Jumala ei häpeä vanhurskauttamista

[rita4]

Eräässä lehdessä (1800-luvulla, suom. huom.) julkaistiin myrkyllinen artikkeli evankeliumia vastaan ja niitä vastaan, jotka sitä julistavat. Tekstissä sanottiin, että me uskomme johonkin teoriaan, jonka mukaan synti voidaan poistaa.

Me emme usko teoriaan vaan me julistamme totuutta. Suurin totuus taivaan alla on tämä: Kristus puhdistaa meidät kaikesta synnistä kalliilla verellään. Ja Kristuksen sovitustyön tähden Jumala suhtautuu ihmisiin armollisesti, hän antaa synnit anteeksi ja vanhurskauttaa heidät – ei sen perusteella, mitä hän ihmisissä näkee vaan sen perusteella, mitä Kristus on ihmisten puolesta Golgatan ristillä tehnyt.

Tätä me olemme julistaneet ja tätä me julistamme niin kauan kuin elämme. ”Jumala vanhurskauttaa jumalattoman.” Hän ei häpeä tehdä sitä. Emmekä me häpeä julistaa sitä.

Vanhurskauttaminen, jonka itse Jumala suorittaa, on kaikkien kiistojen ja epäilysten ulkopuolella. Jos korkein tuomari vapauttaa minut syytteestä, kuka minua voi syyttää? Jos maailmankaikkeuden korkein oikeusistuin on julistanut minut vanhurskautetuksi, kuka voi asettaa minulle enää mitään ehtoja?

Vanhurskauttaminen, jonka Jumala suorittaa, on täysin riittävä vastaus heränneelle ja levottomalle omalletunnolle. Vanhurskautettuina voimme kohdata saatanan ja jumalattomien ihmisten vihan ja uhon. Jumalattoman vanhurskauttamisen turvin voimme kuolla. Sen perusteella meidät herätetään kuolleista ja sen perusteella meidät tuomitaan viimeisellä tuomiolla iankaikkiseen elämään.

Charles H. Spurgeon (1834-1892)
Kirjasta All of Grace. (Suom. POM)