Mauri Hämäläinen
Me ihastelemme, miten alkuseurakunta syntyi, rakentui ja evankelioi voimakkaasti. Julistus ja toiminta kantoivat runsaan hedelmän. Se oli Jumalan teko ja suunnitelma, ja siksi siinä nähtiin evankeliumin muuttava voima.
Pyhän Hengen voima vaikutti koko seurakunnan elämässä. Erikoista on panna merkille, että seurakunnassa olivat paikallaan neljä peruspilaria, jotka pitivät seurakunnan oikealla raiteella: apostolien opetus, kekinäinen yhteys, leivänmurtaminen ja seurakunnan rukous (Apt 2:42).
Paras raamattukoulu
Apostolit saivat käydä parhaan raamattukoulun, joka kesti noin kolme vuotta. Heillä oli paras opettaja, Jeesus Kristus. Tuossa kiertävässä koulussa pidettiin teoriatunteja luonnon keskellä, ja oppilaat saivat nähdä evankeliumin toimivan käytännössä. He näkivät, kuinka Jeesus opetti kansaa, saarnasi evankeliumia ja paransi kaikenlaisia sairaita.
Heistä voi sanoa, että he olivat asiantuntijoita evankeliumin työssä. Meidän on turvallista työssämme paneutua Apostolien tekoihin ja Paavalin opetuskirjeisiin. Paavali oli valmis taistelemaan evankeliumin puhtauden puolesta. Tämä käy erityisesti ilmi 1Kor. 15 sekä Galatalaiskirjeestä.
Apostolien opetus
Yksityisen, seurakunnan ja jopa koko herätysliikkeen alamäki lähtee liikkeelle siitä, jos kyselemme: "Onko Jumala todella niin sanonut?", kuten käärme teki paratiisissa. Jumalan Sanan kyseenalaistaminen on vaarallinen tie, joka ei ole tuonut eikä tuo pysyvää siunausta ja menestystä.
Tähän lopunaikaan kuuluvat myös monenlaiset eksytykset, kuten Jeesus sanoi: "Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä." Kuten metsään voi eksyä huomaamatta, samoin voi käydä myös hengellisessä elämässä.
Siksi on hyvä, että seurakunnassa on terve Jumalan Sanan opetus, sillä emme saa uskoa sellaista "evankleliumia", joka kulkee vähän syrjässä.
Keskinäinen yhteys
Toinen pilari, joka alkuseurakunnassa oli vahvana ja jota myös tänään tarvitaan, on keskinäinen yhteys. Miten erilaiset ihmiset voivat kokea läheistä yhteyttä keskenään? Siinä on kysymystä kerrakseen, mutta se on mahdollista, kun on sama Henki. Jos ei näin ole, yhteyttä ei synny.
Erilaisten luonteiden soveltaminen yhteen ei ole yksinkertainen asia, mutta sitä on opeteltava seurakuntaelämässä. On myös uskovia, jotka ovat periaatteen ihmisiä eivätkä voi hyväksyä toimintaa, jolla ei ole Raamatun Sanan pohjaa.
Lihallisuus ja hengellinen kasvamattomuus ovat esteinä keskinäiselle rakentumiselle.
Leivänmurtaminen
Kolmas pilari oli ja on ehtoollisyhteys. Tämä tilaisuus on erilainen kuin muut kokoukset. Ehtoollinen on siinä tärkein, eivät ohjelmat.
Hyvä on muistaa, mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen: "Tehkää se minun muistokseni." Silloin muistellaan Jeesuksen kuolemaa ja kärsimystä, miten kallis on lunastushinta. Myös sairaille ja vanhuksille kuuluu pöydän anti, miten se sitten järjestetäänkin.
Yhteinen rukous
Neljäs pilari oli ja on seurakunnan rukous. Rukouskokous ei ole mikään täyteohjelma vaan koko seurakunnalle kuuluva tapahtuma.
Vainottu alkuseurakunta tiesi, mistä apu tulee: " Ja päästyään vapaaksi he menivät omiensa tykö ja kertoivat kaiken, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat heille sanoneet. Sen kuullessaan he yksimielisesti korottivat äänensä Jumalan puoleen ja sanoivat: ' Herra, sinä joka olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on!' Ja kun he olivat rukoilleet, vapisi se paikka, jossa he olivat koolla, ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja puhuivat Jumalan sanaa rohkeasti." (Apt. 4:23-31)
Elävää kristillisyyttä on vainottu ja tullaan tulevaisuudessakin vainoamaan. Olemmeko valmistautuneet siihen? Olemmeko tutkineet, miten tehdään työtä vaikeissa olosuhteissa? On hyvä joskus pohtia näitä asioita syvemmin.
Lähde: Ristin Kansa lehti nro 10/2018
