Koetelkaamme itseämme

[rita4]

Teksti: [b]Pekka Parantainen

Raamatun sanomaa on helppo
julistaa toisille ojennukseksi.
On hyvä miettiä, mikä on
motiivimme: onko se vilpitöntä
halua auttaa vai pahimmillaan
omahyväistä hurskastelua.
Mielessäni on pyörinyt ajatus
päästä pönttöön julistamaan
koko kirkkokansalle: ”Tutkikaa
itseänne, oletteko uskossa.
Koetelkaa itseänne. Vai ettekö
tunne itseänne, ettekö tunne,
että Jeesus Kristus on teissä?
Ellei näin ole, te ette kestä
koetusta” (2. Kor. 13:5).

Vastaus tuli suoraan Raamatun sanoilla: ”Kaikki, joita Jumalan Henki johdattaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä elääksenne jälleen pelossa, vaan te olette saaneet lapseuden Hengen, jossa me huudamme: ’Abba! Isä!’ Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapsia” (Room. 8:14–16).

Samalla ymmärsin, ettei kysymys ole siitä, mitä ihminen tahtoo tai mihin hän pyrkii, vaan Jumalasta, joka armahtaa (Room. 9:16). Vanha Biblia havainnollistaa samaa jaetta: ”Niin se ei siis ole ihmisen tahtomisessa eikä juoksemisessa, vaan Jumalan vallassa, joka armahtaa.”

Käsitin, että kyse on myös toinen toisistamme huolehtimisesta. Kokemukseni jälkeen rohkenen kysyä sinulta, hyvä lukija, ovatko sinun välisi Jeesuksen kanssa kunnossa. On hyvä määrävälein tarkistaa, ettei vihollinen ole päässyt salakavalasti ja huomaamattamme kylvämään lustetta hyvän siemenen joukkoon.

On hyvä määrävälein
tarkistaa, ettei
vihollinen ole päässyt
salakavalasti ja
huomaamattamme
kylvämään lustetta
hyvän siemenen
joukkoon.

”Olkaa raittiita, valvokaa. Teidän vastustajanne, Paholainen, kulkee ympäri kuin ärjyvä leijona etsien, kenet voisi niellä” (1. Piet. 5:8). Heprealaiskirjeen ohje koetella itseään on rakkauden teko:

”Pitäkäämme huolta toisistamme rohkaisuksi rakkauteen ja hyviin tekoihin” (Hepr. 10:24).

Vihtahousu yrittää horjuttaa uskoamme ja luottamustamme Jumalaan myös muistuttelemalla tekemisistämme entisessä elämässä. Heprealaiskirjeen kirjoittaja torjuu tällaiset yritykset vakuuttamalla Pyhän Hengen sanovan: ”…minä panen lakini heidän sydämeensä ja kirjoitan ne heidän mieleensä.” Ja sitten: ”Heidän syntejään ja laittomuuksiaan minä en enää muista” (Hepr. 10:16–17).

Lähde: Raamattu Kansalle 3 | 2021 |