ilosanoma.munfoorumi.com

Jaakko Pirttiaho
Julkaistu 25/01/2019
Kategoriat * Tekstit, Hoosean kirja
----------------------------------------------------
”Sen tähden, katso, minä tukin hänen tiensä orjantappuroilla. Minä rakennan muurin hänen eteensä, niin ettei hän löydä polkujaan.” (Hoos. 2:8)

Jumala puhui profeetta Hoosean kautta Israelin kansalle niistä poluista, joita pitkin he kulkivat epäjumaliensa perässä. Jumala kutsui kansaa yhä uudelleen luopumaan epäjumalistaan ja palaamaan Hänen luokseen mutta kutsuun ei vastattu. Silloin Herra sanoi toimivansa itse kansan puolesta.

Meillä ihmisillä on jatkuva taipumus etsiä sisäistä tyydytystä jostain muualta kuin Jumalastamme. Jumala on kyllä luonut elämäämme paljon nautittavia asioita, mutta Hän haluaa olla elämämme tärkein asia ja tyydyttää sielumme syvimmällä tavalla. Kun joku muu asia tulee Jumalaa tärkeämmäksi, se voi muuttua epäjumalaksi.

Oletko kokenut vastoinkäymisiä työelämän, ihmissuhteiden, raha-asioiden tai terveyden kohdalla? Niitä kokiessamme kyselemme, kuinka Jumala voi sallia meidän kokevan niin raskaita asioita ja luopumisia. Mutta ehkä kyse on samasta asiasta kuin mistä Hoosea kirjoittaa: Jumala tukkii ne tiet, jotka ovat viemässä väärään suuntaan?

Me emme elä Herran yhteydessä oman uskollisuutemme, rakkautemme tai hyvyytemme tähden. Olemme Jeesuksen yhteydessä sen tähden, että Hän on rakastanut meitä ja pitää meistä kiinni joka päivä.

Hän houkuttelee meitä rakkaudellaan oikealle polulle, joka johtaa läheisempään suhteeseen kanssaan ja samalla tukkii niitä polkuja, jotka vievät harhaan. Hän tahtoo olla meille muutakin kuin uskontunnustus tai vapaalippu taivaaseen: Hän tahtoo olla meille elävä Vapahtaja, sielumme kiinnekohta ja sydämemme ilo.

Tuo Jaakko veljen kirjoitus on niin ja amen. Mutta haluaisin puhua samasta otsikosta hiukka eri tavoin, minkä olemme nyt kokeneet useammankin kerran etsiessämme meille sopivaa, oikeaa seurakuntaa. Kun Jumala sulkee paikan, missä kävimme, eli se kaikki mitä niissä on tapahtunut kun olemme niissä käyneet, niin ovat olleet kuin itse Jumala olisi sulkenut meiltä ne paikat, ja on tullut tunne, " Ettei se tai se paikka ollutkaan meille se oikea, sopiva, tms!"

Välillä on jo tuntunut, että; "Tää on se meidän paikka.." Mutta useammin siinä paikassa käytyämme on tullut asioita ja tilanteita, outoa käytöstäkin meitä kohtaan, ja on kuin mennyt halu enää palata siihen tai siihen seurakuntaan. On kuin itse Jumala olisi sulkenut ne paikat meiltä.

Jes. 33:15-16
Joka vanhurskaudessa vaeltaa ja puhuu sitä, mikä oikein on, joka halveksii väärää voittoa, jonka käsi torjuu lahjukset luotaan, joka tukkii korvansa kuulemasta veritöitä ja sulkee silmänsä näkemästä pahaa, hän on asuva kukkuloilla, kalliolinnat ovat hänen turvansa; hänelle annetaan hänen leipänsä, eikä vesi häneltä ehdy.

Minusta tuo Raamatunpaikka on ihana ja siunaava.

Nyt tosiaankin olemme kulkeneet eteläsuomea ristiin rastiin ja ei olla ns. katsottu, mikä srk on, vaan on rohkeasti käyty katsomassa ja kuuntelemassa niissä Sanaa ja seurattu samalla, että; miten meidät on otettu vastaan niissä. Mutta yhden asian olemme pitäneet ns kuin halpana ja se ois ollut ja On kuitenkin se tärkein asia,... kun elämme uskovina ja etsimme sitä omaa hengellistä kotiakin.. Mikä se on?

Joko hoksasit, miksi olemme joutuneet niin paljon kiertämään ja etsimään sitä paikkaa missä käydä? Kerron kohta mitä Herra minulle ja meille puhui asiasta..

Ps. 25:
9 Hän johdattaa nöyriä oikein, hän opettaa nöyrille tiensä.
10 Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja todistuksensa.
11 Nimesi tähden, Herra, anna anteeksi minun syntivelkani, sillä se on suuri.
12 Kuka on se mies ([i]nainen), joka Herraa pelkää-sen hän neuvoo tielle, joka hänen on valittava.[/i]

Ps. 105: 3-4
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa. Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.

On eräs asia, jonka me varmasti kaikki tai ainakin melkein kaikki teemme väärin, kun tahdomme kulkea Jumalan johdatuksessa sekä siunauksissaankin.. Ja se on niin pieni sekä helppo asia, mutta voiih, kuinka usein me ohitamme sen tarpeettomana, tms..

Ps. 86:
6 Ota, Herra, korviisi minun rukoukseni, tarkkaa minun anomiseni ääntä.
7 Hätäni päivänä minä sinua avukseni huudan, sillä sinä vastaat minulle.
8 Ei ole sinun vertaistasi, Herra, jumalien joukossa, eikä ole vertaa sinun töillesi.
9 Kaikki kansat, jotka sinä tehnyt olet, tulevat ja kumartuvat sinun edessäsi, Herra, ja kunnioittavat sinun nimeäsi.
10 Sillä sinä olet suuri ja teet ihmeitä, sinä ainoa olet Jumala.
11 Neuvo minulle tiesi, Herra, että minä vaeltaisin sinun totuudessasi. Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäsi pelkäisin.

Se asia on; Kysyä aina ja kaikessa missä tahdommekin olla käytettävissään, tai johdatuksessaan, ym. Niin menemme ensin rukoukseen ja pyydämme Häntä Ainoaa ja oikeaa Opettajaamme osoittamaan sekä neuvomaan meille, miten tulee toimia, elää, mihin mennä ja mihin ei, jne.. Siis: Kysyä Herraltamme ohjeita elämämme asioihin, jotta osaisimme ohittaa väärät valinnat ja kulkea Hänen Henkensä johdattamina, niin että se, mitä etsimme, tarvitsemme: löytyy kyllä, kun aina Ensin pyrimme olemaan neuvottelussa Jumalamme edessä/kanssa!

Viimeinkin tajusimme, sen tosi seikan, että; Emme olleet ensin kysyneet neuvoa ja ohjeita Jeesukseltamme, vaan olimme vain oman mutu tuntuman perusteella reissanneet ja etsineet, ja jo jopa melkein liittyneetkin paikkaan, joka ei ollut Jumalan tahdon mukainen paikka edes. Hän onneksi varjeli ihan viime metreillä meidät liittymästä sinne, koska Hän sitten, kun aloimme perääntyä, niin Hän kyllä selitti ja selvitti mikä on totuus ja mikä ois ollut vastoin Hänen tahtoaankin..

Olemme sitä nyt pohtineet ja puhuneet ja etsintämme siis vain jatkuu...Mutta NYT; Kysymme ensin Isän tahtoa, ja ohjausta, eikä enää sinne tänne juoksemista omien tuntemustemme mukaan..Kiitos Herra Jeesus, että tahdot ohjata meidät omiesi joukkoon ja oikeaan paikkaan, ehkä jopa paikkakuntaankin..