Varo velttoutta ja ahneutta
Lähetetty: 21.07.2014 15:06Veli.B. Henry
Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että heidän on saatava mahdollisimman helposti kaikkea, mitä sattuvat haluamaan. Ihmisille on tärkeintä se, mitä he haluavat eikä niinkään se, mihin heidän halunsa toteuttaminen johtaa. Samalla ihmisistä on tullut hyvin ahneita melkein kaiken näkemänsä perään (ks. Luuk. 12:15). Tätä taustaa vasten ei ole lainkaan yllättävää, että ihmisten tyytymättömyys on lisääntynyt hyvinvoinnin kasvaessa. Kukaan ei tunnu tietävän, että jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa on suuri voitto ihmiselle (1. Tim. 6:6).
Myös uskovat ovat alttiita materialismin vaikutuksille ja heitä tuleekin jatkuvasti muistuttaa Hebrealaiskirjeen (13:5) sanoin: "Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: `En minä sinua hylkää enkä sinua jätä'." Todellinen elämänilo ei ole kiinni siitä, mitä me omistamme, vaan siitä, olemmeko tyytyväisiä siihen, mitä meillä on (ks. Fil. 4:12).
Jos vertaamme omaisuuttamme siihen, mitä muut omistavat, tuijotamme vain siihen, mitä meiltä puuttuu. Sokaistumme niille lukuisille asioille, joilla Jumala on meitä siunannut ja joista meidän tulisi olla kiitollisia. Onnellisuus on mielentila, josta voi päästä osalliseksi oikean elämän ja oikean ajattelun avulla.
Toinen luonteenomainen piirre tälle ajalle on se, että ihmiset haluavat itselleen yhä enemmän ja enemmän vapaa-aikaa niin, että vapaa ajanteollisuus ei enää pysy vauhdissa eikä pysty tarjoamaan riittävästi viihdykkeitä. Ihmisten vastuuntunto vähenee tällaisessa ilmapiirissä ja tilalle tulevat laiskuus ja tyhjyys.
Uskovaa ei ole koskaan tarkoitettu elämään tällaista elämää. Pietari kirjoittaa: "Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sen tähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta. Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa" (2. Piet. 1:2-10).
Kun luemme murheellista tarinaa Daavidin moraalisesta hairahduksesta (2. Sam. 11), huomaamme, että lankeemus sai alkunsa tietoisesta tottelemattomuudesta eli toisin sanoen vastuun ja velvollisuudentunnon puutteesta. Uurian asenne oli aivan päinvastainen. Kun Uuria oli taistelemassa Daavidin joukoissa, pysyi Daavid kotonaan ja pääsi siis paljon helpommalla. Juuri tuolloin hän joutui odottamattomaan kiusaukseen ja lankesi syntiin. Kun Uuria oli piirittämässä Rabbaa, teki Daavid huorin hänen vaimonsa Batseban kanssa Jerusalemissa.
On huomionarvoista, että Matteuksen evankeliumi ei Jeesuksen sukujuurista kertoessaan mainitse ainoastaan Daavidia Salomonin isäksi, vaan toteaa myös, että Salomo syntyi Uurian vaimosta (Matt. 1:6). Tämä Raamatun kohta yhdessä monien muiden kohtien kanssa viittaa siihen, että uudelleen avioituminen ei poista Jumalan silmistä ensimmäistä alkuperäistä liittoa, miehen ja vaimon suhdetta. Jeesus käytti Vanhaa testamenttia, kun hän korosti avioliiton pysyvyyttä (Matt. 19:4-6). Meidän päivinämme on hyvin tärkeää tutkia tarkoin myös sitä, mitä Markuksen evankeliumi (10:1-12) opettaa avioerosta ja sen seuraamuksista. Voimme miettiä, oliko Jeesus todellakin liian radikaali tuomitessaan avioeron jälkeisen uudelleen avioitumisen ja haureuden?
Daavidin elämä tahrautui sekä laiskuuden että ahneuden takia. Daavid menetteli aivan toisin kuin Joosef vastaavassa tilanteessa. Jumalan suunnitelmasta poikkeaminen johtaa laiskuuteen ja välinpitämättömyyteen. Daavidin kohdalla laiskuus johti puolestaan ahneuteen ja muihin synteihin kuten olemme todenneet. Kun otamme yhden askeleen Jumalan suunnitelmien ulkopuolelle, olemme välittömästi sielunvihollisen maalitauluna. Daavidista huomaamme, että lankeemus voi tapahtua aivan hetkessä. Jopa varttunut uskova voi joutua karkeasti petetyksi. Daavidkin oli lankeemuksen aikaan noin 50-vuotias eikä siis mitenkään nuori uskossaan. Meidän täytyy vaeltaa joka hetki hyvin tarkasti Jumalan yhteydessä ja pitää häntä kilpenämme jokaisena päivänä.
Kuinka usein olemmekaan langenneet, kun olemme kulkeneet omia teitämme. Jos todella vakavasti mietimme lankeemuksiamme, huomaamme, että ne ovat olleet seurausta omista himoistamme ja uppiniskaisuudestamme, joita usein haudomme salaisesti mielessämme (ks. Jaak. 1:13-16). Daavidkin ajatteli, ettei kukaan koskaan saisi selville hänen syntejään.
On kuitenkin muistettava, että vaikka voisimmekin pettää ihmisiä, emme pysty kätkeytymään Jumalalta (Gal. 6:7). Velttous päästää mielemme valloilleen ja johtaa helposti turmiollisiin tekoihin Meidän mielessämme käy raivoisa taistelu ja meidän voimamme on siinä, millä me täytämme mieltämme. Jos annamme mielemme uudistua päivittäin, varjellumme monelta tuskalta.
Emme monestikaan voi välttyä näkemästä joitakin asioita. Ensimmäinen silmäys ei kuitenkaan koskaan synnytä himoa. Himo syttyy siitä, kun katsomme jotakin uudelleen ja pysäytämme katseemme siihen. Roskakirjallisuus - jota on tarjolla kaikkialla ja jonka ei tarvitse välttämättä olla pornoa - ihmisten kiihottava pukeutuminen, joidenkin laulujen sanat tai mikä tahansa vastaava asettaa meidät helposti kiusaukseen, mutta jos mielemme on täyttynyt oikeilla asioilla, on lankeemus helppo välttää.
Alttiutemme lankeemuksille riippuu myös siitä, kuinka kiinnostuneita olemme näkemistämme asioista. Meidän ei pidä koskaan unohtaa, että lihan himo turmelee elämäämme. Simsonin nöyryyttävä loppu oli seurausta siitä, että hän himoitsi muukalaista naista. Simson rakastui jumalattomaan naiseen eikä välittänyt Jumalan varoituksista eikä vanhempiensa toivomuksista. Naisen viehkeys sai Simsonin miettimään, mitä pahaa naisen kanssa olemisessa muka olisi, vaikka hän alkuun tiesi, että se olisi ilman muuta väärin. Simson meni ensiksi naimisiin kanaanilaisen Timnasta kotoisin olevan naisen kanssa. Israelilaisten ei olisi Jumalan käskyn mukaan pitänyt avioitua kanaanilaisten kanssa, koska se johtaisi heidät pois Jumalan yhteydestä (ks. 5. Moos. 7:1-4). Simson rikkoi tätä käskyä eikä myöskään noudattanut vanhempiensa neuvoa (Tuom. 14:3). Jumala tekee hyvin selväksi, että hän ei halua omiensa avioituvan niiden kanssa, jotka eivät ole uskosta osallisia. Uskovan ei pitäisi koskaan mennä naimisiin ei uskovan kanssa.
Myöhemmin Simson rakastui Delilaan ja ilmaisi tälle voimansa salaisuuden, mikä oli tietenkin mieletön teko. Meillä on oikeus ihmetellä, miksi Simson suostui kertomaan salaisuutensa, sillä hän sai vakuuttavan todistuksen Delilan petturuudesta. Mutta Simsonin valkeus oli muuttunut pimeydeksi samalla, kun hän oli kääntynyt pois Jumalan tieltä ja kuunnellut sokeasti lihallisuutensa ääntä. Simsonin piti olla nasiiri, Jumalalle erotettu Jumalan palvelija. Tästä syystä hänen mielettömyytensä tuntuu hämmästyttävältä. Simson on vakava esimerkki harhaan joutumisesta. Hänhän rikkoi kolmesti nasiirilupauksensa (ks. Tuom. 13-16). Lopulta Simsonin, väkivahvan miehen, silmät puhkaistiin julmasti, hänet kytkettiin vaskikahleisiin ja hän joutui pyörittämään jauhinkiviä vankilassa (Tuom. 16:21).
On ironista, että tämä Jumalan voimallisesti käyttämä mies joutui tappiolle, koska ei hillinnyt omaa aistillisuuttaan. Simsonia ei tappion hetkellä säästänyt edes se, että hän oli kokenut lukuisia Jumalan ihmeitä (ks. Tuom. 13:25, 14:6 ja 15:14). Jumalan siunaukset tai Jumalan käytössä oleminen eivät tee meistä haavoittumattomia. Kenties ne, jotka houkuttelivat Delilan ottamaan selville Simsonin voiman salaisuuden, aavistivat Simsonin heikkouden. On aivan varmaa, että myös meidän vihollisemme tietää, miten se helpoiten saa meidät ansaan. Voimme varjeltua lihan turmeluksesta vain antautumalla täydellisesti Jumalan varjeltaviksi.
On hyvä panna merkille, että Simson mainitaan Hebrealaiskirjeessä yhtenä uskon sankarina (Hebr. 11:32). Simson tiesi, että hänen voimansa on peräisin Jumalalta. Hänen virheensä ei ollut siinä, etteikö hän olisi luottanut Jumalan voimaan, vaan siinä, että hän luuli Jumalan voiman pysyvän hänessä, tekipä hän mitä tahansa. Vaaralliset naiset voivat johtaa miehiä pohjattomaan syvyyteen. (ks. Snl. 7:7-27; 23:26-28). Olkoon Delila meille varoittavana esimerkkinä.
Jos et pysty hillitsemään halujasi, sinulla ei todennäköisesti ole itsekuria Heräätkö esimerkiksi aamuisin niin varhain, että ehdit viettämään hiljaisen hetken Herrasi kanssa? Jos lykkäät hiljentymistäsi iltaan tai seuraavaan päivään, et selvästikään ole asettanut asioita tärkeysjärjestykseen, onpa opiskelusi tai työsi kuinka vaativaa tahansa. Kukaan ei jaksa työskennellä koko päivää, ellei ole nauttinut päivän tärkeintä ateriaansa. Miksi sitten lykkäätte hengellisen ravinnon nauttimista viime hetkeen? Jos toimit näin, sinun on turha ihmetellä hengellisiä tappioitasi.
Jotkut löhöilevät sängyssä pitkään aamuisin ja useimmilla heistä on vaikeuksia synnillisten ajatusten kanssa. Henkilökohtaisesti uskon, että kun kyllästät itseäsi Jumalan sanalla voit ratkaista likaisiin ajatuksiin liittyvät ongelmat. Paavali kehottaa hyvin selvästi: "Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana" (Kol. 3:16). Psalmin kirjoittaja sanoo puolestaan: "Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan" (Ps. 119:11).
Kun säännöllisesti ja uskollisesti luet, tutkit, mietiskelet ja opettelet ulkoa Jumalan sanaa, ei elämässäsi ole sijaa velttoilulle. Jumalan sana auttaa sinua lisäksi kohtaamaan päivittäisiä kiusauksia. Meidän ei tarvitse kieltää seksuaalisuuttamme, mutta Jumalan avulla voimme kuitenkin säilyttää puhtautemme kiusausten keskellä.
Velttoilua ei pidä sotkea oikeanlaiseen ja tarpeelliseen rentoutumiseen. Urheilu ja kuntoilu esimerkiksi ovat erittäin hyödyllisiä asioita. Niiden avulla voimme uudistua sekä henkisesti että fyysisesti. Jumala edellyttää meiltä puhdasta elämää. Jotta voimme elää hänen tahtonsa mukaan, meidän tulee ymmärtää, että Jumalalla on varattuna meille ne varusteet, joita välttämättä tarvitsemme. Raamattu vakuuttaa meille: "Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää" (1. Kor. 10:13).
[kursivivointi kopioijan]
Ihmiset ovat tottuneet ajattelemaan, että heidän on saatava mahdollisimman helposti kaikkea, mitä sattuvat haluamaan. Ihmisille on tärkeintä se, mitä he haluavat eikä niinkään se, mihin heidän halunsa toteuttaminen johtaa. Samalla ihmisistä on tullut hyvin ahneita melkein kaiken näkemänsä perään (ks. Luuk. 12:15). Tätä taustaa vasten ei ole lainkaan yllättävää, että ihmisten tyytymättömyys on lisääntynyt hyvinvoinnin kasvaessa. Kukaan ei tunnu tietävän, että jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa on suuri voitto ihmiselle (1. Tim. 6:6).
Myös uskovat ovat alttiita materialismin vaikutuksille ja heitä tuleekin jatkuvasti muistuttaa Hebrealaiskirjeen (13:5) sanoin: "Älkää olko vaelluksessanne ahneita; tyytykää siihen, mitä teillä on; sillä hän itse on sanonut: `En minä sinua hylkää enkä sinua jätä'." Todellinen elämänilo ei ole kiinni siitä, mitä me omistamme, vaan siitä, olemmeko tyytyväisiä siihen, mitä meillä on (ks. Fil. 4:12).
Jos vertaamme omaisuuttamme siihen, mitä muut omistavat, tuijotamme vain siihen, mitä meiltä puuttuu. Sokaistumme niille lukuisille asioille, joilla Jumala on meitä siunannut ja joista meidän tulisi olla kiitollisia. Onnellisuus on mielentila, josta voi päästä osalliseksi oikean elämän ja oikean ajattelun avulla.
Toinen luonteenomainen piirre tälle ajalle on se, että ihmiset haluavat itselleen yhä enemmän ja enemmän vapaa-aikaa niin, että vapaa ajanteollisuus ei enää pysy vauhdissa eikä pysty tarjoamaan riittävästi viihdykkeitä. Ihmisten vastuuntunto vähenee tällaisessa ilmapiirissä ja tilalle tulevat laiskuus ja tyhjyys.
Uskovaa ei ole koskaan tarkoitettu elämään tällaista elämää. Pietari kirjoittaa: "Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta. Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään, joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta joka maailmassa himojen tähden vallitsee, niin pyrkikää juuri sen tähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä, ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta, jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta. Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa" (2. Piet. 1:2-10).
Kun luemme murheellista tarinaa Daavidin moraalisesta hairahduksesta (2. Sam. 11), huomaamme, että lankeemus sai alkunsa tietoisesta tottelemattomuudesta eli toisin sanoen vastuun ja velvollisuudentunnon puutteesta. Uurian asenne oli aivan päinvastainen. Kun Uuria oli taistelemassa Daavidin joukoissa, pysyi Daavid kotonaan ja pääsi siis paljon helpommalla. Juuri tuolloin hän joutui odottamattomaan kiusaukseen ja lankesi syntiin. Kun Uuria oli piirittämässä Rabbaa, teki Daavid huorin hänen vaimonsa Batseban kanssa Jerusalemissa.
On huomionarvoista, että Matteuksen evankeliumi ei Jeesuksen sukujuurista kertoessaan mainitse ainoastaan Daavidia Salomonin isäksi, vaan toteaa myös, että Salomo syntyi Uurian vaimosta (Matt. 1:6). Tämä Raamatun kohta yhdessä monien muiden kohtien kanssa viittaa siihen, että uudelleen avioituminen ei poista Jumalan silmistä ensimmäistä alkuperäistä liittoa, miehen ja vaimon suhdetta. Jeesus käytti Vanhaa testamenttia, kun hän korosti avioliiton pysyvyyttä (Matt. 19:4-6). Meidän päivinämme on hyvin tärkeää tutkia tarkoin myös sitä, mitä Markuksen evankeliumi (10:1-12) opettaa avioerosta ja sen seuraamuksista. Voimme miettiä, oliko Jeesus todellakin liian radikaali tuomitessaan avioeron jälkeisen uudelleen avioitumisen ja haureuden?
Daavidin elämä tahrautui sekä laiskuuden että ahneuden takia. Daavid menetteli aivan toisin kuin Joosef vastaavassa tilanteessa. Jumalan suunnitelmasta poikkeaminen johtaa laiskuuteen ja välinpitämättömyyteen. Daavidin kohdalla laiskuus johti puolestaan ahneuteen ja muihin synteihin kuten olemme todenneet. Kun otamme yhden askeleen Jumalan suunnitelmien ulkopuolelle, olemme välittömästi sielunvihollisen maalitauluna. Daavidista huomaamme, että lankeemus voi tapahtua aivan hetkessä. Jopa varttunut uskova voi joutua karkeasti petetyksi. Daavidkin oli lankeemuksen aikaan noin 50-vuotias eikä siis mitenkään nuori uskossaan. Meidän täytyy vaeltaa joka hetki hyvin tarkasti Jumalan yhteydessä ja pitää häntä kilpenämme jokaisena päivänä.
Kuinka usein olemmekaan langenneet, kun olemme kulkeneet omia teitämme. Jos todella vakavasti mietimme lankeemuksiamme, huomaamme, että ne ovat olleet seurausta omista himoistamme ja uppiniskaisuudestamme, joita usein haudomme salaisesti mielessämme (ks. Jaak. 1:13-16). Daavidkin ajatteli, ettei kukaan koskaan saisi selville hänen syntejään.
On kuitenkin muistettava, että vaikka voisimmekin pettää ihmisiä, emme pysty kätkeytymään Jumalalta (Gal. 6:7). Velttous päästää mielemme valloilleen ja johtaa helposti turmiollisiin tekoihin Meidän mielessämme käy raivoisa taistelu ja meidän voimamme on siinä, millä me täytämme mieltämme. Jos annamme mielemme uudistua päivittäin, varjellumme monelta tuskalta.
Emme monestikaan voi välttyä näkemästä joitakin asioita. Ensimmäinen silmäys ei kuitenkaan koskaan synnytä himoa. Himo syttyy siitä, kun katsomme jotakin uudelleen ja pysäytämme katseemme siihen. Roskakirjallisuus - jota on tarjolla kaikkialla ja jonka ei tarvitse välttämättä olla pornoa - ihmisten kiihottava pukeutuminen, joidenkin laulujen sanat tai mikä tahansa vastaava asettaa meidät helposti kiusaukseen, mutta jos mielemme on täyttynyt oikeilla asioilla, on lankeemus helppo välttää.
Alttiutemme lankeemuksille riippuu myös siitä, kuinka kiinnostuneita olemme näkemistämme asioista. Meidän ei pidä koskaan unohtaa, että lihan himo turmelee elämäämme. Simsonin nöyryyttävä loppu oli seurausta siitä, että hän himoitsi muukalaista naista. Simson rakastui jumalattomaan naiseen eikä välittänyt Jumalan varoituksista eikä vanhempiensa toivomuksista. Naisen viehkeys sai Simsonin miettimään, mitä pahaa naisen kanssa olemisessa muka olisi, vaikka hän alkuun tiesi, että se olisi ilman muuta väärin. Simson meni ensiksi naimisiin kanaanilaisen Timnasta kotoisin olevan naisen kanssa. Israelilaisten ei olisi Jumalan käskyn mukaan pitänyt avioitua kanaanilaisten kanssa, koska se johtaisi heidät pois Jumalan yhteydestä (ks. 5. Moos. 7:1-4). Simson rikkoi tätä käskyä eikä myöskään noudattanut vanhempiensa neuvoa (Tuom. 14:3). Jumala tekee hyvin selväksi, että hän ei halua omiensa avioituvan niiden kanssa, jotka eivät ole uskosta osallisia. Uskovan ei pitäisi koskaan mennä naimisiin ei uskovan kanssa.
Myöhemmin Simson rakastui Delilaan ja ilmaisi tälle voimansa salaisuuden, mikä oli tietenkin mieletön teko. Meillä on oikeus ihmetellä, miksi Simson suostui kertomaan salaisuutensa, sillä hän sai vakuuttavan todistuksen Delilan petturuudesta. Mutta Simsonin valkeus oli muuttunut pimeydeksi samalla, kun hän oli kääntynyt pois Jumalan tieltä ja kuunnellut sokeasti lihallisuutensa ääntä. Simsonin piti olla nasiiri, Jumalalle erotettu Jumalan palvelija. Tästä syystä hänen mielettömyytensä tuntuu hämmästyttävältä. Simson on vakava esimerkki harhaan joutumisesta. Hänhän rikkoi kolmesti nasiirilupauksensa (ks. Tuom. 13-16). Lopulta Simsonin, väkivahvan miehen, silmät puhkaistiin julmasti, hänet kytkettiin vaskikahleisiin ja hän joutui pyörittämään jauhinkiviä vankilassa (Tuom. 16:21).
On ironista, että tämä Jumalan voimallisesti käyttämä mies joutui tappiolle, koska ei hillinnyt omaa aistillisuuttaan. Simsonia ei tappion hetkellä säästänyt edes se, että hän oli kokenut lukuisia Jumalan ihmeitä (ks. Tuom. 13:25, 14:6 ja 15:14). Jumalan siunaukset tai Jumalan käytössä oleminen eivät tee meistä haavoittumattomia. Kenties ne, jotka houkuttelivat Delilan ottamaan selville Simsonin voiman salaisuuden, aavistivat Simsonin heikkouden. On aivan varmaa, että myös meidän vihollisemme tietää, miten se helpoiten saa meidät ansaan. Voimme varjeltua lihan turmeluksesta vain antautumalla täydellisesti Jumalan varjeltaviksi.
On hyvä panna merkille, että Simson mainitaan Hebrealaiskirjeessä yhtenä uskon sankarina (Hebr. 11:32). Simson tiesi, että hänen voimansa on peräisin Jumalalta. Hänen virheensä ei ollut siinä, etteikö hän olisi luottanut Jumalan voimaan, vaan siinä, että hän luuli Jumalan voiman pysyvän hänessä, tekipä hän mitä tahansa. Vaaralliset naiset voivat johtaa miehiä pohjattomaan syvyyteen. (ks. Snl. 7:7-27; 23:26-28). Olkoon Delila meille varoittavana esimerkkinä.
Jos et pysty hillitsemään halujasi, sinulla ei todennäköisesti ole itsekuria Heräätkö esimerkiksi aamuisin niin varhain, että ehdit viettämään hiljaisen hetken Herrasi kanssa? Jos lykkäät hiljentymistäsi iltaan tai seuraavaan päivään, et selvästikään ole asettanut asioita tärkeysjärjestykseen, onpa opiskelusi tai työsi kuinka vaativaa tahansa. Kukaan ei jaksa työskennellä koko päivää, ellei ole nauttinut päivän tärkeintä ateriaansa. Miksi sitten lykkäätte hengellisen ravinnon nauttimista viime hetkeen? Jos toimit näin, sinun on turha ihmetellä hengellisiä tappioitasi.
Jotkut löhöilevät sängyssä pitkään aamuisin ja useimmilla heistä on vaikeuksia synnillisten ajatusten kanssa. Henkilökohtaisesti uskon, että kun kyllästät itseäsi Jumalan sanalla voit ratkaista likaisiin ajatuksiin liittyvät ongelmat. Paavali kehottaa hyvin selvästi: "Runsaasti asukoon teissä Kristuksen sana" (Kol. 3:16). Psalmin kirjoittaja sanoo puolestaan: "Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan" (Ps. 119:11).
Kun säännöllisesti ja uskollisesti luet, tutkit, mietiskelet ja opettelet ulkoa Jumalan sanaa, ei elämässäsi ole sijaa velttoilulle. Jumalan sana auttaa sinua lisäksi kohtaamaan päivittäisiä kiusauksia. Meidän ei tarvitse kieltää seksuaalisuuttamme, mutta Jumalan avulla voimme kuitenkin säilyttää puhtautemme kiusausten keskellä.
Velttoilua ei pidä sotkea oikeanlaiseen ja tarpeelliseen rentoutumiseen. Urheilu ja kuntoilu esimerkiksi ovat erittäin hyödyllisiä asioita. Niiden avulla voimme uudistua sekä henkisesti että fyysisesti. Jumala edellyttää meiltä puhdasta elämää. Jotta voimme elää hänen tahtonsa mukaan, meidän tulee ymmärtää, että Jumalalla on varattuna meille ne varusteet, joita välttämättä tarvitsemme. Raamattu vakuuttaa meille: "Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus; ja Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää" (1. Kor. 10:13).
[kursivivointi kopioijan]