Ei itsekkyydestä, ei kunnian vuoksi
Lähetetty: 16.03.2020 12:19Teksti: Jori Brander
Filippiläiskirjeen toisessa luvussa on ”Kristuksen nöyryyden ylistys” (Fil. 2:6–11). Se on kirjoitettu kauniin kristologisen hymnin muotoon. Tarkoitan tekstiä, joka alkaa sanoin: ”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon."
Hymni saattaa olla Paavalin riimittelemä, kuten Korinttolaiskirjeessä on ”Rakkauden ylistys” (1. Kor. 13), mutta on mahdollista, että Paavali lainaa tarkoituksella varhaista kristillistä hymniä.
Mutta oletko ajatellut, että kaunis hymni ei ole kirjeessä vain ”täyte”, vaan sen tarkoitus on puhutella lukijaa? Hymni näet liittyy edeltäviin kehotuksiin, joihin Paavali liittää sen sanoen: ”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli” (Fil. 2:5)
Entä millaiseen mieleen Kristuksen esimerkki viittaa? Luvun alussa Paavali kehottaa seurakuntaa valitsemaan rakkauden ja sopuisuuden tien. Tähän pääsemiseksi hän kehottaa seurakuntalaisia uudistumaan mieleltään:
”Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian vuoksi, vaan pitäkää nöyrästi toista parempana kuin itseänne. Älkää katsoko vain omaa parastanne vaan myös toisten.” (Fil. 2:3–4.)
"En tarkoita olla vain ”tolkun ihmisiä”, vaan ihmisiä jotka ”eivät katso omaa parastaan vaan myös toisten”
Kun katsot Jeesuksen elämää Paavalin kehotuksen pohjalta, huomaat Jeesuksen järjestelmällisesti valinneen elää juuri mainittujen periaatteiden mukaan. Jos siis mietit, mikä teki hänen maanpäällisestä vaelluksestaan erityisen meidän sivustaseuraajien silmin, uskon vastauksen olevan tässä.
Jeesus ei elänyt itsekkyydestä eikä kunniasta käsin.
Hän ei etsinyt omaa parastaan. Hän näytti esimerkillään, miten merkillisen erilaisena elämä näyttäytyy, kun elämää ohjaavat taivasten valtakunnan arvot: nöyryys ja lähimmäisenrakkaus.
Pysähdy miettimään. Mitäpä jos hylkäisimme itsekkyydestä nousevan omanedun ja kunnian tavoittelun ja valitsisimme olla ihmisiä toinen toisillemme? En tarkoita olla vain ”tolkun ihmisiä”, vaan ihmisiä jotka ”eivät katso omaa parastaan vaan myös toisten”.
Olisiko Kristuksen seurakunnan todistus kutsuvampi, jos ottaisimme Paavalin kehotuksen todesta itse kukin omassa elämässämme?
LÄHDE; RAAMATTU KANSALLE -JÄSENLEHTI 1 | 2020
Filippiläiskirjeen toisessa luvussa on ”Kristuksen nöyryyden ylistys” (Fil. 2:6–11). Se on kirjoitettu kauniin kristologisen hymnin muotoon. Tarkoitan tekstiä, joka alkaa sanoin: ”Hänellä oli Jumalan muoto, mutta hän ei katsonut saaliikseen olla Jumalan kaltainen vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon."
Hymni saattaa olla Paavalin riimittelemä, kuten Korinttolaiskirjeessä on ”Rakkauden ylistys” (1. Kor. 13), mutta on mahdollista, että Paavali lainaa tarkoituksella varhaista kristillistä hymniä.
Mutta oletko ajatellut, että kaunis hymni ei ole kirjeessä vain ”täyte”, vaan sen tarkoitus on puhutella lukijaa? Hymni näet liittyy edeltäviin kehotuksiin, joihin Paavali liittää sen sanoen: ”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli” (Fil. 2:5)
Entä millaiseen mieleen Kristuksen esimerkki viittaa? Luvun alussa Paavali kehottaa seurakuntaa valitsemaan rakkauden ja sopuisuuden tien. Tähän pääsemiseksi hän kehottaa seurakuntalaisia uudistumaan mieleltään:
”Älkää tehkö mitään itsekkyydestä tai turhan kunnian vuoksi, vaan pitäkää nöyrästi toista parempana kuin itseänne. Älkää katsoko vain omaa parastanne vaan myös toisten.” (Fil. 2:3–4.)
"En tarkoita olla vain ”tolkun ihmisiä”, vaan ihmisiä jotka ”eivät katso omaa parastaan vaan myös toisten”
Kun katsot Jeesuksen elämää Paavalin kehotuksen pohjalta, huomaat Jeesuksen järjestelmällisesti valinneen elää juuri mainittujen periaatteiden mukaan. Jos siis mietit, mikä teki hänen maanpäällisestä vaelluksestaan erityisen meidän sivustaseuraajien silmin, uskon vastauksen olevan tässä.
Jeesus ei elänyt itsekkyydestä eikä kunniasta käsin.
Hän ei etsinyt omaa parastaan. Hän näytti esimerkillään, miten merkillisen erilaisena elämä näyttäytyy, kun elämää ohjaavat taivasten valtakunnan arvot: nöyryys ja lähimmäisenrakkaus.
Pysähdy miettimään. Mitäpä jos hylkäisimme itsekkyydestä nousevan omanedun ja kunnian tavoittelun ja valitsisimme olla ihmisiä toinen toisillemme? En tarkoita olla vain ”tolkun ihmisiä”, vaan ihmisiä jotka ”eivät katso omaa parastaan vaan myös toisten”.
Olisiko Kristuksen seurakunnan todistus kutsuvampi, jos ottaisimme Paavalin kehotuksen todesta itse kukin omassa elämässämme?
LÄHDE; RAAMATTU KANSALLE -JÄSENLEHTI 1 | 2020