SUOLAUSTA VÄHENNETTY

[rita4]

Joel Pirttivaara

Ajellessani jonkin aikaa sitten Kajaanista kohti Pieksämäkeä huomasin tällaisen liikennemerkin tien varressa. Herra laittoi minut ajattelemaan tätä asiaa hengellisesti. Hengellisellä kentällä on todellakin vähennetty suolausta. Ei kuulu enää selvää pasuunan ääntä, joka kehottaa ihmisiä tekemään parannusta elämässään, vaan tilalle on tullut väärän sovinnaisuuden ja rakkauden henki. Jumalasta on tehty sellainen nallekarhumainen pehmoisä, joka aina antaa kaikki synnit anteeksi automaattisesti, elipä ihminen sitten miten syntisesti tahansa. Jumala kyllä jaksaa aina rakastaa syntistäkin, mutta pelastuksen saamiseen tarvitaan parannus syntielämästä.

Tänä päivänä vaietaan rakkauden nimessä totuudesta, jottei ketään satutettaisi. Jumala ei ole nallekarhumainen pehmoisä! Herra sanoo Sanassaan olevansa kiivas Jumala, joka kostaa isien pahat teot lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen asti. Hän ei tee synnin suhteen mitään kompromissia, vaan jumalattomuutta seuraa aina Jumalan tuomio. Miksi tulisi tänä päivänä tinkiä totuudesta, kun Jumalakaan ei sitä tee?

Jeesus sanoi, että se portti on ahdas ja tie kaita, joka vie elämään. Joskus siis tulisikin tulla ahdas olo, koska portti on ahdas ja tie on kaita. Me emme kulje nelikaistaista moottoritietä, vaan juuri ja juuri auton mentävää metsäautotietä. Jos tieltä puutttuu suola, niin eikö silloin ole suuri vaara ajaa metsään, varsinkin huonoilla talvirenkailla, jos ei ole teroitettu renkaiden nastoja lukemalla Jumalan Sanaa?

Sana näyttää meille tien ja suunnan. Se on kuin navigaattori tämän päivän autoissa. Se antaa selvät ohjeet, minne tulee mennä ja mitä tehdä. Jos ei täsmällisesti uskota ja noudateta sen antamia ohjeita, silloin todennäköisesti joutuu harhaan ja eksyy. Jos vain uskoo Sanaan, niin kuin on kirjoitettu, hulluinkaan ei eksy tieltä.

Ei ole ihme, että tämän päivän uskovaiset liukastelevat ja lankeilevat taivastiellä, kun tie on jätetty suolaamatta ja nastat on jätetty teroittamatta Jumalan Sanalla. Viila on jäänyt hyllylle pölyttymään, ei ole luettu Sanaa, ehkä jopa vuosiin. Eikö tällöin olisi jo parannuksen paikka? Sanan lukeminen, rukous ja lihallisuuden kuolettaminen ovat tehokkaimpia aseita taistelussa syntiä vastaan. Ei tarvitse ihmetellä, jos tänä päivänä voima puuttuu, kun Sanan lukeminen ja rukous on korvattu sielullisella ylistyksellä, tanssilla, vitseillä, ihmisten hauskutuksella ja erilaisilla muotomenoilla.

Jos Sanan lukeminen ja rukous jätetään pois, se on aivan sama kuin jätettäisiin syöminen ja juominen pois. Ei tarvitse siis ihmetellä, että tämän päivän Jumalan kansaa vaivaa hengellinen anemia, kun ei ole syöty ja juotu pitkään aikaan. Palataan nöyrin mielin ja parannusta tehden Isämme ruokapöytään syömään Sanan leipää ja juomaan rukouksen maljasta, ja rukoillaan, että Herra lähettäisi työmiehiä ja myös suolaajia, ettei mätä pääsisi pesimään seurakuntiimme ja että Jumalan Sana saisi säilyä puhtaana ja raittiina meidän ajassamme.