Keskuudessamme ovat lisääntymässä harhaopit, ylistysmenetelmät ja sellaiset mallit ja tavat, joita tarkkaan noudattamalla uskotaan oven avautuvan Kaikkivaltiaan läsnäoloon. Nämä opit syrjäyttävät salakavalasti ristin evankeliumin. Ne eivät edusta Raamatun ja alkuseurakunnan opetusta, käytäntöä ja vapautta Pyhässä Hengessä.
Kyse on jostakin aivan muusta.
Ylistys metodina avaa kyllä oven erilaisiin sieluntunteisiin. Tällaisen ylistysbuumin seurauksena Jumalan Sanan saarnan on täytynyt suurelta osin väistyä.
Alussa moni vilpitön uskova tuskin huomaa, kuinka suurin osa tilaisuuksien ajasta käytetään tunnelman nostattamiseen. "Me menemme nauttimaan ylistyksestä." "Siellä on valtava fiilis!"
Kun tätä on jatkunut tunnista puoleentoista ja kun estoitta on antauduttu "virran vietäväksi", saavutetaan tunnetila, jota erehdytään luulemaan Pyhän Jumalan läsnäoloksi: "Nyt ollaan valtaistuinsalissa." "Meillä on avaimet." "Me saimme sen ylistyksellä aikaan!"
Australialainen tri Kleinig Adeleide kirjoittaa: "Tällaisen ylistämisen imaisema teologia on aivan yksinkertainen: Jumala asetetaan valtaistuimelleen Israelin kiitosvirsillä. Ylistyssuoritteen kautta Jumalan kansa saa yhteyden Hänen taivaalliseen läsnäoloonsa. Kun he asettavat hänet sydämensä valtaistuimelle laulamalla hänen ylistystään, heidän henkensä kohoaa, kuin tikkaita pitkin, Pyhän Hengen voimalla taivaan valtakuntaan... Tällä tavoin ylistyksen laulaminen mielletään eräänlaisiksi taivaan liukuportaiksi, joiden kautta uskovat nousevat, kuin kotkan siivellä, maan päältä taivaaseen. Ylistyssuoritteensa kautta uskovat nyt yhtyvät Kristuksen seuraan taivaan valtakunnan..."
Sanaa ja uskoa ei enää tarvita. Tällaisen ylistyksen luoma "läsnäolo" täytyy toistuvasti uusia. Tunteet tulevat ja menevät, me omistamme pysyvän armon. Pyhän Hengen elävöittävän sanan puute kirkoissa ja seurakunnissa on osaltaan luonut tyhjiön, joka nyt täyttyy näillä harhoilla.
Ylistyksestä, joka tuli osoittaa Herralle, tulikin itsessään keinoksi saavuttaa tunnelma ja nautinto. Nämä opettajat tukeutuvat opetuksissaan ilmestysmajaan ainoastaan silloin, kun se heille sopii.
Eräs aikamme megatrendi on elämyshakuisuus. Se määrää suurelta osin ihmisten rahan ja vapaa-ajan käyttöä. Elämyksiä saadakseen ihmisen täytyy "kuluttaa" kaikkea mahdollista, tarpeetontakin. Nyt myös Jeesuksesta on tulossa pelkkä kulutushyödyke. Homo sapiens onkin homo konsumus, kuluttaja! Raamattu sanoo:
"Viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin... hekumaa enemmän kuin Jumalaa rakastavia" (kreikaksi filedonoi, "nautintoja rakastavia", 2. Tim. 3:4). Sanaa elämys ei Raamatusta löydy, vaikka hengelliset julkaisut mainostavatkin tarjoavansa elämyksiä.
Uskon, että Jumala tahtoo sanoa monille aikamme uskoville: "Oi te älyttömät galatalaiset [monet helluntailaiset, vapaakirkolliset, luterilaiset ja muut]! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna? "
Matti Pyykkönen
Ote kirjasta Herätysliikkeen huominen
