Käänny Herran puoleen!

[rita4]

Heikki Andelin

Ulkona on kolea, tihkusateinen ilma. Kaatuneitten muistopäivänä salkoon nostetut liput riippuvat alakuloisen näköisesti harmaata taivasta vasten. Tuuli heiluttaa niitä hiljaa. Rintamalla kaatuneet sotilaat, meidän isämme ja isämme isät, jotka ovat saaneet surmansa sodan taisteluissa, ovat jääneet muistoihimme.

Monet heistä kääntyivät siellä luotien ja kranaattien tulituksessa Jumalan puoleen. Kääntyminen on tie Jumalan syliin, mutta miten voi kääntyä ja mihin suuntaan, kun Jumala on näkymätön?

Mielessäni on Raamatun jae, joka puhuu kääntymisestä Herran puoleen. Sana on siitä erikoinen, että se kehottaa myös pysymään hiljaa. Raamatussa on useita kohtia, joissa kehotetaan huutamaan Herraa avuksi elämän vaikeuksien keskellä, ja ajattelenkin tähän jakeeseen sisältyvän aivan erikoisen sanoman. Milloin tulee olla hiljaa pelastuakseen ja mistä?

"Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne; mutta te ette tahtoneet." (Jes. 30:15)

Herra puhuu kansalleen, niille, jotka Hänen valintansa ja armonsa kantamina olivat saaneet kokea salatun Jumalan läsnäoloa. Herra oli toistuvasti ilmestynyt pelastajana ja suojelijana.

Muutama vuosi sitten näin yöllä nukkuessani uninäyn. Se oli niin voimakas ja elävä, että se erottui ja nousi normaalien unien yläpuolelle, ja herätessäni näky oli kirkkaana mielessäni. Seisoimme siinä näyssä valtaisan, sileäpintaisen kallion laella ja katselimme kohti huikaisevia näköaloja. Näyssä meitä oli neljä henkilöä, kaksi minun ja Pirjo-vaimoni lisäksi.

Näky jatkui, ja nämä ystävämme liukuivat alemmas, toinen alemmaksi toista, ja näytti, että he putoaisivat. Käännyimme kohden kalliota, painauduimme sitä vasten ja olimme liikkumatta. Siihen näky loppui.

Kallio on Kristus. Maailma kyllä houkuttelee ja sokaiseekin, jos niitä näköaloja seuraa. Mainitsin tuosta näystä ystävillemme, jotka olivat siinä liukuneet alas kalliota. Koin Jumalan varoittavan tuon uninäyn kautta. Uskon, että jos kääntyminen Herran puoleen olisi tapahtunut, niin heidän kohdallaan tämä päivä olisi toisenlainen. He vähättelivät ja väheksyivät näkyä ja hylkäsivät varoituksen, samoin kuin Herra tuossa jakeessa totesi Israelin kansan tehneen. Aikaa kului ja näky toteutui. Kateus, katkeruus ja tämän maailman loisto loitonsivat heitä kauemmas pelastuskalliosta.

Silloin kannattaa kääntyä, kun Jumala kehottaa!

Milloin tulee olla hiljaa?

Silloin, kun sinun mieltäsi haavoitetaan ja kun joudut kärsimään uskosi tähden. Sillon voit kääntyä Jumalan Kallion puoleen ja olla vaiti siinä Kristuksen sylissä. Hän pitää meistä huolen ja mittaa tarkasti kullekin vaelluksensa mukaan. Joku saattaa tehdä Herrasta loitontuessaan paljonkin pahaa ja turmella Jumalan viinitarhaa, mutta viisautta on kääntyä vaieten sen Herran puoleen, joka aina valvoo vanhurskaasti lastensa parasta, ja jonka tuomiot ovat pyhät ja oikeat.

Ajattelen jakeen kuuluvan erityisesti niille, joilla on jo tieto Jumalan pelastavasta armosta. Niille, jotka ovat jo sisällä uskossa. Ne, jotka ovat vielä ulkopuolella, voivat huutaa Herraa avukseen, mutta niiden jotka ovat jo "sylissä", ei tarvitse enää huutaa.

Ihmeellinen Jumalan Sana, se kantaa ja lohduttaa. Sanaa lukiessamme ja sitä miettiessämme olemme kasvotusten salatun Jumalan kanssa, ja aina se, joka Herraan turvaa, saa kokea: Kallio on minun allani!

Jumalan syliin sinua siunaten, Heikki

[rita4]

Milloin tulee olla hiljaa?

Silloin, kun sinun mieltäsi haavoitetaan ja kun joudut kärsimään uskosi tähden. Sillon voit kääntyä Jumalan Kallion puoleen ja olla vaiti siinä Kristuksen sylissä. Hän pitää meistä huolen ja mittaa tarkasti kullekin vaelluksensa mukaan. Joku saattaa tehdä Herrasta loitontuessaan paljonkin pahaa ja turmella Jumalan viinitarhaa, mutta viisautta on kääntyä vaieten sen Herran puoleen, joka aina valvoo vanhurskaasti lastensa parasta, ja jonka tuomiot ovat pyhät ja oikeat.

Ajattelen jakeen kuuluvan erityisesti niille, joilla on jo tieto Jumalan pelastavasta armosta. Niille, jotka ovat jo sisällä uskossa. Ne, jotka ovat vielä ulkopuolella, voivat huutaa Herraa avukseen, mutta niiden jotka ovat jo "sylissä", ei tarvitse enää huutaa.

Ihmeellinen Jumalan Sana, se kantaa ja lohduttaa. Sanaa lukiessamme ja sitä miettiessämme olemme kasvotusten salatun Jumalan kanssa, ja aina se, joka Herraan turvaa, saa kokea: Kallio on minun allani!

Tämäpä olikin hyvä ja totuudellinen kirjoitus veljeltämme. Jäin miettimään tuota hiljaa olemista..Pystymmekö, tai haluammeko edes olla vain hiljaa, kärsiä ja osaammeko me edes olla hiljaa silloin, kun on oikein vaikeaa tai kun sydän itkee, kun on joutunut loukatuksi..tms.. Tekisi vain mieli kuin huutaa; "Herra, etkö jo näe, miten minulla on vaikeaa ja paha olla, miksi Sinä et jo auta minua! Tule ja kosta sille joka satutti minua syyttä, tai nosta minut tästä pimeästä laaksosta.."

Niinpä niin. On paljon helpompaa huutaa, parkua, syyttää ja sättiä, olla loukkaantunut, jne.. Kuin olla vain aivan hiljaa, antaa anteeksi ja siunata, sekä vain odottaa; miten Herra tämän asiani nyt tahtoo hoitaa. Ehkä vain aivan hiljaa sisimmässään huokaista yläkertaan ja sanoa; "Isä, Sinä näet ja Sinä tiedät, auta nyt minua ja anna minun tuntea Sinun läheisyytesi, voimasi, sekä apusikin elämässäni!"

Tuossa jo aikasemmin Heikki veli on laittanut tämän saman Raamatunpaikan, kuin minkä tahdon myöskin laittaa, mutta otan sen hiukka laajempaan tutkisteluun: Tutki sinäkin sitä laajemmin, mitä Herra Jumala, Herra Sebaot siinä sanoo minulle, sinulle, sekä kaikelle kansalle, jotka Hän on ottanut nimiinsä. Eihän tämä Vanhan testamentin kirjoitus ole vanhanaikainen, ei, vaan se on yhtä tuore ja elävä, ohjaava,kuin silloin aikoinaankin on ollut silloisille ihmisille, jotka eivät valitettavasti tahtoneet kuulla Hänen sanojaan, ääntään, ..

Jes. 30:
8 Mene siis nyt ja kirjoita se tauluun heidän läsnäollessaan ja piirrä se kirjaan, että se säilyisi tuleviin aikoihin, ainiaan, iankaikkisesti.
9 Sillä he ovat niskoitteleva kansa, ovat vilpillisiä lapsia, lapsia, jotka eivät tahdo kuulla Herran lakia,
10 jotka sanovat näkijöille: "Älkää nähkö", ja ennustajille: "Älkää ennustako meille tosia, puhukaa meille mieluisia, ennustakaa silmänlumeita.
11 Poiketkaa tieltä, väistykää polulta; viekää pois silmistämme Israelin Pyhä."

12 Sentähden, näin sanoo Israelin Pyhä: Koska te halveksitte tätä sanaa ja luotatte väkivaltaan ja vääryyteen ja siihen turvaudutte,
13 niin tämä synti on oleva kuin repeämä korkeassa muurissa, joka uhkaa sortua ja pullistuu; se särkyy äkkiä, yhtäkkiä.
14 Se särkyy, niinkuin särkyy savenvalajan astia, joka lyödään rikki säälimättä, niin ettei sen sirpaleista löydy palasta, millä ottaa tulta liedestä tai ammentaa vettä altaasta.

15 Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä hiljaa te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus on teidän väkevyytenne; mutta te ette tahtoneet,
16 vaan sanoitte: "Ei! Hevosilla me tahdomme kiitää" -niinpä saatte kiitää pakoon. "Nopean selässä me tahdomme ratsastaa" -niinpä ovat vainoojanne nopeat.

17 Tuhat pakenee yhden uhkaa; viiden uhkaa te pakenette, kunnes se, mikä teistä jää, on kuin merkkipuu vuoren huipulla, kuin lipputanko kukkulalla.

18 Sentähden Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, sentähden hän nousee armahtaaksensa teitä; sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita kaikki, jotka häntä odottavat!
19 Sinä kansa, joka asut Siionissa, Jerusalemissa, älä itke! Hän on sinulle totisesti armollinen, kun apua huudat; sen kuullessaan hän vastaa sinulle kohta.

20 Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, niin ei sinun opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä sinun opettajasi.
21 Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: "Tässä on tie, sitä käykää".
22 Silloin sinä havaitset saastaiseksi veistettyjen jumalankuviesi hopeapäällystyksen ja valettujen jumalankuviesi kultakuoren; sinä viskaat ne pois kuin inhotuksen, sinä sanot niille: "Ulos!"

Jotenkin minua ainakin koskettaa tämä Raamatunpaikka kokonaisuudessaan, koska sitähän se on paljoltikin nykyään, ettei enää tahdota kuulla Jumalan Sanaa, eikä ottaa siitä oppia, tottelevaisuutta sille, vaan tahdotaan mieluimmin elää, toimia, puhuakin, niin kuin itsestä tuntuu hyvältä tai muka oikealta. Eikä tahdotakaan alistua Sanan ohjattavaksi, sekä pelastua, kun aika tulee ja Jeesus tulee noutamaan omansa kotiin Karitsan hääjuhliin,.Pelastua kyllä tahdotaan ja uskotaankin pelastuvansa, muttei silti tahdota nöyrtyä, kuolla oman lihan tahdolle, tai maailmankaan tarjonnalle, vaan katsellaan kaikkea saastaa, niin telkasta, kuin mediankin kautta, sekä uskotaan valhetta..

Toinen Raamatunpaikka, joka on aina minua puhutellut, muistuttanut minua kun on ollut todella vaikeaa elämässä toisten ihmisten tai jonkin muun asian takia esimerkiksi, niin tämä kohta Aina kuin samalla rohkaiseen ja lohduttaa minua. Miten on sinun laitasi ystäväni? Laitan pikkusen laajemmin siitä, niin löytyy asiayhteys: miksi heille Herra Jumala noin sanoi..

2. Moos. 14:
10 Ja kun farao oli lähellä, nostivat israelilaiset silmänsä ja näkivät, että egyptiläiset olivat tulossa heidän jäljessänsä. Silloin israelilaiset peljästyivät kovin ja huusivat Herraa.
11 Ja he sanoivat Moosekselle: "Eikö Egyptissä ollut hautoja, kun toit meidät tänne erämaahan kuolemaan? Mitä teit meille, kun johdatit meidät pois Egyptistä!
12 Emmekö sanoneet tätä sinulle Egyptissä? Sanoimmehan: Anna meidän olla rauhassa, että palvelisimme egyptiläisiä. Sillä parempi olisi ollut palvella egyptiläisiä kuin kuolla erämaahan."

13 Mooses vastasi kansalle: "Älkää peljätkö; pysykää paikoillanne, niin te näette, minkä pelastuksen Herra tänä päivänä antaa teille; sillä sellaista, minkä näette egyptiläisille tapahtuvan tänä päivänä, ette koskaan enää tule näkemään.
14 Herra sotii teidän puolestanne, ja te olkaa hiljaa."

Siunaten sinua!

Hiljaa vain/Tuula Lind/Tarja LInd