautuneita evankeliointiin. Miten ihmiset voisivat ottaa meidät vakavasti hengellisen totuuden levittäjinä, jos me niin helposti uskomme maailman valheisiin?

Jatkuu...

Onko olemassa globaali salaliitto?

Maailmanlaajuisen salaliiton teema juoksee kautta koko Raamatun. Se astuu kuvaan jo 1.Moos. 3:ssa ja huipentuu Ilmestyskirjan viimeisillä sivuilla. Raamatussa on sanonta, joka tiivistää erinomaisella tavalla tämän globaalin salaliiton. Se kuuluu: "antikristuksen henki" (1.Joh.4:3).

"Antikristuksen henki" toiminnassa

Johannes puhuu 1.kirjeessään sen kieltämisestä, että Jeesus Kristus on tullut lihaan—että ei hyväksytä sitä, että Jumala on ilmestynyt lihassa Herran Jeesuksen Kristuksen persoonassa (1.Joh.2:22). Toisin sanoen hän puhuu Jumalan Pojan inkarnaation täydellisestä kieltämisestä. Johannes käsittelee lisää tällaista asennetta käyttäen siitä nimitystä "antikristuksen henki" (1.Jh.4:3). Se on Herran Jeesuksen Kristuksen ja kaiken sen katkeraa vastustamista, mitä Hän edustaa ja Hänen torjumistaan.
Tämä "antikristuksen henki" on ollut koko ihmiskunnan turmeltuneen loiston taustavoima aina syntiinlankeemuksen alkuhetkistä alkaen. Syntiinlankeemuksen seurauksena meidän ensimmäisille esivanhemmillemme lausuttiin tuomiot, jotka ovat siitä lähtien kaikuneet pitkin ajan käytäviä. Ja sen lisäksi lausuttiin myös tuomio itse langenneelle enkelille Saatanalle. Tuo tuomio sisältää ensimmäisen välähdyksen Herran Jeesuksen Kristuksen tuloa koskevasta profetiasta: "Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän" (1.Moos.3:15).

Tästä Saatana voi vetää johtopäätöksiä epätoivoisessa tilanteessaan. Hän tiesi siitä hetkestä alkaen, että tulisi tapahtumaan taistelu hänen ja tässä jakeessa mainitun vaimon jälkeläisen välillä aina viimeiseen hengenvetoon. Toisin sanoen Saatana tiesi nyt, että hänen vastustajansa olisi tuon vaimon jälkeläinen—eli ihmiseksi inkarnoitunut olento.

Tuosta hetkestä alkaen kokonaisen —suunnattoman laajan, globaalin, muotoaan muuttavan salaliiton, jossa on mukana pimeyden voimia ja ihmisiä—historian liikkeen taustalla on ollut viha Jumalaa ja Hänen pelastussuunnitelmaansa kohtaan.

Tämä on ollut tärkeä hengellinen tekijä pelastushistoriassa. Jo pelkästään sen perusteella uskovat olisivat typeriä, jos he kieltäisivät globaalin salaliiton olemassaolon ja suunnitelman rakentaa uusi maailmanjärjestys demonien maailman ja Saatanan johdolla. Tämä on "antikristuksen henki"

"Antikristuksen henki" Vanhassa Testamentissa

Me voimme nähdä tuon "antikristuksen hengen" toiminnassa kautta koko Vanhan Testamentin Saatanan yrittäessä kiihkeästi tuhota sitä Tulevaa, joka olisi ihmiskunnan Vapahtaja. Me näemme tämän symbolisesti esitettynä Ilmestyskirjan luvussa 12, jakeessa 4b:

Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.

Tuo "vaimo" on Israel—Jumalan kansa Vanhassa Testamentissa. "Lohikäärme" on Saatana, paholainen. Demonien ruhtinas siis odotti voidakseen iskeä tämän "vaimon siemenen" kimppuun—joka oli itse lihaan tullut Jumala! Tämä jatkui kautta koko Vanhan Testamentin.

Ensin Saatana yritti tuhota Aabelin apurinsa Kainin avulla (1.Moos.4:8; 1.Joh.3:12), mutta Jumala nosti Seetin hänen tilalleen (1.Moos.4:25). Sitten kun syntiinlankeemuksen jälkeen lähestyi vedenpaisumus, huomaamme Kainin jumalattomien jälkeläisten jatkaneen tuota "antikristuksen henkeä" aina vedenpaisumukseen saakka Vastustajan yrittäessä saastuttaa Seetin vanhurskasta sukulinjaa ennennäkömättömän demonisen pahuuden voimalla (1.Moos.6:1-2), josta puhumme paljon enemmän myöhemmässä vaiheessa. Tuon ajan pahuus oli niin suuri, että Herran oli puututtava tulvatuomiollaan. Jumala nosti kuitenkin sitten Nooan ja hänen perheensä ja hukutti koko muun maailman (1.Moos.6:8). Älkäämme ottako kevyesti Jumalan tuomioita!

Sitten Jumala antoi tuomionsa tapahtua Baabelissa, johon sisältyi kaksi tärkeää elementtiä Saatanan salajuonen, maanpäälle suunnitteleman valtakunnan toteutumisen pidättämisessä tai viivyttämisessä. Ensimmäinen elementti tuossa "pidättämisessä" oli kielen jakautuminen moniksi eri kieliksi, mikä teki ihmisten välisen kommunikoinnin vaikeammaksi, ellei suorastaan mahdottomaksi—jolloin "yhdistyneen maailman" hallinnon uskonnollinen kapina Herraa vastaan estyi toistaiseksi. Toinen elementti tuossa "pidättämisessä" oli maan jakautuminen erillisiin kansallisvaltioihin, mikä esti "antikristuksen henkeä" saavuttamasta Baabelissa koko maailman hallintoa.

Luemme 2.Mooseksenkirjasta, että vanha käärme yritti myöhemmin saada kätilöt tappamaan jokaisen Israelin poikalapsen heti niiden synnyttyä, mutta Jumala huolehti siitä, ettei se onnistunut (1:15-22).

Myöhemmin Saatana yllytti kuningatar Ataljan murhaamaan kaikki Juudan (jonka sukuhaarasta Herran Jeesuksen oli määrä syntyä) kuninkaalliset perilliset, mutta Jooseba piitlotti pikku Jooaan—kuningassuvun viimeisen jäsenen— temppelin kätköihin kuudeksi vuodeksi (2.Kun.11:1-3). Sitten Saatana yllytti Haamania tuhoamaan kaikki heprealaiset (Ester 3:6), mutta heidät säästettiin ihmeen kautta pakanavihollistensa kustannuksella (Ester 9:1-17). Tällaista on Saatanan katkera vastustus Kristusta kohtaan ollut—se "antikristuksen henki", joka toimi koko Vanhan Testamentin ajan.

"Antikristuksen henki" & Jumalan salaisuus

Tämä "Siemenen" vastustus jatkui myös Uuden Testamentin aikana ja vielä sittenkin, kun luvattu Vapahtaja, Jeesus Kristus oli syntynyt. Herodes yritti tappaa ainoasyntyisen heti sillä hetkellä, kun hän kuuli, että Messias saattaisi tulla. Taaskin lohikäärme oli odotellut lapsen syntymää täyttäen siten vanhan profetian.

Apostoli Paavali kutsui antikristuksen henkeä toisella nimellä, mutta sen merkitys oli olennaisilta osiltaan sama. Hän käytti sanontaa "laittomuuden salaisuus" (2.Tess.2:7) ja hän sanoi, että se oli toiminnassa jo hänen aikanaan.

Koko Uuden Testamentin ajalle on ollut luonteenomaista "laittomuuden salaisuus" ja se on kasvanut koko ajan kohti Kristuksen vastustamisen huipentumista tämän aikakauden lopulla, josta kokonaisuudessaan käytetään nimitystä "viimeinen aika" (engl. 'last hour'=viimeinen hetki). Niinpä apostoli Johannes voi sanoa jo ensimmäisen vuosisadan lopulla j.Kr.:

Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika (1.Jh.2:18).

1.Johanneksen kirjeen 4:2-3:ssa sanotaan:

Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta; ja yksikään henki, joka ei tunnusta Jeesusta, ei ole Jumalasta; se on antikristuksen henki, jonka olette kuulleet olevan tulossa, ja se on jo nyt maailmassa.

Varsinainen Antikristus itse ei ollut silloin vielä maailmassa. Antikristuksen henki oli "jo...[silloin]...maailmassa", mikä käy yksiin Paavalin opetuksen kanssa, jonka mukaan "laittomuuden salaisuus", joka johtaisi laittomuuden ihmisen—Antikristuksen— esille tuloon, oli "jo vaikuttamassa" hänen aikanaan (2.Tess.2:7). Se vaikuttaa nytkin. Tuohon "vaikuttamiseen" kuuluu varmasti myös globaali salaliitto.

Kukaan ei kiistä sitä, etteikö maailmassa ole vaikuttamassa jonkinlainen pahuuden voima. Mutta opetus, jonka mukaan sama Luoja, joka kerran salli pahan tulon maailmankaikkeuteen, tulee poistamaan sen aikanaan, on keskeinen opetus Raamatussa. Raamattu opettaa alusta loppuun, että: Paha tuli tähän maailmaan, mutta lopulta voittaa vanhurskaus sen ja vanhurskaus pystytetään koko uuteen luomakuntaan, joka luodaan Kristuksen toisen tulemuksen jälkeen (Ilm.21:1-5). Sen takia meidän on käsitettävä, että "laittomuuden salaisuuden" rinnalla on ollut olemassa toinen salaisuus, jonka Paavali paljastaa olevan:

vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta, sitä kätkettyä, jonka Jumala on edeltämäärännyt ennen maailmanaikoja meidän kirkkaudeksemme, sitä, jota ei kukaan tämän maailman valtiaista ole tuntenut—sillä jos he olisivat sen tunteneet, eivät he olisi kirkkauden Herraa ristiinnaulinneet— (1.Kor.2:7-8)

Tähän salaisuuteen sisältyi Herran Jeesuksen Kristuksen tehtävän todellisen merkityksen salaaminen: "jos he olisivat sen tienneet". Ja varmasti sanonta "tämän maailman valtiaat" ei tarkoita pelkästään Saatanan ihmisapureita, vaan koko hänen käytössään olevaa demonien valtakuntaa. Raamattu paljastaa, että ne ovat "hallituksia...valtoja...pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita... pahuuden henkiolentoja...taivaan avaruuksissa" (Ef.6:12) ja Saatana itse on "tämän maailman jumala" (2.Kor.4:4).

Toisin sanoen saatanalliset voimat olivat sokeita eivätkä tienneet etukäteen sitä, että Herran Jeesuksen Kristuksen kuolema ja sovitus merkitsisivät niiden aiotun globaalin järjestelmän tuhoa. Kaikista näistä pelastusprosessin estämisyrityksistä huolimatta Vanhan Testamentin aikoina, kauan luvattu Siemen inkarnoitui, eli synnittömän elämän, sovitti ihmiskunnan synnit ja lausui lopulta ristillä profetoidusta tehtävästään ja pahan vallasta ("antikristuksen hengestä")—Se on täytetty".

Apostoli Johannes viittaa tähän samaan Jumalan salaisuuteen puhuessaan siitä, ettei enää ole aikaa" eli "viivytyksestä" (engl Raamatussa 'delay'='viivytys') (Ilm.10:6) Kristuksen voiton lopullisesta ilmestymisestä, joka tapahtuisi vasta seitsemännen pasunan soidessa, jolloin tämän maailman valtakuntien osoitetaan avoimesti olevan Herran Jeesuksen Kristuksen valtakuntia: "niinä päivinä, jolloin seitsemännen enkelin ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön" (Ilm.10:7). Tästä viivytyksestä puhutaan Ilm.10:5-7:ssä:

Ja enkeli, jonka minä näin seisovan meren päällä ja maan päällä, kohotti oikean kätensä taivasta kohti ja vannoi hänen kauttansa, joka elää aina ja iankaikkisesti, hänen, joka on luonut taivaan ja mitä siinä on, ja maan ja mitä siinä on, ja meren ja mitä siinä on, ettei enää ole oleva aikaa [engl Raamatussa: 'there should be delay no longer'= 'ei enää olisi viivytystä'], vaan että niinä päivinä, jolloin seitsemännen pasunan ääni kuuluu hänen puhaltaessaan pasunaan, Jumalan salaisuus käy täytäntöön sen hyvän sanoman mukaan, jonka hän on ilmoittanut palvelijoillensa profeetoille.

Kun viimeinen pasuna kajahtaa ja aikakauden loppu tulee, ei ole enää viivytystä—evankeliumin aikakaudelle suotu ajanjakso päättyy. Silloin "Jumalan salaisuus" käy täytäntöön. Mutta mikä on tuo "Jumalan salaisuus" tässä yhteydessä?

Ensimmäiseksi on huomattava tästä "Jumalan salaisuudesta", että siihen sisältyy koko Jumalan luomista ja pelastusta koskevan suunnitelman toteutuminen. Ilmestyskirjan 5. luvun kirjakäärö ja seitsemän sinettiä, jotka varmistavat sen, symboloivat koko Jumalan iankaikkisen pelastussuunnitelman aikaa—joka johtaa lopulta uuden maailman luomiseen. Siihen kuuluu Jumalan iankaikkinen suunnitelma Jeesuksessa Kristuksessa. Siihen sisältyy se "Jumalan salaisuus", jonka ainoastaan Jeesus Kristus voi paljastaa, miten Jumalan tuomio ja Hänen valtakuntansa toteutuvat. Tuo kirjakäärö paljastaa siis Jumalan salatut tarkoitukset meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Valtakunnan lopullisessa toteutumisessa. Koko Ilmestyskirja käsittelee tätä asiaa. Se paljastaa Jeesuksen Kristuksen aseman pelastussuunnitelmassa.

Ilmestyskirja 6:ssa ja 8:n alussa avattavat sinetit kätkevät salaisuuden, jonka ainoastaan Jeesus Kristus voi paljastaa, miten Jumalan tuomio ja Hänen valtakuntansa toteutuvat kaikessa kirkkaudessaan. Tällaisia asioita käsittelee Ilmestyskirja.

Seitsemännen enkelin puhaltaessa 7. pasunaan Jumalan salaisuus käyt täytäntöön. Se on koko Jumalan suunnitelman lopullinen toteutuminen— Hänen luomistyönsä tarkoituksen ilmoittaminen. Jumalan salaisuus paljastetaan Kristuksen työssä, niinkuin Ilmestyskirja osoittaa. Se on salaisuus, koska me emme ymmärrä sitä. Se on hämmästyttävä. Herra on päättänyt, että Hänen luomansa ihmiskunta joutuisi kulkemaan pitkän, pimeän synnin, kärsimyksen ja kuoleman tien päästäkseen siihen lopulliseen paikkaan, jossa Hän haluaa heidän olevan. Hän olisi voinut toimia toisinkin. Mutta niin ei ole tapahtunut. Miksi ei? Koska Hän tietää, mikä on paras!

Mutta niin paljon tuosta salaisuudesta on jo paljastettu Ilmestyskirjassa. Se onkin sen tarkoitus. Seitsemänteen pasunaan puhaltaminen, joka ilmoittaa Jumalan iankaikkisen suunnitelman toteutumisen, on Ilmestyskirjan keskeinen tapahtuma. Se on se hetki, jota me kaikki olemme odottaneet—Jumalan koko suunnitelman toteutuminen luomakunnassa ja pelastuksessa.

Jatkuu..

Viivytys Jumalan salaisuuden toteutumisessa

Toinen asia, jonka huomaamme tässä "Jumalan salaisuudessa", on se, että siihen sisältyy viivytys, niinkuin näimme Ilm.10:5-7:ssä edellä. On hyvin tärkeää, että me ymmärrääme tämän. Enää ei olisi viivytystä (kreikaksi chronos, 'aika'). Ranskalainen Oliver Messiaen sävelsi 'Aikojen lopun kvarteton', joka perustuu tähän Ilmestyskirjan jakeeseen. Se oli hänelle mystinen ajatus, että aika häviää, ja me astumme iankaikkiseen tilaan. Mutta se on täydellinen väärinkäsitys. Jakeessa sanotaan kirjaimellisesti, "ettei enää ole oleva aikaa". Ei siinä mielessä, että me astuisimme iankaikkisuuteen;se on yksinkertaisesti eräs tapa sanoa "Aika on loppu! Viivytys on päättynyt." Se lopun viivyttäminen, joka tapahtui ylösnousemuksen jälkeen—sitä seuraavan tapahtumarikkaan evankeliumin aikakauden muodossa—päättyisi ja Jumalan salaisuus olisi käynyt täytäntöön.

Miksi tämä tuhansien vuosien mittainen viivytys?

1. Osoittamaan Jumalan arnmollisuutta, kun Hän antaa aikaa parannuksenteolle;
2. Jotta evankeliumi voitaisiin julistaa kansakunnille;
3. Jotta Jumalan kansan täysi luku voitaisiin tuoda sisälle Valtakuntaan.

Vaikka onkin totta, että Saatana toimii mitä aktiivisimmin ihmisten asioissa—mukaanlukien seurakunnan asiat (hän käy edelleen ympäri kuin vaaniva leijona, 2.Piet.3:8)—monet raamatunkohdat paljastavat, että hänen toimintansa on ollut mitä suurimmassa määrin rajoitettua Kristuksen saavuttaman voiton jälkeen! Itse asiassa Saatana on ollut sidottu, niinkuin aiomme osoittaa. Herra Jeesus sanoi esimerkiksi fariseuksille:

Taikka kuinka voi kukaan tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaroitansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää? (Matt.12:29)

Herra puhuu tässä yksinkertaisesti omasta palvelutyöstään ja mitä Hänen ristillä saavuttamansa voiton seurauksena tapahtuisi. Sitä ennen, muutamaa yksittäistä poikkeusta lukuunottamatta, kansakunnat olivat olleet Saatanan täydellisessä orjuudessa. Mutta Kristuksen saavuttaman voiton seurauksena tuosta orjuudesta päästäisiin nyt vapauteen, niin että pakanoitakin voitaisiin tuoda sisälle Jumalan valtakuntaan joukoittain Vanhan Testamentin harvojen tapausten sijasta. Me emme pysty käsittämään tämän yliluonnollista merkitystä, joka on hämmästyttävä muutos verrattuna Vanhan Testamentin aikoihin, jolloin vain harvoja pakanoita pelastui.

Me näemme tässä, että Kristus tuli sitomaan vahvan miehen (Saatanan), niin että hänen talonsa tai alueensa (varsinkin pakanakansat) voitaisiin todella ryöstää sieltä perusteellisesti ja pakanakansoihin kuuluvia sieluja voitiin alkaa pelastamaan pimeyden vallasta ja siirtämään heidät Jumalan valtakuntaan. Jeesuksen ristiinnaulitsemisen, ylösnousemuksen ja taivaaseenastumisen jälkeen planeetan hengellinen herruus kuului nyt avoimesti Herralle Jeesukselle Kristukselle. Eräänä päivänä Jumalan valtakuntaan tulevien täysi luku tulee täyteen. Siihen saakka, niin kauan kuin tuo "viivytys" jatkuu "Jumalan salaisuuden" mukaisesti, meidän on oltava kärsivällisiä:

Ja he huusivat suurella äänellä sanoen: "Kuinka kauaksi, sinä, pyhä ja totinen Valtias, siirrät tuomiosi ja jätät kostamatta meidän veremme niille, jotka maan päällä asuvat?" Ja heille kullekin annettiin pitkä valkoinen vaippa, ja heille sanottiin, että vielä vähän aikaa pysyisivät levollisina, kunnes oli täyttyvä myös heidän kanssapalvelijainsa ja veljiensä luku, joiden tuli joutua tapettaviksi niinkuin hekin (Ilm.6:10-11).

Ennenkuin tämän aikakauden huipentuma tulisi, oli määrä jatkua epämääräisen pituinen ajanjakso—"viivytys" (Ilm.10:6)—jonka aikana seurakunta julistaisi evankeliumia. Saatanan valta kansakuntiin olisi rajoitettua sillä aikaa, kun hänen tavaroitaan "ryöstettäisiin". Kansakuntien vietteleminen muodostamaan yksi, universaali Kristusta vihaava järjestelmä oli rajoitettua (Ilm.20:8-9).

Saatanaa estetään koko evankeliumin aikakauden ajan toteuttamasta tiettyä historiallista tilannetta, jossa yhteen kootut kansakunnat saadaan julistamaan globaali sota tosi seurakuntaa ja Herraa Jeesusta Kristusta vastaan. Me näemme sen esitettynä Ilm.20:ssa, jossa Saatana on sidottu. Niin kauan, että tuo este kokonaan poistetaan, laittomuuden salaisuus vaikuttaa salaisuutena yhtä aikaa "Jumalan salaisuuden kanssa", joka varmistaa, että loppua viivytetään niin kauan, että koko Jumalan kansan täysi luku on tuotu sisälle Jumalan valtakuntaan.

"Viivytys" on tapahtunut myös siksi, että tämä paha maailma voi täyttää "synnin maljan" ja olla sitten kypsä tuomittavaksi. Herra ei suorita tuomiota ennenkuin Hän on käyttänyt loppuun viimeisenkin armonsa pisaran ja pahuus on saavuttanut täyteytensä sen synnin maljan täyttyessä. Muistatko, että Aabrahamille (tai oikeastaan Abramille, joka oli hänen nimensä silloin) sanottiin, että he eivät voineet ottaa koko maata haltuunsa silloin, "sillä amorilaisten syntivelka ei ole vielä täysi"? Synnin on täytettävä mittansa. Silloin Herra tuomitsee. Niinkuin Herra sanoi Jerusalemin hallitusmiehille:"Täyttäkää te siis isäinne mitta. Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka te pääsisitte helvetin tuomiota pakoon?" (Matt.23:32-33) Vasta kun tuo synnin malja on täysi, Herra tuomitsee. "ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät" (Luuk.21:24).

"Viivytys" tapahtui siis sen takia, että maailma täyttäisi syntiensä mitan.
Me näemme tuon viivytyksen "Jumalan salaisuuden" toteutumisessa Apostolien tekojen 3:19-21:ssä:

Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat Herrran kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jesuksen. Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.

Taivaan pitää omistaman Kristus (ts. Hän on poissa meidän luotamme) kunnes kaikki kohdalleen asetetaan. Tuo väliaikainen kunnes-vaihe on evankeliumin aikakausi, jonka aikana tuo "viivytys" tapahtuu. Tämä kaiken kohdalleen asettaminen viivytyksen loputtua—kun "Jumalan salaisuus" toteutuu täydellisesti—on Jumalan luomis- ja pelastussuunnitelman täyttymys, joka on kuvattu Ilmestyskirjan lopussa "uutena taivaana ja uutena maana" (Ilm.21:1).

Tämä pitkä "salaisuuden" aika, joka ulottuu Kristuksen voitosta Hänen avoimeen valtakuntansa ilmestymiseen on aikaa, jolloin Herran kansa tarvitsee suurta uskoa ja kestäväisyyttä pysyäkseen Jumalaan luottavaisena eikä antaisi pilkkaajien järkyttää uskoaan, jotka sanovat: "Missä on lupaus hänen tulemuksestansa?" (2.Piet.3:3-4) eikä vainojen, jotka saattavat tulla. Johannes käyttää siitä ilmausta "valtakuntaan ja kärsivällisyyteen Jeesuksessa" (Ilm.1:9). Se on aikaa, johon kuuluu mitä suurimmassa määrin "pyhien kärsivällisyys ja usko" (Ilm.13:10; 14:12).

Tämä viimeisen tuomion toteuttamisen viivyttäminen on syy siihen, että ei-uskovat pilkkaavat koko ajatusta Jeesuksen
Kristuksen takaisintulosta (2.Piet.3:3-4) ja miksi uskovat ovat hämmentyneitä siitä, että Jumalan Saatanasta saaman voiton julkista näyttöä on siirretty myöhemmäksi ajankohdaksi.

Ennen Jeesuksen taivaaseenaastumista Hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä: "Herra, tälläkö ajalla sinä jälleen rakennat Israelille valtakunnan?" (Ap.t.1:6). Mutta he eivät tunteneet tätä valtavaa "salaisuutta", joka on aivan keskeistä Jumalan suunnitelmassa Hänen viivyttäessään Kristuksen voiton lopullista täyttymystä. (Puhumattakaan siitä, että he olivat tuohon aikaan mitä tietämättömimpiä Vanhan Liiton päättymisestä ja Israelin kansallisvaltion lopusta Jumalan kansana.) He eivät olleet perehtyneet "Kristuksen salaisuuteen...että näet pakanatkin ovat kanssaperillisiä ja yhtä ruumista ja osallisia lupaukseen Kristuksessa Jeesuksessa evankeliumin kautta" (Ef.3:4-6), vaikka heidän on täytynyt tuntea profeettojen sanat, jotka puhuivat siitä (esim. Jes.11:10; 60:1-14). Jopa Mooseksen virressä mainitaan pakanat, jotka iloitsevat yhdessä Herran kansan kanssa, kun Herra lupaa kostaa palvelijoidensa vuodatetun veren:

Riemuiten ylistäkää, te pakanakansat, hänen kansaansa, sillä hän kostaa palvelijoittensa veren; hän antaa koston kohdata vastustajiansa ja toimittaa sovituksen maallensa, kansallensa (5.Moos.32:43).

Mutta nämä ensimmäiset opetuslapset eivät tunteneet sitä salaisuutta, joka paljasti "että Israelia on osaksi kohdannut paatumus" (Room.11:25). Sitä ei oltu vielä paljastettu heille, niinkuin myöhemmin paljastettiin "pyhille apostoleille ja profeetoille" (Ef.3:5), että oli olemassa "jumalisuuden salaisuus", joka tarkoitti sitä, että Jumala "on ilmestynyt lihassa, vanhurskautunut Hengessä" ja "näyttäytynyt enkeleille" ja lisäksi, että Hän on myös "saarnattu pakanain keskuudessa" ja "uskottu maailmassa" (1.Tim.3:16).

Meillä on siis tämä "Jumalan salaisuus", joka toimii kautta koko evankeliumin aikakauden ja kosmoksen uudistaminen ja viimeinen tuomio, jotka odottavat, kunnes täysi luku tuodaan sisälle seurakuntaan. Tämän "Jumalan salaisuuden" vierellä on sen synkkä peilikuva: "laittomuuden salaisuus" (2.Tess.2:7)—"Antikristuksen henki", ja evankeliumin siemenen kylvön rinnalla kylvetään lustetta vehnän sekaan: se on Saatanan ainutlaatuinen työ, jota ei korjata ennenkuin aikakauden lopulla tapahtuvassa sadonkorjuussa (Matt.13:24-30, 37-43).

Jatkuu..

Mitkä ovat maailmanlaajuisen salaliiton tavoitteet?

Salaliitto on kätketty ja mystinen jo luonnoltaan. Mutta Raamatussa on paljon tietoa globaalista salaliitosta ja se on selävsti kaikkien nähtävillä. Ja ilman että sitä pakotettaisiin mihinkään millennialistisiin tai lopun ajan järjestelmäkaavioihin! Meidän pitäisi olla aina hyvin varovaisia eikä rynnätä omaksumaan mitään Raamatun profetioiden keinotekoisia tulkintoja, koska ennemmin tai myöhemmin me joudumme katumaan sitä. On hirveä asia edustaa Jumalaa väärin. Niin että meidän on aina astuttava askel taaksepäin ja sanottava: "Mikä on kokonaiskuva?" Me emme saa koskaan pakottaa pieniä yksityiskohtia liian pitkällemeneviksi, vaan meidän täytyy yrittää nähdä, mitä Herra hahmottelee Sanassaan, että voisimme sen ymmärtää.

Kun kysyn, "Mitkä ovat globaalin salaliiton tavoitteet?", minun ei tarvitse tutkia tämän päivän maailman salaliittoja ja katsoa, voisinko löytää kätevästi sopivat raamatunkohdat, joilla voisin todistaa ne. Voin yksinkertaisesti kääntyä ensin Raamattuni puoleen ja löytää sieltä selvästi paljastetut tosiasiat, jotka antavat vastauksen tuohon kysymykseen. Sen jälkeen me olemme siinä asemassa, että voimme tutkia, sopivatko maailman tapahtumat siihen, mitä Raamattu paljastaa—olettaen tietenkin aina, että teemme sen huolellisesti ja viisaasti.

Kun siis kysyn, "Mitkä ovat globaalin salaliiton tavoitteet?", Raamattuni antaa minulle kolme merkittävää vastausta. Maailmanlaajuisen salaliiton ensimmäinen tavoite on:

Maailmanhallinnon varmistaminen

Kautta Raamatun kulkee lanka, joka osoittaa selvästi, että historian lopulla, nykyisenä aikakautena nousee valtaan maailmandiktattori, jolloin niitä, jotka seuraavat ainoaa tosi Jumalaa, vainotaan ja hävitetään kiihkeästi. Useimmat kristityt puhuvat tästä henkilöstä Antikristuksena. Vanha Testamentti puhuu hänestä Danielin profetiassa ja että hän nousee Rooman maailmanvallan alueelta (Dan.7). Luvun kolme edellistä maailmanvaltaa—Babylonia, Medo-Persia ja Kreikka—lopetettiin kaikki sotilaallisesti. Mutta luvun neljäs maailmanvalta—selvästikin Rooman maailmanvalta—lopetetaan Jumalan tuomiossa aikakauden lopulla.

Rooman maailmanvallan jälkeen ei ole ollut olemassa mitään muuta maailmanvaltaa, jonka Daniel näkee jatkuvan tämän aikakauden läpi, kunnes Kristus tuo tullessaan tuomiopäivän. Kaikki historia aina Rooman maailmanvallasta lähtien nähdään Danielin näyssä jatkona sille ja siitä kasvaneena.

Daniel profetoi, miten Rooman maailmanvalta jakautuisi lukuisiksi valtakunniksi (kymmenen sarvea), joista nousisi sitten "pieni sarvi" (7:8). Näin profetiassa sanotaan tästä valtakunnasta:

Neljäs peto on neljäs valtakunta, joka syntyy maan päälle, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaiken maan ja tallaa ja murskaa sen. Ja ne kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Ja heidän jälkeensä nousee eräs muu, ja hän on erilainen kuin edelliset, ja hän kukistaa kolme kuningasta. Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. (Dan.7:23-25)

Kaikki järkevät raamatuntutkijat pitävät tätä profetiana tulevasta Antikristuksesta ja siitä maailmanhallinnosta, jonka hän tulee pystyttämään. Se on, jos niin haluat, Uusi maailmanjärjestys, jonka tehtävänä on maailman hallinto ja raivokas antikristillinen toiminta. Apostoli Paavali puhuu samasta tapahtumasta Uudessa Testamentissa:

Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala. (2.Tess.2:3-4)

Ylläoleva voisi melkein olla kuvaus itse Saatanasta! Hänen ainoa halunsa kautta koko historian on ollut Suuren Valheen kylväminen ihmisten mieliin siitä, että Jumala ei ole Jumala ja että hän, Saatana, hallitsee kaikkea. Samaa tapahtumaa kuvataan—käyttäen samaa symboliikkaa kuin Danielin profetiassa—jälleen Uuden Testamentin lopulla Ilmestyskirjan 13. luvussa, jossa peto nousee merestä ("meri" symboloi kuohuvia kansoja).

Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen hänen nimeänsä ja hänen majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat. Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot. Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta. (Ilm.13:6-8)

On mielenkiintoista, että tämä globaali diktaattori ei nouse valtaan ainoastaan poliittisena hahmona, vaan myös uskonnollisena hahmona, jolla on yliluonnollisia voimia: "tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä" (2.Tess.2:9). Mielenkiintoista on myös se, että Antikristuksen kuvataan saaneen voimansa Saatanalta: "Ja lohikäärme antoi sille voimansa ja valtaistuimensa ja suuren vallan" (Ilm.13:2). Lohikäärmeen identiteetti paljastetaan Ilm.20:2:ssa: "sen vanhaan käärmeen, joka on perkele ja saatana". Puhumme siis nyt paljaasta saatanallisesta voimasta, joka on Antikristuksen ja hänen globaalin hallintonsa takana.

Vielä kiinnostavampaa on, että koko maailmasta, joka orjamaisesti seuraa Antikristusta, sanotaan myös: "Ja he kumarsivat lohikäärmettä, koska se oli antanut sellaisen vallan pedolle". Me emme puhu tässä ainoastaan paljaasta saatanallisesta voimasta, jonka Antikristus ja hänen globaali hallintonsa on saanut käyttöönsä, vaan myös satanismista ja Saatanan palvonnasta muodossa tai toisessa virallisena maailmanuskontona.

Myös maasta nousee toinen peto, jota kuvataan Ilm.13:11 ss:ssa, jota kutsutaan myös "vääräksi profeetaksi" Ilm.19:20:ssä ja jota kuvataan ikäänkuin Antikristuksen puhemiehenä.

Tässä Raamatun kuvauksessa Antikristuksesta ja hänen maailmanlaajuisesta hallinnostaan, se näyttää melkein inhottavalta kristinuskon kolminaisuuden parodialta, jossa Saatana on Isän sijalla, Antikristus Pojan sijalla ja toinen peto/väärä profeetta on asetettu Pyhän Hengen sijalle.

Selvästikin suuri osa "laittomuuden salaisuuden" toteutumisesta, joka johtaa vähitellen tämän totaalin Kristusta vihaavan kolmikon luomiseen, on jonkinlaisen uuden maailmanjärjestyksen pystyttämistä, joka on ollut aina—muodossa tai toisessa—vaikuttamassa kansakunnissa. Me olemme nähneet sen pitkälle toteutuneena esimerkiksi Baabelin tornin rakentamisessa.

Kun siis aikakauden lopun aika lähestyy, tulee olemaan epäpyhä liitto—eri kansakuntien ja uskomusten hengen ykseys (vaikka ne normaalisti ovatkin vastakkain toinen toistensa kanssa), mikä kaikki perustuu niiden yhteiseen tuliseen vihaan Kristusta, Hänen kansaansa ja Hänen Sanaansa kohtaan. Tämä näytetään Ilm.17:17:ssä, jossa sanotaan, että ne kaikki "yksimielisesti...antavat kuninkuutensa pedolle" (engl. 'be of one mind [and will give their kingdom to the beast]'= 'ovat yksimielisiä ja...').

Esittäkäämme tälle taustatietoja:

Ristin voiton jälkeen Saatana ei saanut olla enää "maailman hallitsija". Juuri ennen voittoaan ristillä Herra Jeesus sanoi: "Nyt käy tuomio tämän maailman ylitse; nyt tämän maailman ruhtinas pitää heitettämän ulos" (Joh.12:31). Ja juuri niin tapahtuikin. Ennen Kristuksen inkarnaatiota kansakunnat elivät lähes täydellisessä hengellisessä pimeydessä, kun Herran armo rajoittui lähes kokonaan koskemaan Hänen vanhaa liittokansaansa Israelia (vaikka olikin poikkeuksia tästä, esim. Raahab, Nebukadnessar, Niiniven asukkaat jne.). Kristuksen taivaaseenastumisesta lähtien ei Saatanalla kuitenkaan ollut entistävaltaa eikä vaikutusta. Sen seurauksena on hengellinen etusija annettu evankeliumin levittämiselle kaikkiin kansakuntiin.

Mutta Saatana ei ole empinyt suunnitellessaan strategiaansa, joka kompensoisi hänen menettämänsä vallan,joka sillä aikaisemmin oli. Sillä tuon rajoituksen seurauksena Saatana on sen sijaan toiminut maailman poliittisten ja uskonnollisten järjestelmien kautta, minkä nemme huipentuvat Ilmestyskirjan 13. luvun kahdessa pedossa. Olisi tärkeää ymmärtää, että vaikka nuo pedot edustavatkin Antikristusta historian loppuvaiheessa, "petohallinto" ja "petouskonto" ovat eräässä mielessä olleet olemassa vähäisemmässä tai suuremmassa määrin kautta koko aikakauden ajan.

Jossain vaiheessa annetaan Saatanan voima, valtaistuin ja suuri valta pedolle—ts. sedelagoidaan Antikristukselle (Ilm.13:2). Vaikka Saatana on ollut sidottu, hän on kuitenkin toiminut salakavalasti maailman hallitusten ja kansakuntien uskontojen kautta, jotka puolestaan antavat voiman javallan "antikristuksen hengen" kehittymiselle. Jossain vaiheessa rajoittava voima poistetaan, kun Laittomuuden ihminen paljaatetaan. Sillin tapahtuu globaalin dikatuurin varmistaminen.
Maailmanlaajuisen salaliiton toinen tarkoitus on:

Jatkuu..

Kristuksen halventaminen ja yritys tuhota Hänet

Massiivinen hengellinen hyökkäys Herraa vastaan alkaa kehkeytyä. Kaikki, mitä Saatana on juoninut tässä maailmassa Jumalan kansaa vastaan, on tähdätty myös Jumalaa itseään vastaan.

Saatanan tarkoituksena on tappaa Jumala ja tuhota Hänen vaikutuksensa, jota olemme seuranneet Israelin kokemusten myötä Vanhassa Testamentissa.

Tämä tulee lisääntymään kautta koko nykyisen maailmanajan ja huipentuu ilkeässä hyökkäyksessä Jumalan kansaa, Kristuksen jumaluutta ja Jumalan persoonaa vastaan. Daavid profetoi tästä toisessa psalmissaan:

Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat? Maan kuninkaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan: "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä". (Ps.2:1-3)

Tässä viitataan erityisesti Kristusta vastaan suunnattuun hyökkäykseen, joka johti Hänen ristiinnaulitsemiseensa. Se esitetään kapinana tämän maailman todellista hallitsijaa vastaan. "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä".1

Kun Daniel profetoi tulevasta Antikristuksesta, hän sanoo: "Hän puhuu sanoja korkeinta vastaan" (Dan.7:25). Samoin, kun Paavali puhuu Antikristuksesta, hän kuvaa hänen olevan "kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan" (2.Tess.2:3-4).

Johanneskin profetoi Antikristuksesta: "Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen Hänen nimeänsä" (Ilm.13:6). Jumalan auktoriteetin pilkkaaminen on se, mitä Hänen nimensä pilkkaaminen symboloi. Samanlaista hybristä kuvataan Ilm.19:19:ssä, kun Johannes profetoi: "Ja minä näin pedon ja maan kuninkaat ja heidän sotajoukkonsa kokoontuneina sotiaksensa hevosen selässä istuvaa vastaan ja hänen sotajoukkoansa vastaan." "Hevosen selässä istuva" on Herra Jeesus Kristus, jota kolme jaetta aikaisemmin kuvattiin kuningasten Kuninkaana ja herrain Herrana. Se on avointa sotaa.

Ilm.17:13-14a:sta luemme niistä eri johtajista, jotka jakavat yhdessä Antikristuksen yhden globaalin maailmanjärjestyksen, että "Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle. He sotivat Karitsaa vastaan".

"Jumalan Karitsa" on nimi, joka symboloi Herraa Jeesusta Kristusta Hänen tehtävässään kansansa syntien sovittajana. Sovitus on koko ihmiskunnan historian keskeinen tapahtuma, kaiken olemassaolon huipentuma. Se on se tapahtuma, jota Saatana eniten halveksii. Hän teki kaiken voidakseen estää sen, ja hän on ollut raivoissaan siitä asti, kun se tapahtui. Tuo tapahtuma löi hänet täydellisesti. Hän tiesi, että Luvattu Vapahtaja oli tulossa, mutta hänellä ei ollut aavistustakaan siitä, että ristiinnaulitseminen oli nimenomaan se tapahtuma, jonka kautta toteutuisi lukemattomien ihmisten pelastus.

Pahantahtoisuudessaan ja vihassaan hän punoi juonia tappaaksensa Jeesuksen Kristuksen, eikä ollenkaan tajunnut, että juuri tuon tapahtuman kautta toteutuisi Saatanan oma häviö. Herra Jeesus Kristus tiesi sen: "Minä näin saatanan lankeavan taivaasta niinkuin salaman" (Luuk.10:18), Hän sanoi. Niinkuin Johannes sen esittää: "Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot" (1.Joh.3:8). Ja Jeesus toteutti Saatanan häviön Karitsan ominaisuudessa.

"He sotivat Karitsaa vastaan". Karitsa on kaikkien niiden vihan kohteena, jotka ovat Saatanan vallan alla. Samoin on myös evankeliumin saarnaaminen, joka on niin kauhistuttavaa heidän korvilleen, että heidän on lopetettava se, ettei kukaan vain saisi kuulla evankeliumia pelastuksesta, joka saatiin Karitsan uhrin kautta.

Tämä tuo meidät globaalin salaliiton kolmanteen tarkoitukseen:

Kristittyjen todistuksen yhä lisääntyvä tukahduttaminen

Tähän saakka olemme todenneet salaliiton tarkoitusten olevan maailmanhallinnon varmistaminen globaalin diktatuurin kautta ja Kristuksen halventamisen ja Hänen tuhoamisensa. Nyt olemme tulleet kristittyjen aidon todistuksen yhä lisääntyvään tukahduttamiseen.

Raamatun antama kuva uskovien asemasta aikakauden lopun lähestyessä on heihin kohdistuva raivoisa vaino ja tosi seurakunnan katastrofaalinen tilanne. Tässä muutamia esimerkkejä:

Dan.7:21-22: "se sarvi, jonka minä näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät, siihen asti kunnes Vanhaikäinen tuli ja oikeus annettiin Korkeimman pyhille ja aika joutui ja pyhät saivat omaksensa valtakunnan."

Dan.7:25: Hän puhuu sanoja Korkeinta vastaan ja hävittää Korkeimman pyhiä. Hän pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan hänen käteensä ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi.

Ilm.13:6-7: Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatatkseen hänen nimeänsä ja hänen majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat. Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot.

Dan.12:7: Ja kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaiki täyttyvät. (Engl. 'When the power of the holy people ha been completely shattered, all these things shall be finished.'='Kun pyhän kansan voima on kokonaan mennyt, kaikki nämä asiat täyttyvät').

Toinen raamatunkohta, joka antaa lisävalaistusta tähän pyhiä vastaaN käytyyn sotaan, on Ilmestyskirjan 11. luku. Luemme sieltä Kahdesta todistajasta, joiden monet uskovat symboloivan Jumalan palvelijoiden uskollista ja totista todistusta evankeliumista kautta koko tämän aikakauden (lisää tästä myöhemmässä osassa). Nyt näemme, että tulee aika, jolloin tuo todistus päättyy: "Ja kun he ovat lopettaneet todistamisensa" (Ilm.11:7). Ja siinä vaiheessa

on peto, se, joka nousee syvyydestä, käyvä sotaa heitä vastaan ja voittava heidät ja tappava heidät. Ja heidän ruumiinsa viruvat sen suuren kaupungin kadulla, jota hengellisesti puhuen kutsutaan Sodomaksi ja Egyptiksi ja jossa myös heidän Herransa ristiinnaulittiin. Ja ihmiset eri kansoista ja sukukunnista ja kielistä ja kansanheimoista näkevät heidän ruumiinsa kolme ja puli päivää, eivätkä salli, että heidän ruumiinsa pannaan hautaan. Ja ne, jotka maan päällä asuvat, iloitsevat heidän kohtalostaan ja riemuitsevat ja lähettävät lahjoja toisilleen; sillä nämä kaksi profeettaa olivat vaivanneet niitä, jotka maan päällä asuvat. (Ilm.11:7-10)

Menemättä sen tarkempiin yksityiskohtiin yleiskuva Kristuksen ruumiista, jotka ovat Jumalan kansa maan päällä, joutuu vainottavaksi ja tapettavaksi muun maailman huokaistessa helpotuksesta, kun kristillisen evankeliumin kiusa on viimeinkin saatu hiljennettyä. Tarina ei tietenkään pääty tähän. Mutta säästän tarinan lopun myöhemmäksi! Tällä kohtaa osoitan yksinkertaisesti, miten Raamattu esittää globaalin salaliiton tarkoitukset—"Antikristuksen hengen", "laittomuuden salaisuuden"—joka suorittaa tehtäväänsä maailmanlaajuisesti aina tämän aikakauden loppuun saakka, jolloin Herra Jeesus Kristus palaa takaisin pelastamaan kansansa ja tuomitsemaan maailman.

Maailmanlaajuisen salaliiton kolme lopullista päämäärää ovat siis maailman hallinnan varmistaminen globaalin diktatuurin avulla, Kristuksen halventaminen ja tuhoaminen ja kristillisen todistuksen lisääntyvä tukahduttaminen. Nuo päämäärät ovat vaikuttaneet ja hallinneet kaikkea historiaa, vaikkakin kätketysti, ovelasti, salaseurojen, salahankkeiden, liittojen ja juonien avulla. Ja edelleenkin tämä "laittomuuden salaisuus" toimii salaisesti tänäänkin, vaikka lisääntynyt kommunikaatio ja tutkiva journalismi—puhumattakaan salaliittolaisten yhä röyhkeämmästä toiminnasta—salaliiton varsinaisia operaatioita on alettu ymmärtää yhä paremmin.

Saatat sanoa, etteivät useimmat ihmiset suinkaan sallisi tällaisena demokraattisena aikakautena globaalia salaliittoa, joka pyrkisi saamaan käsiinsä koko maailman hallinnon. Mutta lukuisat tekijät, jotka ovat esiintyneet historian avainkohdissa, ovat tehneet sen mahdolliseksi.

"Antikristuksen soihdunkantajat" 150-1900 j.Kr.;
Olosuhteet maassa lähtölaskennan alkaessa Kristuksen paluuseen.

Jatkuu..

"Antikristuksen hengen" tärkeimmät soihdunkantajat 150-1900 j.Kr.

Jotta globaali antikristillinen järjestelmä voisi vakiintua lähtölaskennan alettua Antikristuksen paljastamiseen, tiettyjen vahvasti vaikuttavien liikkeiden on täytynyt toimia viimeisten 2000 vuoden aikana.

Kristuksen halventamisen ja tuhoamisyrityksen ja kristittyjen todistuksen kasvavan tukahduttamisen on täytynyt tapahtua kavaluudella, niin että ne on saatu näyttämään siltä kuin ne olisivat ainoastaan sivistyksen edistymistä sen kypsyessä, edetessä ja noustessa koko ajan korkeammalle tasolle.
Olemme nähneet, että Kristuksen suurenmoisen sovitustyön ja taivaaseenastumisen jälkeen:

lohikäärme vihastui vaimoon ja lähti käymään sotaa muita hänen jälkeläisiänsä vastaan, jotka pitävät Jumalan käskyt ja joilla on Jeesuksen todistus. (Ilm.12:17)

Se ilmeni aluksi kauheina vainoina ja teloituksina Roomassa Neron ja Domitianuksen aikoina. Mutta sen seurauksena seurakunta vain kukoisti. Tuosta ajasta alkaen käytettiin uutta taktiikkaa: perustettiin harhaoppeja ja liikkeitä, jotka vähitellen murentaisivat seurakunnan todistuksen valmistaen tietä järjestelmälle, joka perustuu hyvin erilaisiin arvoihin ja uskomuksiin kuin mitä Raamattu sisältää.

Kirjoitettuani aikaisemmin melko laajasti näistä vaikuttajista [ur=http://www.scp-inc.org/publications/journals/index.php] SCP Journal -lehdissä[/url] (joista on suomennettu suurin osa eli esim. Gnostilaisuudesta uuteen aikakauteen 1/2ja Gnostilaisuudesta uuteen aikakauteen 2/2, Taikuuden oppipojat 1/2, Taikuuden oppipojat 2/2 ja Uushengellisyys), kuvaan niitä nyt vain lyhyesti; kukin näistä vaikuttajista olisi ansainnut aivan oman artikkelinsa ja hahmottelen nyt leveällä pensselillä taustaa "koko kuvalle".

"Antikristuksen hengen" ensimmäinen soihdunkantaja oli:

Gnostilaisuus

Gnostilaisuus oli 100- ja 200-lukujen harhaoppi, joka levisi seurakunnissa kuin metsäpalo. Eräs historiankirjoittaja sanoo, että "200-luvun alkuun tultaessa olivat useimmat intellektuellit kristilliset seurakunnat saaneet siitä vaikutteita kautta koko Rooman maailmanvallan."2

Gnostilaisuudessa sekoittuivat itämaiset mystiset käsitykset pakanafilosofiaan ja salatietoon, jonka uskottiin olevaan peräisin apostoleilta tai joka oli saatu suorana ilmoituksena ja sen uskottiin saavan aikaan hengellisen pelastuksen. Se oli oikeastaan vapaamuurariuden ja muiden esoteeristen ryhmien edelläkävijä. Nykyajan Uuden aikakauden liike on saanut suuren osan filosfiastaan gnostilaisuudesta.

Gnostilaisuus katosi julkisuudesta 300- ja 400-luvuilla ja pysyi piilossa salaseuroissa useiden vuosisatojen ajan, jonka jälkeen se ilmestyi uudelleen näkyviin muissa liikkeissä 1600- ja 1700-luvuilla.

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja oli:

Mystiikka

Uskonnollinen kehitys tunnustavien kristittyjen keskuudessa, jota kutsumme mystiikaksi, syntyi aluksi erään 400-luvulla eläneen, Dionysiokseksi itseään kutsuneen syyrialaisen munkin kirjoittaman asiakirjan seurauksena. Se oli synkretistinen sekoitus uusplatonilaisuutta ja itämaista mystiikkaa; mutta se oli seurakunnissa kehittyvän mystiikan taustavoima.

He uskoivat, että yhteys Jumalaan on mahdollista—täydellinen ja olennaisen tärkeä yhteys, koska uskottiin jumaluuden kipinän asuvan jokaisessa ihmisessä. Tämä on se väärä opetus, jonka mukaan jokaisella ihmisellä, joka on syntynyt tähän maailmaan, on sisimmässään jumaluuden kipinä ja hän voi kytkeytyä tuohon kipinään ja saavuttaa siten ykseyden Jumalan kanssa. Gnostilaisuuden uinuessa seurakunnan piirissä tällainen mystiikka kukoisti 400- ja 1500-lukujen välillä.

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja oli:

Ruusuristiläisyys

Vaikka me emme ehkä ottaisikaan ruusuristiläisiä vakavasti nykyään, koska he ovat virallisesti kutistuneet kahdeksi melko pieneksi järjestöksi tukikohtanaan USA, oli alkuperäinen ruusuristiläisyys hyvin merkittävä antikristillisen maailmanuskonnon kehittymiselle 1600-luvulla.

He ovat saaneet aikaan kaksi julistusta, joista toisessa—The Reformation of the Whole Wide World—puhutaan maailman palauttamisesta siihen tilaan, jossa se oli Eedenissä. Se oli hyvin suosittu. Sen sivuilla lisätään gnostilaisuuden periaatteisiin lisää periaatteita, mikä on ruusuristiläisyyden tärkein osuus; nimittäin käsitys, että ihmisolennot voivat yhdessä muodostaa globaalin veljeskunnan ja luoda "taivaan maan päälle".

Ja niin me huomaamme, että tuohon aikaan alkoi juurtua okkulttinen näkemys maailmanlaajuisesta veljeskunnasta maan päällä—uudesta maailmanjärjestyksestä—kaikki mystisen ruusuristijärjestön vaikutuksesta 1600-luvun alussa.

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja oli:

Vapaamuurarius

Vapaamuurarius ei ole pelkästään veljeskunta, joka organisoi kaivoja kehitysmaihin. Sillä ne, jotka ovat kiinnostuneita tutkimaan, havaitsevat selvän yhteyden vapaamuurariuden ja muinaisen gnostilaisen harhaopin ja niiden okkulttisten ja mysteeriuskontojen välillä, jotka ovat aina vastustaneet kristinuskoa—vaikka alemmanasteiset vapaamuurarit eivät todennäköisesti tätä käsitäkään tai myönnäkään, vaikka vääjäämättömät todisteet siitä heille esitettäisiinkin. Kuten Albert Pike kirjoitti virallisessa vapaamuurareiden skottilaisen riitin käsikirjassa Morals and Dogma:

[Vapaamuurarius] kätkee sisäänsä salaisuuksia, jotka on salattu muilta paitsi Mestareilta ja Viisailta eli valituilta, ja käyttää vääriä selityksiä ja valheellisia tulkintoja sen symboleista johdattaakseen ne harhaan, jotka ansaitsevatkin tulla harhaanjohdetuiksi; salatakseen heiltä totuuden, jota se kutsuu Valoksi ja vetääkseen heidät pois siitä.3

Kuitenkin sitä mukaa kuin vapaamuurari nousee korkeammille asteille, nämä asiat tulevat yhä läpinäkyvimmiksi. Entisen West Yorkshiren loosien Grand registrarin W.L. Wilmshurstin teoksessa Masonic Initiation kannatetaan selvästi opetusta mysteeriuskontojen okkulttisesta "gnosiksesta". Hän kirjoittaa johdannossa seuraavasti:

Vapaamuurariuden filosofinen tausta on gnosis eli viisausopetus, joka on yhtä vanha kuin maailma ja josta ovat ammentaneet yhtä hyvin idän vedistit, egyptiläiset, kaldealaiset kuin orfilaiset initiaatiojärjestelmätkin, niin pythagoralaiset kuin platonilaisetkin koulukunnat kuin kaikki menneet ja nykyiset mysteeritemppelit.

Vapaamuurariuden koko vaikutus uuden maailmanjärjestyksen perustamisessa ei ole vielä tiedossa. Mutta on kuitenkin jo riittävästi todisteita siitä, että se on yksi tärkeistä vaikuttajista Antikristuksen uskonnossa.

Vaikka useimmat eivät sitä tiedäkään, Amerikka on saanut vaikutteita vapaamuurareilta jo sen perustamisesta lähtien sekoittuneena vakaviin kristillisiin vaikutteisiin (ajattele Jumalalle omistettua Salomon temppeliä, mutta jonka rakentamiseen Tyyron kuningas lähetti avuksi Hiram Abiffin, joka on vapaamuurareiden symbolinen hahmo, jota kutsutaan sen vihkiytymisseremonioissa). Monet Amerikan perustajista olivat vapaamuurareita. Virallinen sinetti dollarin setelin toisella puolella on vapaamuurareiden kaikkinäkevä silmä pyramidin huipulla. Sen alla lukee Novus ordo Seclorum—"Aikakausien uusi järjestys". Vapaamuurarit ovat soluttautuneet mukaan tähän suureen yritykseen, jonka synkät hedelmät paljastuvat, kun Amerikka muuttuu sekulaariksi valtioksi ja hylkää kristillisen menneisyytensä.

Jopa Vapaudenpatsas on vapaamuuriveistos—vapaamuurarien rahoittama ja vapaamuurarin suunnittelema. Jos haluat tietää lisää, yritä lukea Manly P. Hallin kirjaa The Secret Destiny of America.

Vastaavuuksia löytyy sekä Isosta Britanniasta että Euroopasta yleensäkin. "Lontoon City" olisi jo oman kirjan arvoinen. Siellä oleva vapaamuuraritemppeli on näkemisen arvoinen. Niin, vapaamuurareilla on tosiaankin globaali suunnitelma.

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja oli:

Valistus

"Valistus" eli "Järjen aikakausi" oli 1600- ja 1700-lukujen liike, johon kuului sellaisia filosofeja ja tiedemiehiä kuin esim. René Descartes (1596-1650), John Locke (1632-1704), Isaac Newton (1643-1727), Voltaire (1694-1778), Denis Diderot (1713-1784), Jean Rousseau (1712-1778) ja Immanuel Kant (1724-1804). Kukin näistä miehistä vaikutti omalta osaltaan liikkeeseen, joka oli deistinen, rationalistinen ja äärimmäisen antikristillinen ja joka uskoi ihmisluonnon synnynnäiseen hyvyyteen, tieteen ylivertaisuuteen Raamatun auktoriteettiin nähden, ihmisen järjen asettamiseen kristillisen uskon tilalle,(niin ihmisten kuin Jumalankin) perinteen ja auktoriteettien kyseenalaistamiseen ja ihmiskunnan kehitykseen ylöspäin valtavin harppausaskelin. Ruusuristiläisyyden kipinän syttyminen palavaksi kaikkialla Euroopassa oli valmistanut tietä sitä seuraavalle "Valistuksen ajalle", koska se uskalsi väittää, että oli olemassa vaihtoehtoinen pelastustie "perinteisen" kristillisen uskon sijasta, että Raamattu ei ollut lopullinen auktoriteetti elämän ja opin kysymyksissä ja että "ihmisten veljeskunta" voisi toimia yhdessä ja saada aikaan rauhan ja oikeudenmukaisuuden Kultaisen aikakauden maan päälle.

Nämä Euroopan kehityskulut 1600- ja 1700-luvuilla johtivat valtavaan antikristillisten hankkeiden nousuun, jotka—joita käsittelemme tarkemmin myöhemmässä vaiheessa—voidaan hyvinkin uskoa huipentuvan tämän sukupolven aikana. Tämä koski erityisesti näkemystä, jonka mukaan kristillinen oppi on alistettava tieteellisten löytöjen alaisuuteen. Eräs johtava 1600-luvun historian asiantuntija kirjoittaa:

1700-luvun lopulle tultaessa oli Raamatun asema todellisuudessa laskenut huomattavasti, vaikka se ulkonaisesti näyttikin säilyttäneen sen.

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja oli:

Evoluutioteoria

Darwinin evoluutioteoria—väite, jonka mukaan alkukantaiset organismit ovat kehittyneet vähitellen miljardien vuosien aikana erilaisiksi lajeiksi, joita tunnemme nykyään—on eräs suurimmista ja ovelimmista myyteistä, joita koskaan on keksitty. Ruusuristiläisten inspiroima 1600- ja 1700-lukujen "Valistus" oli innostanut valtavaan jumalattomaan tieteelliseen tutkimukseen ja ajatteluun, mikä kaikki kulminoitui juuri evoluutioteorian kehittämiseen.

Tri Wolfgang Smith ilmaisee sen erinomaisesti sanoessaan:

Tieteellisenä teoriana olisi darwinismi pitänyt hylätä jo kauan sitten. Tosiasia kuitenkin on, että evoluutio-oppi on vallannut koko maailman, ei tieteellisten ansioidensa perusteella, vaan nimenomaan gnostilaisena myyttinä. Se väittää, että elävät olennot luovat itse itsensä, mikä on itse asiassa metafyysinen väite...niinpä evolutionismi osoittautuu lopullisessa analyysissä metafyysiseksi opiksi, joka on puettu tieteen kaapuun. Toisin sanoen, se on tieteismyytti. Ja se on gnostilainen myytti, koska se opetustensa perusteella kieltää olemisen transkendentin alkuperän"

Sen uskonnolliset vaikutukset olivat suunnattomat. Sillä evolutionismin ydinkohta on Raamatun kieltäminen luotettavana kuvauksena Jumalan luomistyöstä sekä sen selvä Jumalan kieltäminen, koska sen teesinä on, että kosmos on itse itsensä luova, itse itseään ylläpitävä ja koko ajan paremmaksi ja korkeammalle tasolle kehittyvä. Julian Huxley julisti: "Kun evoluutiota sovelletaan johdonmukaisesti, se tekee uskon Raamattuun mahdottomaksi."6

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja oli:

Jatkuu..

Liberaaliteologia

Vielä eräs 1800-luvun kulttuuriin kylvetty turmeluksen siemen oli liberaaliteologia. Tämä ilmiö kehittyi ensimmäiseksi Saksan teologisissa pappisseminaareissa 1800-luvulla, vaikka monet erilaiset ajattelun suuntaukset olivatkin valmistelleet tietä sille—joista mekittävin oli 1600- ja 1700-lukujen valistus, joka oli julistanut pyrkivänsä vähentämään Raamatun ja kirkon vaikutusta.

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja oli:

Vertaileva uskontotiede

Evoluutioteorian vaikutuksesta ja lisäksi tulkitessaan antropologisia löytöjä sen mukaisesti, löysivät monet tutkijat omasta mielestään evoluutiota perinteisten uskontojen välillä.

Vertailevan uskontotieteen olennaisin väite on, että kaikkien näiden uskontojen välillä on yhteisiä periaatteita ja hengellisiä todellisuuksia". Tällä tavoin kutistetaan kaikki maailman uskonnot samojen kosmisten ja jumaluuden periaatteiden erilaisiksi ilmauksiksi. Nk. "elävien uskontojen", juutalaisuuden, islamin, buddhalaisuuden, hindulaisuuden ja kristinuskon eettiset periaatteet ovat ainoastaan saman perustavan "kultaisen säännön" eri ilmentymiä ja niiden jumalat ja jumalattaret ovat vain saman kaiken perustana olevan jumaluuden eri puolia. Uskonnot nähdään kulttuuristen ja historiallisten olosuhteiden tuotteina. Vertailevan uskontotieteen ideologia on perustana uskontojenvälisyydelle ja uskontojen yhdistymiselle.

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja oli:

Mielen tieteet

Mesmer, Freud, Jung ja Reich olivat kaikki saaneet voimakkaita vaikutteita okkultismista. Varsinkin Jung oli täysin uppoutunut gnostilaisuuden tutkimiseen ja eräs Egyptistä vuonna1945 löydetty gnostilainen evankeliumi nimettiin hänen mukaansa, kun se oli sitä ennen annettu hänelle syntymäpäivälahjaksi.8 Kaikki nykyajan psykologia ja psykiatria saa kiittää olemassaoloaan näiden miesten filosofiasta. Se lupaa eräänlaista vapahdusta ilman pelastusta.

Siitä johdettu ihmisen mahdollisuuksia opettava liike on sisältänyt new age- ja gnostilaisia käsityksiä aina syntymästään saakka 1960-luvulta. Se opettaa lopulta, että ihminen voi saavuttaa sisäisen tyydytyksen ja jopa jumaluuden opettamiensa tekniikoiden avulla.

Vaikka emme voikaan jatkaa tämän teeman tutkiskelua tässä, riittänee, kun todetaan, että Lontoon Tavistock Institute of Human Relations ja USA:n Esalen Institute liittyivät kiinteästi kumpikin tahoillaan MI6:een ja CIA:hin.9 Niin kuin tulemme myöhemmin näkemään, tiedusteluverkostoilla on ollut olennaisen tärkeä osa uuden maailmanjärjestyksen kehittämisessä ja maailmanlaajuisen salaliiton—"Antikristuksen hengen"— edistämisessä.

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja oli:

Teosofinen seura

Venäläinen meedio ja seikkailijatar Helena Blavatsky ja eversti Henry Steel Olcott perustivat teosofisen seuran New Yorkissa 17.11. vuonna 1875. Seuran esittämät tärkeimmät päämäärät olivat:

• Muodostaa ihmiskunnan universaalin veljeskunnan ydin, jossa ei ole rotuun, uskontunnustukseen, sukupuoleen, kastiin tai ihonväriin perustuvaa erottelua.
• Rohkaista vertailevan uskontotieteen, filosofian ja luonnontieteiden tutkimusta.
• Tutkia selittämättömiä luonnonlakeja ja voimia, jotka ovat ihmisessä latentteina.

Blavatskyn teosofisen opetuksen ydin perustuu synkretismiin, jossa yhdistyvät hindulaiset, buddhalaiset, zarathustralaiset ja gnostilaisen kristinuskon piirteet—jotka kaikki kieltävät transkendentin Luoja-Jumalan ja harjoittavat käytänteitä, joiden avulla yksilö voi saavuttaa "jumaluuden". Eräs teosofisen seuran tärkeimpiä tunnusmerkkejä oli sen väite, että se oli perustettu tietyn henkiolentojen ryhmän suoraan johtamana. Näitä henkiolentojen ryhmiä on kutsuttu vaihdellen nimityksillä "Luxorin hermeettinen veljeskunta", "Mahatmat", "kirkkaasti valaisevat" tai "ylösnousseet mestarit". Näiden olentojen väitetään suunnitelleen koko kosmisen suunnitelman, johon maa kuuluu osana.

Jos lukijoilla on mitään epävarmuutta tämän nykyään hyvin elävän ja hyvinvoivan järjestön hengellisestä laadusta, se vastasi vuonna 1887 Lucifer-nimisen lehden julkaisusta. Lehden tarkoituksena oli tuoda valoon pimeyden salat". Lisäksi on teosofisen kustantamon logona nykyäänkin ison T-kirjaimen ympärille kiertyvä käärme. Täytyy olla äärimmäisen naivi, elleivät monet johtolangat auta tunnistamaan teosofisen seuran alkuperää. Vaikka sen voima yksittäisenä seurana onkin laantunut jonkin verran vuosien varrella, on alkuperäinen teosofinen seura palveltuaan tarkoituksensa kuitenkin synnyttänyt 1900-luvulla valtavan määrän koko ajan haaroittuvia esoteerisia seuroja ja järjestöjä ja ne vetävät yhä kaikenikäisiä ihmisiä riveihinsä.

Seuraava "Antikristuksen hengen" soihdunkantaja" oli:

Uskontojenvälisyys

Syyskuussa 1893 pidettiin Chicagossa ensimmäine "maailman uskontojen parlamentti". Käytännöllisesti katsoen jokainen maailman uskonto oli siellä edustettuna. Se oli se sulatusuuni, jossa hengellinen "poliittinen korrektius" vakiinnutettiin.

Liikkeen suosion ilmauksena pidettiin Chicagossa toinen maailman uskontojen parlamentti vuonna 1993 ensimmäisen uskontojen parlamentin 100-vuotisjuhlana. Mukana oli yli 4500 edustajaa eri puolilta maailmaa edustaen ortodokseja, protestantteja ja roomalaiskatolisia kristittyjä. Lisäksi oli mukana buddhalaisia, konfutsealaisia, muhamettilaisia, hinduja, uuspakanoita, jainilaisia, juutalaisia, Amerikan alkuperäisuskonnon shamaaneja, wiccoja (noitia), shintolaisia, Afrikan alkuperäiskansojen polyteistisen yoruba-kultin edustajia, bahailaisia, sikhejä, taolaisia, unitaareja, zarathustralaisia jne.

Sen ajatuksen rinnalla, että kaikki kansakunnat on sulatettava yhteen ja kansalliset rajat hävitettävä "maailman rauhan" saavuttamiseksi on ajatus, että kaikki uskonnot on yhdistettävä yhteen noiden samojen päämäärien saavuttamiseksi. Sanomattakin on selvää, että tämä tapahtuu kristinuskon ja Kristuksen ainutlaatuisen sanoman korvaamiseksi maailmanuskonnolla. Näin siis uskontojenvälisyys toimii "Antikristuksen hengen" soihdunkantajana.

Tämä tuokin meidät seuraavaan kysymykseemme: "Mikä on tilanteemme nyt, miten tähän on tultu ja minne me olemme menossa?"

Lähtölaskenta Kristuksen takaisintuloon

Niin monien raamatunkohtien perusteella on selvää, että meidän on valvottava ja arvioitava aikojen merkkejä ja kieltäydyttävä joutumasta kenenkään eksyttämäksi. Eräs tärkeimpiä keinoja siihen on Jumalan sanan tuntemuksemme ja ymmärryksemme. Meille annetaan paljon tietoa lukemattomissa raamatunpaikoissa aina yleisluontoisista viitteistä kristallinkirkkaaseen profeetalliseen aineistoon. Me voisimme tutkia sitä kaikkea koko ensi vuoden, mutta haluan tutkia tarkemmin tässä yhteydessä erästä mielenkiintoista Jeesuksen kahteen asiaan viittaavaa toista tulemustaan koskettavaa lausuntoa. Hän sanoi:

Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kukaan, eivät taivasten enkelit, eikä myöskään Poika, vaan Isä yksin. Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva. (Matt.24:36-37)

Tähän jakeeseen sisältyy kaksi avainasiaa. Ensiksikin, ettei kukaan maan päällä tiedä Hänen toisen tulemuksensa päivää eikä hetkeä. Vaikka sen tosiaankin pitäisi estää typerät spelulaatiot Hänen paluunsa päivästä ja hetkestä, ei Herra Jeesus sano tätä estääkseen uskovia kaikenlaisesta Hänen toisen tulemuksensa ajankohdan pohtimisesta. Sillä Hänen sanomansa toinen osa antaa meille valtavan vihjeen siitä, minkälaisen maailman voimme odottaa olevan Hänen tullessaan takaisin: "Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva".

Siinä sanotaan itse asiassa, että jos me muodostamme täyden kuvan siitä, minkälaista elämä oli Nooan aikana ja minkälaisia olivat olosuhteet, jotka johtivat vedenpaisumukseen, meillä on varmastikin selkeä käsitys siitä, minkälaista voimme odottaa olevan ennen Herran paluuta. Silloin se ei yllätä meitä kuin varas yöllä. Kristityn tieto estää häntä tulemasta yllätetyksi. Emme tosiaankaan saa tietää hetkeä emmekä päivää, mutta meillä on yleisluontoinen ohje siitä, missä historian vaiheessa me olemme nyt.

Jatkuu..

Maailma Nooan päivinä

Minkälaiset olivat maailman olosuhteet ennen Nooan päiviä ja niiden aikana?
Ensimmäinen asia koskien maailman tilaa Nooan päivinä oli:

Jumalan palvominen nimellä "Elohim"

Tämä on hienovarainen, mutta tärkeä asia koskien noita luopumuksen aikoja. Vaikka monikollinen heprean sana Elohim tarkoittaakin Jumalaa yleisnimenä, hepreankielen neljä konsonanttia sisältävä nimi YHWH—lausutaan yleensä "jahve" (tai väärin "jehova") yksinkertaisuuden vuoksi (ja käännetään sanalla Herra isolla kirjaimella)—tarkoittaa Jumalaa, joka paljastaa itsensä liiton osapuolena voimallaan maailmasta kutsumansa kansan Jumalana.

Vanhan Testamentin varhaisvaiheessa me näemme, että Kain vartavasten "poistui Herran (YHWH) kasvojen edestä ja asettui asumaan Noodin maahan, itään päin Eedenistä" (1.Moos.4:6). Se merkitsi yhdenlaista uskonnollista kokemusta. Vasta myöhemmin tapahtui, että Seetin jälkeläisten keskuudessa "ruvettiin avuksi huutamaan Herran (YHWH) nimeä" (1.Moos.4:26). Se oli toisenlainen uskonnollinen kokemus.

Ja eikö juuri niin ole tänäkin päivänä? Aina kun tehdään kyselytutkimuksia ihmisten uskosta Jumalaan, vähintään 80% väestöstä väittää uskovansa Jumalaan! Heillä on jumalisuuden muoto, mutta he kieltävät sen voiman (vrt. 2.Tim.3:5). Jos puhut heille Jumalasta, joka rakastaa, joka tuomitsee, joka valitsee, joka ennaltamäärää, joka hallitsee kaikkea haluamallaan tavalla, he yksinketaisesti esittävät ymmärtämätöntä tai hätkähtävät kuulemastaan.

Samoin kuin Nooan päivien ihmiset hekin myöntävät jonkinlaisen jumaluuden (Elohim), mutta se ei ole Raamatun liiton Jumala (YHWH).

Toinen Nooan päivien maailmalle luonteenomainen piirre oli:

Äärimmäisen nopea kehitys tiedossa, teknologiassa ja taiteessa

Näemme viitattavan tähän 1.Moos.4:19-22:ssa.
Ei niin, että nämä asiat olisivat itsessään väärin, mutta Raamattu osoittaa niiden kehittyneen varsinkin Kainin jälkeläisten johdolla ja sama koskee tätäkin päivää. Jumalattomat ihmiset johtavat kehitystä eri aloilla palvellakseen antikristillisiä ihanteita ja tarkoituksia. Miten monet taiteenlajit ovatkaan todella itse itseään palvelevia ja turmeltuneita? Miten suuri osa teknologiasta onkaan suunniteltu henkilökohtaisen voiton ja vallan takia eikä suinkaan yhteisön ja luomakunnan hyväksi?

Kolmas asia maailman tilassa Nooan päivinä oli:

Valtava väestönkasvu

1.Moos.6:1:ssä lukee: "Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä". Ja eikö tämä ole tilanne nykyäänkin? Nykyisillä syntymä/kuolinlukumäärillä maailman väestö kaksinkertaistuu joka 41. vuosi. Joka päivä on neljännesmiljoona enemmän ihmisiä. Maailman väestön määrä on tällä hetkellä lähes 6,5 miljardia. Vuoteen 2034 mennessä tulee maapallon väestön määrä olemaan noin 11 miljardia. Tämä on toinen merkittävä samankaltaisuus Nooan päivien ja oman aikamme välillä.

Neljäs asia maailman tilassa Nooan päivinä oli:

Jumalan palvelijoiden saarnaamisen torjuminen

Juudaan kirje 14 osoittaa, että Eenok saarnasi tulevaa tuomiota vedenpaisumuksen muodossa. Ja niin teki myös Nooa. Mutta kukaan ei piitannut siitä mitään. 2.Piet.3:3-4:stä luemme: "viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: 'Missä on lupaus hänen tulemuksestansa?" Sellaisia pilkkaajia oli Nooan päivinä ja sellaisia tulee olemaan lopun aikana. Ja eikö niin ole jo tänään? Joka puolella on pilkkaajia, jotka pilkkaavat Totuuden sanan julistamista.

Viides asia koskien maailman tilaa Nooan päivinä oli:

Laajalle levinnyt väkivalta

"Mutta maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa." (1.Moos.6:11; vrt. jae 13).
Sentähden tämä tulee olemaan maan tila lähtölaskennan alkaessa Kristuksen paluuseen—"niinkuin oli Nooan päivinä"—ja eikö tilanne ole tällainen myös tänään? Kiitos Hollywoodin turmeltuneisuuden, on ihmiset tehty yhä tunnottomimmiksi väkivaltaa kohtaan. Kaduilla tuntuu väkivallan kasvu aivan käsinkosketeltavalla tavalla—jopa hyvin nuortenkin keskuudessa. Eräässä viimeaikaisessa raportissa sanottiin, että jopa aikaisemmin rauhallisista pienistä kaupungeista Englannissa, jotka on rakennettu torin ympärille, on tullut taksinkuljettajien välttämiä alueita iltaisin, koska todennäköisyys joutua niissä hakatuksi ja ryöstetyksi on liian suuri.

Väkivalta lisääntyy kaikkialla. Maaliskuussa 2008 Iso-Britannian mielenterveysseuran julkaisema tutkimus nimeltä Boiling Point varoittaa: "Yhdellä kolmesta meistä on ystävä tai sukulainen, joka ei kykene hillitsemään kiivauttaan; ja yksi neljästä meistä taistelee kiukkuongelman kanssa".10 Selostus tästä raportista The Independent-sanomalehdessä oli otsikoitu: "Iso-Britannia kiukkuepidemian vallassa neljäsosan väestöstä nyt kamppaillessa pystyäkseen pitämään raivon- ja suuttumuksentunteensa aisoissa."11 Maa on täyttymässä väkivallasta—aivan niinkuin Nooankin päivinä.
Kuudes asia koskien maailman tilaa Nooan päivinä oli:

Maailmanlaajuinen pahuus ja turmeltuneisuus

"Mutta kun Herra näki, että ihmisten pahuus oli suuri maan päällä...Niin Jumala näki, että maa oli turmeltunut; sillä kaikki liha oli turmellut valluksensa maan päällä." (1.Moos.6:5, 12)

Ja eikö näin ole tänäänkin? Pyydettäessä saa abortin, on kaikenlaista seksuaalista perverssiyttä, laajalle levinnyttä valheellisuutta, jota pidetään normaalina, terrorismia (niin hallitusten kuin yksilöidenkin harjoittamana), kansanmurhia, rikollisjengit hallitsevat yhä enenevässä määrin maailmantapahtumia, rikollisuus kasvaa—kaikista näistä on tullut nyt laajalle levinneitä ilmiöitä.

Seitsemäs asia maailman tilanteessa Nooan päivinä oli:

Täydellinen välinpitämättömyys lähestyvää tuomiota kohtaan

"Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat...aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin" (Matt.24:38). Näin tapahtui aina siihen hetkeen saakka, jolloin Nooa meni arkkiin perheineen. Samoin on ennustettu myös tämän aikakauden lopussa tapahtuvan: "Kun he sanovat: 'Nyt on rauha, ei hätää mitään', silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon" (1.Tess.5:3). Tuo "Nyt on rauha, ei hätää mitään" tarkoittaa itse asiassa sitä, että he etsivät turvaa (immuniteettia) Jumalan tuomioilta! Se tulee olemaan heidän näkemyksensä.

He ovat vapauttaneet maailman näkyvästä kristinuskosta ja ajattelevat, että koska he ovat ottaneet pois Raamatun äänen, pysyy sen sisältö kaukana poissa ja he voivat hengittää vapaasti (vrt. Ilm.11:7-10). Sen sijaan on todellisuus pikemminkin, että "Kun he sanovat: 'Nyt on rauha, ei hätää mitään', silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio." Kuin varas yöllä!

Kahdeksas asia maailman tilassa Nooan päivinä oli:

Seksuaalinen moraalittomuus ja piittaamattomuus avioliiton pyhyydestä

Matt.24:38: "Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin".

Me näemme esimerkin tästä 1.Moos. luvun 6 alussa:

Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat. (1.Moos.6:1-2)

Tutkiessamme tätä kohtaa eräällä merkityksen tasolla, me näemme, että heidän aviopuolison valintansa perustui pelkästään ulkonäköön ja himoon. Tällainen seksuaalinen moraalittomuus kulkee käsi kädessä totaalisen piittaamattomuuden kanssa avioliiton pyhyyttä kohtaan. Eikö näin ole tänäänkin niinkuin oli myös Nooan päivinä?

Yhdeksäs asia koskien maailman tilaa Nooan päivinä oli:

Suuri luopumus

Tämä on luopumusta tosi hengellisyydestä globaalissa mittakaavassa. Se tosiasia, että ainoastaan Nooa reagoi vedenpaisumuksen uhkaan, osoittaa, että kaikki Seetin jälkeläiset olivat luopuneet uskostaan vedenpaisumuksen aikaan tultaessa. Koko maa oli täynnä pahuutta ja ihmiset olivat täysin piittaamattomia Jumalaa kohtaan. Tällainen luopumus on lopullista. Ja eikö tällainen luopumus ole totta nykyäänkin? Katso itseään kristityksi tunnustavaa seurakuntaa nykyään ja sano minulle, eikö siinä ole kysymys laajallelevinneestä luopumuksesta? Me olemme osoittaneet tämän yhä uudelleen ja uudelleen lukemattomissa artikkeleissa.

Luopumus on myös toinen niistä kahdesta suuresta merkistä, joiden Paavali sanoo 2.Tess. 2.luvussa edeltävän Herran Jeesuksen takaisintuloa (toinen niistä on Antikristuksen paljastuminen—koko maailman odottaessa epätoivoisena pelastajaa).

On myös oletettava, että seetiläiset ja kanaanilaiset olivat avioituneet keskenään ja sekaantuneet, jolloin ainoastaan yksi ihminen (Eenok) otettiin kirkkauteen tuosta tilanteesta ja vain kahdeksan sielua pelastettiin vedenpaisumuksesta. Toisin sanoen tuli niistä, joiden piti olla Jumalan kansaa, niin yhtä maailman kanssa, ettei heitä voitu erottaa siitä. Tämän on osoitettu olevan myös tilanteen ennen Antikristuksen paljastumista, kuten näemme Ilm.17:stä, jossa luopioseurakunta tekee liiton maailman uskontojen kanssa ja jopa vainoaa tosi uskovia. Eikö näin ole nykyäänkin tarkastellessamme ekumeenisia ja uskontojenvälisiä liikkeitä ja niiden toimintaa?

Seuraava asia koskien maailman tilaa Nooan päivinä oli:

Jatkuu..

Pahojen voimien tunkeutuminen maailmaan

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä oli eräs tärkeimmistä asioista, jotka johtivat vedenpaisumuksen välttämättömyyteen, se, jota kuvataan 1.Moos. 6.luvun alkujakeissa:

Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat.

Näiden jakeiden tulkinnasta on jonkinverran kiistaa. Kaikki riippuu sanonnan "Jumalan pojat" merkityksestä. Siitä on olemassa kolme teoriaa:

1. Että se viittaa joihinkin ruhtinaisiin tai prinsseihin;
2. että "Jumalan pojat" olivat Seetin jälkeläisiä, jotka olivat sekaantuneet naisiin, jotka olivat Kainin jälkeläisiä (suvun sisäinen avioliitto);
3. että Jumalan pojat olivat langenneita enkeleitä (demoniolentoja).

Ensimmäisellä vaihtoehdolla ei ole mitään merkitystä aiheemme kannalta. Kahden muun suhteen on sekä niitä tukevia että niitä vastaan puhuvia argumentteja. Joidenkin vuosien ajan kannatin teoriaa, jonka mukaan nämä "Jumalan pojat" olivat seetiläisiä, jotka jotkut naispuoliset kanaanilaiset olivat vietelleet. Mutta mitä enemmän sitä ajattelin, sitä enemmän käännyin sille kannalle, että oli kysymys langenneista enkeleistä, jotka pyrkivät tahallaan saastuttamaan ihmisrodun geneettisesti, jotta Jumalan suunnitelmat Hänen lupaamastaan Vapahtajasta (mikä oli nimenomaan kerrottu etukäteen Saatanalle 1.Moos.3:15:ssä) saataisiin epäonnistumaan.

Nyt tiedän, että Herra Jeesus sanoo, etteivät enkelit nai. Se onkin tärkein argumentti sitä käsitystä vastaan, että tässä olisi kysymys langenneista enkeleistä. Mutta Jeesus puhuikin ihanteellisesta tilanteesta taivaassa. Yleensä ottaen on totta, etteivät enkelit nai. Mutta entä jos tässä onkin puhe langenneista enkeleistä, jotka eivät piittaa Jumalan laista?

Kirjaimellinen käännös 1.Moos.6:2:sta on, että he "ottivat kenet vain halusivat". Tätä ilmausta "ottivat" käytetään avioliitosta, mutta sitä käytetään toisellakin tavalla. Esimerkiksi voimme lukea:

Ja Diina, Leean tytär, jonka hän oli synnyttänyt Jaakobille, meni tapaamaan sen maan tyttäriä. Ja Sikem, joka oli hivviläisen Hamorin, sen maan ruhtinaan, poika, näki hänet, otti hänet luokseen, makasi hänen kanssaan ja teki hänelle väkivaltaa. (1.Moos.34:1-2)

Siinä ei tosiaankaan ollut kyse avioliitosta! Siispä Herran Jeesuksen puhe siitä, etteivät enkelit nai, ei sovellu tähän. 1.Moos.6:ssa on ehkä kyse jostain hirveästä ja yliluonnollisesta. Jokin syy täytyy olla siihen, että liitosta näiden "Jumalan poikien kanssa" oli tuloksena nefilimien (maan päällä asuvien jättiläisten) syntyminen ja pahan valtava leviäminen tätä seuraavana aikana. Raamatussa on muitakin viittauksia, joilla saattaa olla merkitystä tämän 1.Moos.6:n kannalta.

ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon; samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta. (Juud.6-7)

Katso, miten Juudas yhdistää sen, mitä nämä enkelit tekivät, Sodoman ja Gomorran seksuaaliseen moraalittomuuteen ja perverssiyteen. Hänen käyttämänsä sanonnat kuten "enkelit, jotka...jättivät oman asumuksensa" ja "eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin" viittaavat voimakkaasti siihen, mitä tapahtui 1.Moos.6:ssa. Liittääkö Pietari myös yhteen ajatusketjua 1.Moos. 6:sta seuraavissa vääriä opettajia koskevissa jakeissa?

jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja...mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku. Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi. Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka varjelikin Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ynnä seitsemän muuta, vaan antoi vedenpaisumuksen tulla jumalattomain maailman päälle. Ja hän poltti poroksi Sodoman ja Gomorran kaupungit ja tuomitsi ne häviöön, asettaen ne varoitukseksi niille, jotka vastedes jumalattomasti elävät. Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota rietasten vaellus irstaudessa vaivasi. (2.Piet.2:1-7)

Entä laittomien enkelien saastainen elämä? Me tiedämme muiden Raamatun tilanteiden perusteella, että enkelit voivat ilmestyä ihmisinä. Ne voivat myös ottaa valtaansa ihmisten ruumiin ja käyttää heitä. Ehkäpä eräs jae 1.Pietarin kirjeestä viittaa näihin langenneisiin enkeleihin ja aikakaudella vallitsevaan demonisoitumiseen:

Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä (engl.'but made alive by Spirit'= 'mutta jonka Henki teki eläväksi'), jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta. (1.Piet.3:18-20)

"Saarnasi" tarkoittaa tässä mitä todenmnäköisimmin samaa kuin julisti. Jeesus ei mennyt saarnaamaan evankeliumia näille demoneille, vaan julisti voittoaan näille langenneille enkeleille, niin että ne käsittäisivät, että ne olivat epäonnistuneet suunnitelmassaan kukistaa tuleva Vapahtaja. Kuulostaako kaikki tämä sinusta mielikuvitukselliselta? Raamatun takana oleva kertomus ja Kristuksen takaisintulo ovat paljon suurempia kuin suurin seikkailukertomus.

Jotkut sanovat, että tällainen selitys kuulostaa mytologialta. Se tosiasia, että sama ajatus toistuu pakanauskontojen myyteissä, ei suinkaan sulje pois tätä selitystä. Myös vedenpaisumus sisältyy moniin perinteisiin pakanallisiin opetuksiin, mutta ei silti sulje pois vedenpaisumuksen mahdollisuutta. Itse asiassa se vahvistaa sen historiallisesti!

Tuo moraaliton lihan saastuttaminen oli Saatanan viimehetken yritys saastuttaa luvatun Vapahtajan sukulinja, koska Hänen piti syntyä saastuttamattomasta ihmisäidistä. Varmaankin 1.Moos.6:ssa kuvatun seksuaalisen kanssakäymisen seurauksena syntyi jonkinlainen mutaatio (jonka täytyi olla yksi niistä syistä, miksi maa ja sen asukkaat oli tuhottava). Se oli pahojen henkien organisoitu tunkeutuminen maailmaan. Ja niin saattaa tapahtua myös lopun lähestyessä. Ilmestyskirjan 9.luvun "heinäsirkat" symboloivat yksinkertaisesti demonivoimien hirvittävää tunkeutumista maahan lopun lähestyessä. Ei voi olla epäilystäkään noiden "heinäsirkkojen" identiteetistä, joista sanotaan, että "Niillä oli kuninkaanaan syvyyden enkeli, jonka nimi hebreaksi on Abaddon ja kreikaksi Apollyon" (Ilm.9:11). Se kuulosta demonien hyökkäykseltä.

Tapahtuuko siis tällaista nykyään? Demonit ovat varmuudella tunkeutuneet yhä enenevässä määrin maailman asioihin 1900-luvun viimeisestä neljänneksestä alkaen—spiritualismi, henkiolentojen kanavointi ja väitetyt olennot ulkoavaruudesta. Lukemattomat ihmiset—sekä näkyvässä seurakunnassa että maailmassa—antavat sisäisten äänten kontrolloida itseään. Nooan aikana tunkeutuivat demonit maailman asioihin mitä suurimmassa määrin ja näyttää siltä, että meidänkin aikanamme on niiden toiminta lisääntynyt. On hämmästyttävää, että maailman tila Nooan aikana ennen vedenpaisumusta vaikuttaa huomattavan samankaltaiselta kuin se maailma, jota kohti olemme menossa nykyään. "Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen pojan tulemus oleva."

Maailmanlaajuinen salaliitto Jumalaa ja Hänen kansaansa vastaan Nooan päivinä ei ollut vielä valmis huipentumaan. Vielä oli tapahduttava paljon tämän maan päällä ennenkuin se tapahtuisi. Israelin kansakunnan oli synnyttävä, luvatun Messiaan oli synnyttävä ja evankeliumia oli saarnattava kaikkialla maailmassa. Vasta sitten tulisi loppu.

Tuomio tuli ja hävitti muinaisen maailman vedenpaisumuksessa, samoin kuin tuomio tuli ja tuhosi saman hybristisen pahuuden, joka kulminoitui Baabelin tornissa ja yhtä varmasti jälleen, kun Antikristus ottaa hallinnon onton kunnian lyhyeksi hetkeksi.

Me seisomme nyt ratkaisevassa risteyskohdassa. "Antikristuksen henki" on tehnyt suurelta osin työnsä valmistellessaan tämän aikakauden lopulliseen taisteluun. Raamattua pidetään vanhanaikaisena, passéna. Maailman sokaistuneissa silmissä on tosi kristinusko suurimmaksi osaksi menettänyt merkityksensä.

Jatkuu..

Mitä tällä planeetalla tapahtuu seuraavaksi?

Meillä on YK, joka edustaa globaalin suunnitelman yhtä rintamaa; meillä on kaikenlaisten eri uskontojen vivahteiden yhdistyminen yhteisen asian taakse jne. Muista, että tarkoitukseni on tässä maalata levein pensselinvedoin—esittää ikäänkuin alkeet tämän aihepiirin raamatullisesta taustasta ja paljastaa ne toinen toisiinsa liittyvät trendit ja liikkeet, jotka vaikuttavat kristittyyn uskovaan.

Todella suuren luokan temppu on saada aikaan totalitaarinen yhdistyneen maailman hallinto sellaisella tavalla, ettei kukaan huomaa sen tapahtuvan—tai jos he huomaavat sen, että he eivät pitäisi sitä pahana asiana. Ainoa tapa, miten sellainen huiputus voisi tapahtua, on se, että se tapahtuu tipoittain. Niin että joka kerta, kun toteutetaan yksi "pieni" alistava toimenpide, meille kerrotaan, että se tapahtuu "vapauden ja demokratian" ylläpitämiseksi, ja niin me hyväksymme sen. Kun lukuisia tällaisia "pieniä" alistustoimenpiteitä on toteutettu, on perustettu oveluudella totalitaarinen maailmanvaltio, ja sitä kohti maailma on nyt menossa. Lee Penn (Tarkoituksemme on kääntää joitakin Le Pennin artikkeleita aikaa myöten suom. huom.) on kirjoittanut laajasti tästä prosessista lukemattomissa SCP Journal -lehdissä. Niin hän tekee tässäkin numerossa! Hyvät lukijat, älkää oman itsenne takia jättäkö tätä kaikkea aineistoa huomiotta.

Seurakunta ja suuri globaali suunnitelma

Mitä oikeastaan tarkoitamme sanalla "seurakunta"? Raamattu esittää hyvin selvästi, että on olemassa väärä seurakunta ja tosi seurakunta, vääriä uskovia ja tosiuskovia. Se on ydinasia Herran Jeesuksen vertauksessa vehnästä ja lusteesta Matt.13:ssa—että väärä seurakunta ja tosi seurakunta ovat jatkuneet aina tähän aikakauteen asti.

Mutta me opimme myös, että lopun ajan lähetyessä tosi seurakunta pienenee ja väärä kaiken hyväksyvä moniuskontoinen seurakunta kasvaa ja maailma alkaa pitää sitä varsinaisena seurakuntana. Lopun lähestyessä me tulemme huomaamaan, että väärällä seurakunnalla ja tosi seurakunnalla tulee olemaan erityiset roolinsa pelastuksen ja tuomion suuressa draamassa.

Näkyvien seurakuntien vietteleminen

Näkyvät seurakunnat eivät ole vähäisessäkään määrin valmistautuneet sitä varten, mitä tuleman pitää. Monissa suhteissa ne ovat mitä suurimmassa määrin vastuussa sen aikaansaamisessa! On varmaa, että aikamme seurakuntien monenkirjava joukko on vastuussa siitä, miten helposti tämä kaikki tulee toteutumaan. Hämmästyttääkö se sinua? Yksi sen syistä on se, etteivät seurakunnat tunnista tai selitä niitä apokalyptisiä tapahtumia, joista olemme puhuneet. Pappien, pastoreiden, kirkkoherrojen, piispojen ja muiden kirkollisten nousukkaiden valtaenemmistö—joko tietämättään tai tietoisesti— on toiminut nykyisen rappion lakeijoina ollessaan mukana edistämässä emotionalismia, joka esiintyy myötätuntona ja ollessaan kykenemättömiä erottamaan sitä todellista musiikkia, joka soi tapahtumien taustalla.

Oletetaan, että kaikkien tunnustavien kristittyjen pitäisi yksinkertaisesti hyväksyä kaikki, mitä hallitus sanoo yhdessä kulloisenkin hyväksytyn median kuorossa esittämien selitysten kanssa tapahtuipa sitten mitä tahansa. Mutta varmastikin kristittyjen pitäisi olla kaikkein kyseenalaistavimpia ihmisiä. Se tekee ihmisestä maailmassa epäsuositun—ja varsinkin seurakunnassa. Sinut saatetaan jopa tappaa. Mutta totuuden puolustaminen valheellisena aikakautena on kristitylle äärettömän paljon merkittävämpää kuin "pallottelu" pimeyden voimien kanssa.

Meitä saattaa hämmästyttää, miten paljon ihmisiä, jotka eivät ole kristittyjä, eri puolilla maailmaa pitää kuitenkin sitä hyvin huolestuttavana, mihin suuntaan maailma on menossa ja jotka ovat todenneet, että hallituspiireissä esiintyy laajalti turmelusta ja että okkulttinen pahuus toimii maailmassa ja jotka ovat valmiita kuuntelemaan totuudenpuhujia. Kompromissit ja pelkuruus eivät koskaan tee vaikutusta niihin, jotka tuntevat vetovoimaa Totuuteen. Mutta sen sijaan kyllä rohkeus ja vakaumus!

Monien kristittyjen on vaikea hyväksyä, että monet sellaiset asiat, joita he pitävät "seurakunnan sisäisinä asioina" (esim. nk. uskonliikkeen gnostilaiset opetukset, äärimmäiset merkkien & ihmeiden ryhmät, liberalismi jne.) liittyvät itse asiassa moniin globaalin salaliiton alueisiin hallinnossa ja uskonnossa. Minulla ei ole epäilystäkään, etteivätkö "seurakunnan sisäiset asiat" ole yksityiskohtiaan myöten osa globaalia salaliittoa siinä kuin ensimmäinen maailman uskontojen parlamentti ja länsimaisten pankkiirien suorittama Venäjän vallankumouksen rahoittaminenkin esim. olivat. Ne ovat kaikki eksytystä, joka johtaa samaa lopullista suuntaa kohti—kaikkien aikojen huipputaistelua, joka on Raamatussa kuvattu tapahtuvaksi lopun aikana.

Monet kristityt eivät pidä toimivan globaalin salaliiton ajatuksesta, koska se ei sovi heidän käsityksiinsä seurakuntaelämästä tai heidän käsityksiinsä siitä, että seurakunta on hallitseva tekijä maailmassa.

Tutkiskelkaamme nyt lopuksi lyhyesti—samoin kuin tulevassa artikkelin toisessa osassa—seurakunnan asemaa tulevalla taipaleella, johon sisältyy: (1) Luopioseurakunnan rooli; (2)

Tulevien koetusten ja ahdistuksen ajan asema; ja (3) Uskollisten todistus ja kohtalo.

Luopioseurakunnan rooli

On olemassa kolme profeetallista asiaa, joiden on tapahduttava ennenkuin tuomiopäivä voi tulla. Ne ovat (a) suuri luopumus (2.Tess.2:3), (b) laittomuuden ihmisen, Antikristuksen paljastuminen (2.Tess.2:3-4, 8), ja (c) sen esteen poistaminen, joka estää täydellisen laittomuuden (2.Tess.2:6-7).

Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi. (2.Tess. 2:3)

Paavali puhuu tässä "luopumuksesta". Monet luopuvat kautta koko seurakunnan historian. Johannes voi kirjoittaa jopa omasta ajastaan:

Lapsukaiset, nyt on viimeinen aika. Ja niinkuin te olette kuulleet, että antikristus tulee, niin onkin nyt monta antikristusta ilmaantunut; siitä me tiedämme, että nyt on viimeinen aika. Meistä he ovat lähteneet, mutta he eivät olleet yhtä meidän kanssamme; sillä jos he olisivat olleet yhtä meidän kanssamme, niin he olisivat meidän kanssamme pysyneet; mutta heissä oli tuleva ilmi, että kaikki eivät ole yhtä meidän kanssamme.

Huomaa, miten Johannes käyttää sanontaa "viimeinen aika". Tuota sanontaa ja sanontaa "viimeiset päivät" käytetään koko aikakaudesta, aina Kristuksen taivaaseenastumisesta Hänen toiseen tulemukseensa. Kuitenkin Raamattu käyttää nimityksiä "kaiken loppu", "aikakauden loppu", "lopun aika" tai vain tuon viimeisen ajan tai viimeisten päivien lopusta.

Ja kun lopun aika lähestyy, me näemme sellaista luopumusta suuremmassa mittakaavassa kuin koskaan aikaisemmin seurakunnan historiassa. Toisin sanoen tulee syntymään globaali luopioseurakunta. Maan päällä oleva silmillä havaittava seurakunta tulee olemaan lähes täysin luopunut seurakunta. Kun se on tapahtunut riittävässä määrin, silloin on näyttämö valmiina Antikristuksen ilmestymiselle. Tähän luopumukseen viittavat epäsuorasti myös sekä Paavali että Herra Jeesus Kristus:

Mutta Henki sanoo selvästi, että tulevina aikoina moniaat luopuvat uskosta ja noudattavat villitseviä henkiä ja riivaajien oppeja (1.Tim.4:1)

Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin. (2.Tim.4:3-4)

Ja silloin monet lankeavat pois, ja he antavat toisensa alttiiksi ja vihaavat toinen toistaan. Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta. Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus. (Matt.24:10-12)

Kun näen nuo viimeiset jakeet, katselen ympärilleni ja sanon, "Olemmeko nyt tulossa tuohon aikaan?" Olkaamme rehellisiä, kristittyjen julkisivu on nykyään suurimmaksi osaksi luopunutta. Jopa niidenkin joukosta, jotka eivät kuulu luopioseurakuntaan, vain harvoin kuulee äännähdystäkään merkiksi protestista sen suhteen, miten tosi usko on kaapattu. Mutta näin tulee olemaan tämän nykyisen pahan aikakauden viimeisinä vuosina.

Vuosikymmenten aikana on seurakuntaan soluttautunut laajalti niitä, jotka voivat saada aikaan todellisen kristillisen todistuksen ja uskottavuuden tuhoutumisen. Me olemme nähneet sen käytännössä, kun liberaalit seurakunnat ovat tyhjentyneet siinä määrin, että niistä on tullut muistomerkkejä. Toisilla rintamilla näemme väärien opettajien kaupustelevan vääriä oppeja; he vievät pohjan pastoreiden ja opettajien työltä; he harrastavat mitä kevytmielisintä toimintaa seurakunnissaan; jotkut kaatuvat lattialle; he valehtelevat ihmeistä ja parantumisista; he levittävät valheita ja juoruja hyvistä kristillisistä palvelutoimista; jotkut jopa esiintyvät ikäänkuin aitoina kristillisinä palvelutoimina ja perustavat nettisivustoja, joiden avulla he saavat kannatusta ja julkaisevat sitten vahingollisia artikkeleita muista hengellisen työn tekijöistä—erityisesti niistä, jotka ovat tehokkaasti paljastaneet pimeyden töitä.

Samanaikaisesti ei useimmilla tunnustavilla kristityillä ole harmainta aavistusta siitä, että sellaista tapahtuu seurakunnissa. Vielä monia muita lenkkejä luopumuksen ketjussa tulee aikanaan tulemaan esiin. Lopulta luopioseurakunnan on liityttävä synkretistisesti maailmanuskontoon, jotta se johtaisi Antikristuksen paljastumiseen. Uskontojenvälinen liike johtaa tietenkin siihen. Me näemme maailmanlaajuisen uskonnollisen konseksuksen muodostuvan—epäjumalanpalvelusta harjoittavan, antikristillisen uskonnollisen ykseyden— joka perustuu siihen olettamukseen,että kaikki uskonnot ovat pohjimmiltaan yhtä. Ne tulevat pakottamaan siihen rauhan takia ja harjoittaakseen ykseyttä maailmassa.

Me tulemme näkemään tämän lopullisen luopuneen uskonnollisen liittouman Raamatussa Ilmestyskirjan 17. luvussa kuvattuna prostituoiduksi, joka on sen symboli—"paljojen vetten päällä istuva suuri portto". Pimeät hallintovoimat sietävät sitä, koska se sopii heidän suunnitelmiinsa antikristillisen mentaliteetin ilmauksena ja myös inkvisition ja vainon välineenä niitä kohtaan, jotka yhä pitävät kiinni ja saarnaavat tosi uskoa. Johannes sanoo:

Ja minä näin sen naisen olevan juovuksissa pyhien verestä ja Jeesuksen todistajain verestä; ja nähdessään hänet minä suuresti ihmettelin.

Jopa Johannes—joka itse oli joutunut kärsimään paljon vainoa—piti tätä hämmästyttävänä. Hän "suuresti ihmetteli". Kaikki nuo piispat, arkkipiispat, kardinaalit, paavit ja muut erilaiset arvohenkilöt, jotka tunnustavat olevansa kristittyjä ja edustavansa heitä, jotka kuitenkin syleilevät antikristillistä yhdistyneen maailman uskonnollista liittoumaa ja jopa yhtyvät koko sydämestään vielä hengissä olevien harvojen uskollisten vainoamiseen ja teloitukseen. Se on hämmästyttävää! Uskonnollinen viha on eräs kaikkein hämmästyttävimpiä asioita, mitä voi joutua todistamaan. Mutta tuo söpö avioliitto ei kestä. Sillä jossain vaiheessa Antikristus ja hänen alaisensa tulevat hävittämään raa'asti koko luopuneen globaalin uskonnollisen järjestelmän, joka on täyttänyt "hyödyllisen idiootin" tehtävänsä. Me näemme tämän Ilm.17:16-17:ssä:

Ja ne kymmenen sarvea, jotka sinä näit, ja peto, ne vihaavat porttoa ja riisuvat hänet paljaaksi ja alastomaksi ja syövät hänen lihansa ja polttavat hänet tulessa. Sillä Jumala on pannut heidän sydämeensä, että he täyttävät hänen aivoituksensa, yksimielisesti, ja antavat kuninkuutensa pedolle, kunnes Jumalan sanat täyttyvät.

Antikristus ei ole tyytyväinen heidän monien eri jumalien palvontaansa. Sitten kun he ovat täyttäneet tarkoituksensa, hän vaatii, että ainoastaan häntä on palvottava

tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta. (Ilm.13:8)

Luemme seuraavaksi Ilmestyskirjasta, että "ketkä vain eivät kumartaneet pedon kuvaa, ne tapettaisiin". Sitten tulee historian loppu. Jumalaa vastaan kohdistunut synti ja kapina on saavuttanut lopulta huippunsa. Aatami oli ensimmäinen "laittomuuden ihminen". Antikristus tulee olemaan lopullinen laittomuuden huipentuma. Hän on—jos voimme sen ilmaista näin—synnin täydellinen henkilöitymä paljastettuna koko rumassa, paljaassa täyteydessään.

Nyt me keskitymme tutkimaan kaikkein tärkeintä näkökohtaa siinä, miten tosi seurakunta sopii tähän kaikkeen. Koska tästä asiasta on suunnattoman paljon sekaannusta—aihe, johon meidän on on pakko käyttää jonkinverran aikaa—tutkimuksemme jatkuu tämän artikkelin toisessa osassa. Tuo aihe on:

Jatkuu..