Mihin he joutuivat?
Lähetetty: 27.10.2025 14:37Aloitan tällä koskettavalla ja murheellisellakin laululla, koska se kuvastaa sitä, mistä Herra alkoi minulle tänään puhua muutamista nuorista tytöistä, naisista, jotka olivat niin ihanasti uskossa, mutta luopuivat siitä. Heidi - Tapani Suonto
Olen saanut tutustua muutamiin nuoriin naisiin, jotka saivat tulla uskoon, Jeesuksen omiksi, mutta eivät lähteneet ns tunnustuksen tielle. Puhuivat uskosta vain uskovien seurassa, mutta eivät uskaltaneet, tai edes halunneet tunnustaa muutosta, joka heissä tapahtui: siis heidän omaisilleen, tai ystävilleen, jne.., siitä, kun he antoivat elämänsä Herran käsiin, pelastuivat ja tulivat Jeesuksen omiksi, seuraajiksi.
Ja senhän valitettavasti jokainen Herran omaksi syntynyt tietää, tai ainakin pitäisi tiedostaa, että: Jos ei lähde tunnustamaan uskoaan muillekin kuin vain uskoville, niin se ei useinkaan, jos koskaan kestää. Ja taas tulee vain käännynnäisiä kohta, kun he yhä toki ajattelevat olevansa uskossa, mutta jotain tärkeää puuttuu. Puuttuu Rakkaus Jeesukseen ja rohkeus olla hänen omanaan; tunnustaen sen ihmisille ja siten saaden myöskin uutta voimaa pysyen uskossa. En sano tätä tuomiten, tai jotenkin korkealta luullen tietäväni kaiken, tai osaavani jo kaiken, Ehei! Vaan sanon sen takia, koska näen hedelmän. Ja koen miten Jeesuskin itkee heidän vuokseen. Kun he luopuivat Hänen seuraamisestaan.
Meitä, jotka olemme yrittäneet tukea, välittää, neuvoa ja auttaa on ties kuinka paljon täällä suomenkin maassamme, joille Herra on antanut tuettavaksemme nuoria, joko vielä herätyksessä olevia, tai jo uskoontulleita nuorukaisia. On aina suuri ilo saada olla hengellinen äiti, tai hengellinen isä. Mutta niin kuin äiti suree kun lapsi ei enää välitä hänestä, ei halua totella, ... niin samoin hengellinenkin äiti, tai isä suree kun nuori, joka annettiin hänen hoiviinsa erkanee hänestä syystä, tai toisesta ja lopulta katoaa takaisin sinne jonnekin entiseen elämäänsä, tai jää uskonnollisuuteen, luullen yhä olevansa uskossa ja Jeesuksen seuraaja, ilman tunnustautumistaan Jeesuksen omaksi maailman ihmisten edessä. Onko meillä halua sekä taivaasta saatua viisautta; ohjata armollisesti ja rakkaudellisesti heitä, niiissä vaikeissakin tilanteissa, tai kun sielunvihollinen on saanut valheillaan tilaa nuoren sydämessä, uskotellen ettei he tarvitse Jeesusta, vaan että hän pääsee taivaasen ilman Herraammekin, tms...Meidän hengellisten vanhempien tulee olla jatkuvasti rukouksessa heidän sielunsakin puolesta sekä taistella rukouksessa..!
Näin tänään yhden "tyttäristäni" ja Herra olikin puhunut hänestä juuri ihan pikkusen aikaisemmin ja sitä siinä mietin, niin hän tulee minua vastaan, mutta aivankuin vieraana ja syntielämään rakastuneena, koska hänellä oli uskovat tukijansa ennen minua , niin juuri uskoa tunnustavat entiset hengelliset vanhempansa, jotka neuvoivat hänelle kaiken suvaitsevaisuutta alkoholi ym asioissa. He saivat valheillaaan, ja puheillaan hänelle, esittämällä miten he hyväksyvät kaiken, vaikka Raamattukin niistä asioista varoittaa, niin he onnistuivat saamaan minut näyttämään sen nuoren naisen silmissä lakihenkiseltä, väärä uskoisena, ym. On valtava hätä, tuska ja suru hänenkin sielunsa puolesta yhä vain..
Raamatussa on sana, joka aina kolahtaa kun sitä luen ja sitä on tulkittu monin eri tavoin, mutta rohkenen laittaa sen tähän kuitenkin. En ketään tuomiten, vaan surren heidän takiaan, jotka saavat nuoremme elämään lepsua ja syntistä elämää muka; Jumalan sallimana elämän tyylinä.
Matt. 18: [Biblia]
3 Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.
4 Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.
5 Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.
6 Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.
7 Voi maailmaa pahennusten tähden, sillä pahennukset kumminkin tulevat! Voi kuitenkin sitä ihmistä, jonka kautta pahennus tulee!
Jumala haluaa että me kaikki olisimme kuin Hänen lapsiaan, joita Isä saa, sekä tahtookin ohjata ja ojentaa. Maailmassa on houkutuksia, joista moni erehtyy ajattelemaan niiden olevan sopivia jopa uskoon tulleillekin, ja joita valitettavasti toiset uskovat vielä heille sanovat; niiden olevan mukamas sallittua, koska nuori on ehkä niin rikkinäinen, tai kyvytön vastustamaan pahaa, syntiä, tai...Mutta onko se totta, että joku olisi niin rikkinäinen ettei pysty, tai edes koe tarvetta jättää entistä elämäänsä taakseen uskoon tultuaan ja mitä Raamattu sanoo siihen? Eikö se kerrokaan siitä, miten lihan on kuoltava, jotta se siemen, uskonsiemen pääsee kasvamaan ja vahvistumaan ja kokemaan Jumalan rakkautta..Jakamaan muillekin Jumalan rakkautta, jne..?!
Meidän ei pidä olla tiukkapipoisia tai lakihenkisiä, mutta synti pitää uskaltaa sanoa synniksi, vaikka sitten kuinka haluaisikin mielistellä toista, niin ettei se vain loukkaannu tai peräti suutu meille. Totuus aina kirpasee, mutta se haava, kipu paranee pian, kun siihen saa taivaallista balsamia..Ja sitähän saa jos vain haluaa totella Sanaa, Herran Henkeä. Vaikenemmeko, kun pitäisi ohjata pois vääränlaisesta ajattelusta. Jos sdinulla on ollut lapsia, niin pitihän heitäkin opettaa ja ohjata oikeanlaiseen elämään, kuin myöskin kestämään niitä vaikeuksiakin, ja saimme olla vanhempina se syli, turvapaikka, joille he saivat kertoa aivan kaiken. Minä en ainakaan äitinä koe kaikessa ollenkaan aina onnistuneeni, mutta tiedän sen, että; ainakin yritin parhaani, koska rakastin ja rakastan heitä.
Samoin Jumalakin rakastaa jokaista ihmislasta ja Hän tahtoisi ohjata kaikkia tulemaan Golgatalle Poikansa Jeesuksen Kristuksen ristin juurelle tunnustamaan syntisyytensä, sekä antamaan sydämensä, sekä elämänsäkin Hänen, Jeesuksen omaksi, käsiin. Hän ohjaa sekä auttaa, Sanansa kautta, rukouksen, sekä Pyhän Henkensä kautta, avulla, Hän tahtoo ohjata kaikki pelastuneet, uudestisyntyneet lapsensa kaidalle taivastielle, kulkien joka hetki lähellä Mestariaan! Tahdotko sinä elää jatkuvassa, läheisessä suhteessa Jeesuksen Kristuksen, meidän Vapahtamme, sekä Sielumme Pelastajan kanssa?? Jos, niin silloin saat ohjausta Hänen Sanansa ja todellisten Jumalan lastenkin avulla, kun he ovat saaneet Herralta taivaallista viisautta siinä: miten toimia, puhua, tms.. Valitettavasti tänä lopun aikana on kuin kulta aarre jos löydät elävän; Herraa lähellä, totuudessa elävän uskovan, joka osaa opettaa, sekä ohjata meitä kutakin Jumalalta saadun viisauden kautta. Mitä Jumalan Sana sanoo; "Hedelmistään puu tunnetaan!"
Ef. 1:
2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,
4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,
6 sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa,
7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.
Olen saanut tutustua muutamiin nuoriin naisiin, jotka saivat tulla uskoon, Jeesuksen omiksi, mutta eivät lähteneet ns tunnustuksen tielle. Puhuivat uskosta vain uskovien seurassa, mutta eivät uskaltaneet, tai edes halunneet tunnustaa muutosta, joka heissä tapahtui: siis heidän omaisilleen, tai ystävilleen, jne.., siitä, kun he antoivat elämänsä Herran käsiin, pelastuivat ja tulivat Jeesuksen omiksi, seuraajiksi.
Ja senhän valitettavasti jokainen Herran omaksi syntynyt tietää, tai ainakin pitäisi tiedostaa, että: Jos ei lähde tunnustamaan uskoaan muillekin kuin vain uskoville, niin se ei useinkaan, jos koskaan kestää. Ja taas tulee vain käännynnäisiä kohta, kun he yhä toki ajattelevat olevansa uskossa, mutta jotain tärkeää puuttuu. Puuttuu Rakkaus Jeesukseen ja rohkeus olla hänen omanaan; tunnustaen sen ihmisille ja siten saaden myöskin uutta voimaa pysyen uskossa. En sano tätä tuomiten, tai jotenkin korkealta luullen tietäväni kaiken, tai osaavani jo kaiken, Ehei! Vaan sanon sen takia, koska näen hedelmän. Ja koen miten Jeesuskin itkee heidän vuokseen. Kun he luopuivat Hänen seuraamisestaan.
Meitä, jotka olemme yrittäneet tukea, välittää, neuvoa ja auttaa on ties kuinka paljon täällä suomenkin maassamme, joille Herra on antanut tuettavaksemme nuoria, joko vielä herätyksessä olevia, tai jo uskoontulleita nuorukaisia. On aina suuri ilo saada olla hengellinen äiti, tai hengellinen isä. Mutta niin kuin äiti suree kun lapsi ei enää välitä hänestä, ei halua totella, ... niin samoin hengellinenkin äiti, tai isä suree kun nuori, joka annettiin hänen hoiviinsa erkanee hänestä syystä, tai toisesta ja lopulta katoaa takaisin sinne jonnekin entiseen elämäänsä, tai jää uskonnollisuuteen, luullen yhä olevansa uskossa ja Jeesuksen seuraaja, ilman tunnustautumistaan Jeesuksen omaksi maailman ihmisten edessä. Onko meillä halua sekä taivaasta saatua viisautta; ohjata armollisesti ja rakkaudellisesti heitä, niiissä vaikeissakin tilanteissa, tai kun sielunvihollinen on saanut valheillaan tilaa nuoren sydämessä, uskotellen ettei he tarvitse Jeesusta, vaan että hän pääsee taivaasen ilman Herraammekin, tms...Meidän hengellisten vanhempien tulee olla jatkuvasti rukouksessa heidän sielunsakin puolesta sekä taistella rukouksessa..!
Näin tänään yhden "tyttäristäni" ja Herra olikin puhunut hänestä juuri ihan pikkusen aikaisemmin ja sitä siinä mietin, niin hän tulee minua vastaan, mutta aivankuin vieraana ja syntielämään rakastuneena, koska hänellä oli uskovat tukijansa ennen minua , niin juuri uskoa tunnustavat entiset hengelliset vanhempansa, jotka neuvoivat hänelle kaiken suvaitsevaisuutta alkoholi ym asioissa. He saivat valheillaaan, ja puheillaan hänelle, esittämällä miten he hyväksyvät kaiken, vaikka Raamattukin niistä asioista varoittaa, niin he onnistuivat saamaan minut näyttämään sen nuoren naisen silmissä lakihenkiseltä, väärä uskoisena, ym. On valtava hätä, tuska ja suru hänenkin sielunsa puolesta yhä vain..
Raamatussa on sana, joka aina kolahtaa kun sitä luen ja sitä on tulkittu monin eri tavoin, mutta rohkenen laittaa sen tähän kuitenkin. En ketään tuomiten, vaan surren heidän takiaan, jotka saavat nuoremme elämään lepsua ja syntistä elämää muka; Jumalan sallimana elämän tyylinä.
Matt. 18: [Biblia]
3 Ja sanoi: totisesti minä sanon teille: ellette käänny ja tule niinkuin lapset, niin ette suinkaan tule sisälle taivaan valtakuntaan.
4 Sentähden joka itsensä alentaa niinkuin tämä lapsi, se on suurin taivaan valtakunnassa.
5 Ja joka holhoo senkaltaisen lapsen minun nimeeni, hän holhoo minun.
6 Mutta joka pahentaa yhden näistä pienimmistä, jotka uskovat minun päälleni, parempi hänen olis, että myllyn kivi ripustettaisiin hänen kaulaansa, ja hän upotettaisiin meren syvyyteen.
7 Voi maailmaa pahennusten tähden, sillä pahennukset kumminkin tulevat! Voi kuitenkin sitä ihmistä, jonka kautta pahennus tulee!
Jumala haluaa että me kaikki olisimme kuin Hänen lapsiaan, joita Isä saa, sekä tahtookin ohjata ja ojentaa. Maailmassa on houkutuksia, joista moni erehtyy ajattelemaan niiden olevan sopivia jopa uskoon tulleillekin, ja joita valitettavasti toiset uskovat vielä heille sanovat; niiden olevan mukamas sallittua, koska nuori on ehkä niin rikkinäinen, tai kyvytön vastustamaan pahaa, syntiä, tai...Mutta onko se totta, että joku olisi niin rikkinäinen ettei pysty, tai edes koe tarvetta jättää entistä elämäänsä taakseen uskoon tultuaan ja mitä Raamattu sanoo siihen? Eikö se kerrokaan siitä, miten lihan on kuoltava, jotta se siemen, uskonsiemen pääsee kasvamaan ja vahvistumaan ja kokemaan Jumalan rakkautta..Jakamaan muillekin Jumalan rakkautta, jne..?!
Meidän ei pidä olla tiukkapipoisia tai lakihenkisiä, mutta synti pitää uskaltaa sanoa synniksi, vaikka sitten kuinka haluaisikin mielistellä toista, niin ettei se vain loukkaannu tai peräti suutu meille. Totuus aina kirpasee, mutta se haava, kipu paranee pian, kun siihen saa taivaallista balsamia..Ja sitähän saa jos vain haluaa totella Sanaa, Herran Henkeä. Vaikenemmeko, kun pitäisi ohjata pois vääränlaisesta ajattelusta. Jos sdinulla on ollut lapsia, niin pitihän heitäkin opettaa ja ohjata oikeanlaiseen elämään, kuin myöskin kestämään niitä vaikeuksiakin, ja saimme olla vanhempina se syli, turvapaikka, joille he saivat kertoa aivan kaiken. Minä en ainakaan äitinä koe kaikessa ollenkaan aina onnistuneeni, mutta tiedän sen, että; ainakin yritin parhaani, koska rakastin ja rakastan heitä.
Samoin Jumalakin rakastaa jokaista ihmislasta ja Hän tahtoisi ohjata kaikkia tulemaan Golgatalle Poikansa Jeesuksen Kristuksen ristin juurelle tunnustamaan syntisyytensä, sekä antamaan sydämensä, sekä elämänsäkin Hänen, Jeesuksen omaksi, käsiin. Hän ohjaa sekä auttaa, Sanansa kautta, rukouksen, sekä Pyhän Henkensä kautta, avulla, Hän tahtoo ohjata kaikki pelastuneet, uudestisyntyneet lapsensa kaidalle taivastielle, kulkien joka hetki lähellä Mestariaan! Tahdotko sinä elää jatkuvassa, läheisessä suhteessa Jeesuksen Kristuksen, meidän Vapahtamme, sekä Sielumme Pelastajan kanssa?? Jos, niin silloin saat ohjausta Hänen Sanansa ja todellisten Jumalan lastenkin avulla, kun he ovat saaneet Herralta taivaallista viisautta siinä: miten toimia, puhua, tms.. Valitettavasti tänä lopun aikana on kuin kulta aarre jos löydät elävän; Herraa lähellä, totuudessa elävän uskovan, joka osaa opettaa, sekä ohjata meitä kutakin Jumalalta saadun viisauden kautta. Mitä Jumalan Sana sanoo; "Hedelmistään puu tunnetaan!"
Ef. 1:
2 Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,
4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,
6 sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa,
7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.