ilosanoma.munfoorumi.com

Roger Ellsworth

Koskaan vielä ei ole tullut muutosta seurakunnan olemukseen ilman, että yksityiset kristityt ovat tehneet sovinnon niiden kanssa, joiden kanssa heillä on ollut erimielisyyksiä. Jumala ei ohita kaunaa ja katkeruutta antaessaan herätyksen siunauksen. Jos me aiomme kokea Jumalan läsnäolon oikeasti, meidän täytyy käsitellä nämä asiat.

Sovittamattomat jännitteet ja kiistat ovat vaikeuttaneet joskus lähes jokaisen seurakunnan toimintaa. Joskus jännitteitä on palkkaa saavan henkilökunnan ja muiden jäsenten välillä, joskus pastoreiden ja jäsenten välillä ja joskus jäsenten kesken. Usein sellaisten ongelmien syy on jokin aivan mitätön seikka.

Kuinka me tarvitsemmekaan apostoli Paavalin sanoja, jotka hän lausuu ohjeeksi kolossalaisille! Niissä hän antaa heille selvän kehotuksen elää rauhassa toistensa kanssa.

Tehtävät, jotka Paavali uskoo meille

Tutkiessamme jakeita (Kol 3:12-17) me havaitsemme, että Paavali kehottaa lukijoitaan pukemaan päälleen tietyt ominaisuudet:

Sydämellinen armahtavaisuus – sääliä tunteva sydän eli sydän, jota toisen hätä koskettaa ja liikuttaa.

Ystävällisyys – lempeä asenne, josta kaikki kovuus on poissa.

Nöyryys – sydän, joka on vapaa itserakkaudesta ja halusta pitää kiinni ja korottaa itseään.

Sävyisyys – henki, joka ei helposti loukkaannu.

Pitkämielisyys – henki, joka kestää kärsivällisesti ärsytystä ilman että ”räjähtää”.

Kärsivällisyys – armo, joka antaa kyvyn sietää toisissa kaikkia epämiellyttäviä ja epätoivottavia piirteitä.

Rakkaus – suurin armo (1 Kor 13), joka liittää uskovat yhteen.
William Hendriksen kirjoittaa: ”Rakkaus on ’täydellisyyden side’ siinä merkityksessä, että se liittää uskovat yhteen saaden heidät pyrkimään kohti täydellisyyden tavoitetta.”

Sitten, kun on moitetta

Olen jättänyt yllä olevasta luettelosta pois yhden Paavalin lauseista voidaksemme tarkastella sitä lähemmin. Yllämainittujen lisäksi apostoli kehottaa kolossalaisia antamaan toisilleen anteeksi, ”jos kenellä on moitetta toista vastaan” (jae 13). Toisin sanoen hän kehottaa kristittyjä, jotka ovat henkilökohtaisella tasolla vieraantuneet toisistaan, tekemään sovinnon keskenään.

Herra Jeesus itse antoi tarkkoja ja yksityiskohtaisia neuvoja siitä, kuinka meidän täytyy tässä kohden menetellä. Jos kanssakristitty tekee syntiä meitä vastaan, meidän täytyy kertoa hänelle yksityisesti, että hän on rikkonut meitä vastaan.

Henkilön, jota tällä tavoin lähestytään, on tehtävä sovinto meidän kanssamme. Jos hän kieltäytyy siitä, meidän on otettava seuraava askel, jossa me otamme mukaamme yhden tai kaksi muuta veljeä tai sisarta. Jos hän yhä kieltäytyy tekemästä sovintoa, asia on vietävä koko seurakunnan eteen (Matt 18:15-17).

Jeesuksen tarkoitus on hyvin selkeä: kristittyjen täytyy aina innokkaasti etsiä ja pyrkiä sovintoon toistensa kanssa. Sen laiminlyöminen on hyvin vakava asia Herran silmissä.

Velvollisuus, joka vaatii
vahvan kannustimen

Eräässä toisessa tilanteessa Herra jälleen painotti sovinnonteon merkitystä tällaisin sanoin: ”Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne” (Mark 11:25-26).

Ne, jotka vaativat anteeksiantoa Jumalalta, eivät voi pidättää sitä toisilta.

Ellemme ole anteeksiantavia, meillä ei ole oikeutta vaatia anteeksiantoa.
Paavalin meille tässä jaksossa uskomat velvollisuudet ovat hyvin vaativia. Ne edellyttävät meiltä niin paljon, että meidän on mahdotonta täyttää niitä ottamatta huomioon kannustinta, jota hän tarjoaa.

Jatkuu...

Mielenlaatu ja vaatimukset. Piilopaikat vähissä

Kun Paavali puhuu uskoville mielenlaadun ja toiminnan vastuusta, hän kastaa aina kaiken Golgatan rakkaudella. Hän tekee sen myös, kun hän kirjoittaa kolossalaisille. Meidän, jotka tunnemme Herran, on annettava anteeksi, koska hän on antanut meille anteeksi (Kol 3:13). Paavali painottaa tätä myös Kirjeessään efesolaisille: ”Olkaa sen sijaan toisianne kohtaan ystävällisiä, hyväsydämisiä, anteeksiantavaisia toinen toisellenne, niin kuin Jumalakin on Kristuksessa teille anteeksi antanut” (Ef 4:32).

Jos rikos on liian suuri

Golgatan risti vie kaikki piilopaikat niiltä, jotka kieltäytyvät antamasta anteeksi. Jos me kieltäydymme antamasta anteeksi jollekin, koska hän ei ansaitse sitä, meidän täytyy katsoa Golgatan rakkauteen. Herra Jeesus Kristus ei tullut kuolemaan meidän puolestamme siksi, että me ansaitsimme tai ansaitsemme sen. Hän tuli ja kuoli puolestamme, kun me emme ansainneet mitään vaan olimme syntisiä (Room 5:6-8).

Jos me kieltäydymme antamasta anteeksi siksi, että meitä vastaan tehty rikkomus on liian iso, on meidän jälleen katsottava Golgatan rakkauteen. Suurempaa syntiä ei voida tehdä kuin minkä syntiset ovat tehneet Jumalaa vastaan. Ja kuitenkin Jumala pukeutui ihmisen hahmoon ja meni ihmisenä ristille. Siellä hän huusi: ”Isä, anna heille anteeksi - -” (Luuk 23:34).

Kuka ottaakaan ensi askeleen

Jos me kieltäydymme antamasta anteeksi, koska meitä vastaan rikkonut ihminen on mielestämme halpamainen, meidän täytyy katsoa ristille. Siellä Jumala valmisti anteeksiantamuksen niille, jotka ovat kaikkein halpamaisimpia ja niille, jotka ovat kaikkein inhottavimpia, mitä kuvitella voi, niille, jotka olivat halveksineet hänen lakiaan ja naulinneet Jumalan Pojan ristille.

Jos me kieltäydymme antamasta anteeksi, koska me odotamme jonkun toisen ottavan ensimmäisen askeleen, meidän täytyy katsoa Golgatan rakkauteen. Lunastus on sitä, että Jumala ottaa ensimmäisen askeleen. Hän ottaa kaikki askeleet. Lunastusta ei olisi ilman sitä, sillä syyllisillä syntisillä ei ole taipumusta eikä kykyä ottaa ensimmäistä askelta Jumalaa kohti.

Lääke ylpeyteen

Jos me kieltäydymme antamasta anteeksi, koska se saattaa murskata ylpeytemme vaatimalla meitä myöntämään, että olemme väärässä, meidän täytyy katsoa Golgatalle. Siellä Herra, joka ei ollut ylpeä eikä koskaan tehnyt mitään väärää, vapaaehtoisesti alentui ottamaan päälleen meidän vääryytemme.

Kristuksen risti on aina katkeran asenteen ja anteeksiantamattoman hengen vastamyrkky. Jos me itsepäisesti pidämme kiinni sellaisista asioista, me vain osoitamme, että emme ole tutkineet syvällisesti ja läpi Golgatan rakkauden opetuksia.

Roger Ellsworth kirjoitti:Jos rikos on liian suuri

Golgatan risti vie kaikki piilopaikat niiltä, jotka kieltäytyvät antamasta anteeksi. Jos me kieltäydymme antamasta anteeksi jollekin, koska hän ei ansaitse sitä, meidän täytyy katsoa Golgatan rakkauteen. Herra Jeesus Kristus ei tullut kuolemaan meidän puolestamme siksi, että me ansaitsimme tai ansaitsemme sen. Hän tuli ja kuoli puolestamme, kun me emme ansainneet mitään vaan olimme syntisiä (Room 5:6-8).

Jos me kieltäydymme antamasta anteeksi siksi, että meitä vastaan tehty rikkomus on liian iso, on meidän jälleen katsottava Golgatan rakkauteen. Suurempaa syntiä ei voida tehdä kuin minkä syntiset ovat tehneet Jumalaa vastaan. Ja kuitenkin Jumala pukeutui ihmisen hahmoon ja meni ihmisenä ristille. Siellä hän huusi: ”Isä, anna heille anteeksi - -” (Luuk 23:34).

Tässä on niitä asioita mistä olen nyt kokenut Herran Jeesuksen puhuvan sydämelleni ja siitä, miten anteeksi antamattomuudellamme estämme Jumalan siunauksenkin sannin elämäämme, sekä saada, voida olla käytettävissään.. Olenko minä anteeksi antamattomalla sydämellä tai loukkaantunut perin pohjin johokin tai jollekin, enkä siksi tahdo edes pyytää, tai antaa anteeksi koskaan? Olenko sitä tuonut Herran eteen rukouksessa sekä pyytänyt Häntä osoittamaan; jos olen jollekin ollut tai yhä olen anteeksiantamaton.

Miten on sinun laitasi rakas kanssamatkaajani; oletko tutkinut sydäntäsi ja pyytänyt Jumalaa osoittamaan sinulle, jos sydämelläsi on anteeksiantamattomuutta, kaunaa, katkeruutta, tms ikävää ja väärää?! Se kun voi olla niin, ettemme edes itse sitä tajua, emme ainakaan uskovina sitä myönnä, koska tiedämme mitä Raamattu sanoo anteeksiantamattomuudesta ja mitä Jumala siitä tykkää, siis ei tykkää..

Matt. 6:14-15
Sillä jos te annatte anteeksi ihmisille heidän rikkomuksensa, niin teidän taivaallinen Isänne myös antaa teille anteeksi; mutta jos te ette anna ihmisille anteeksi, niin ei myöskään teidän Isänne anna anteeksi teidän rikkomuksianne.

Mielessäni on ollut eräitä uskovia jotka ei pysty anteeksiantoon. Ja minäkin olen ollut eräille ihmisille anteeksiantamaton sekä katkera, enkä ihan totta sitä edes silloin itse edes tajunnut ja olinkin sen paljastuttua sitä mieltä, että sanoja on väärässä, tai jopa hän itse on katkera..Olin siis: omasta mielestäni täysin oikeanlaisessa uskossa, luin Raamattua, rukoilin, kävin seurakunnassa jne.. Oli vaikeaa myöntää, että; "Olen anteeksiantamaton ja katkera!"

Mutta niin kuin tuossa sanottiinkin, että; Golgatan risti vie kaikki piilopaikat niiltä, jotka kieltäytyvät antamasta anteeksi. Nin se on valitettavan totta. Emme pysty, emme voi mitenkään mennä piiloon Isän Jumalamme katsetta, ääntä, tms, jos elämme kenelkle vain ihmiselle anteeksiantamattomuudessa, eikä tuon ihmisen tarvitse edes olla uskova, ei todellakaan tarvitse, vaan hän voi olla ihan kuka tahansa, vaikka oma sisar, oma lapsi, ystävä, naapuri, tai ihan kuka vain, jota kohtaan on syntynyt erimielisyyttä, kaunaa, ehkä jopa kiukkua ja vihaakin eikä sydän tahdo antaa anteeksi..

Mutta se mistä Isä on mulle puhunut niin se on juurikin se, miten se kaikki tuo em. vaikuttaa uskontilaamme, omaan hengelliseen elämäämme ja voiko Hän käyttää meitä silloin edes työssään, jos emme halua antaa anteeksi vaan pysymme järkähtämättä siinä asetelmassa,sillä sydämen asenteella, josta ei löydy sydämistämme anteeksiantoa, armahdusta, sääliä, tms..Ja unohdamme sen totuuden, kuinka Paljon Jeesus antoi meille itsekullekin anteeksi ja armahti meitä kurjia syntisiäkin, kun suostui kärsimään vuoksemme sekä menemään Golgatan ristille; antamaan henkensä,meidän puolestamme, vaikka aivan varmaati olisimme ansainneet rangaistuksen ym, mutta ei! Hän antoi aivan kaiken anteeksi ja pesi syntimme pois sydän verellään, ...Eikö se merkitse meille mitään??

Luuk. 6:
31 Ja niinkuin te tahdotte ihmisten teille tekevän, niin tehkää tekin heille.
32 Ja jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mitä kiitosta teille siitä tulee? Rakastavathan syntisetkin niitä, jotka heitä rakastavat.
33 Ja jos teette hyvää niille, jotka teille hyvää tekevät, mitä kiitosta teille siitä tulee? Niinhän syntisetkin tekevät.
34 Ja jos te lainaatte niille, joilta toivotte saavanne takaisin, mitä kiitosta teille siitä tulee? Syntisetkin lainaavat syntisille saadakseen saman verran takaisin.

35 Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin; niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille.

36 Olkaa armahtavaiset, niinkuin teidän Isänne on armahtavainen.
37 Älkääkä tuomitko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan.
38 Antakaa, niin teille annetaan. Hyvä mitta, sullottu, pudistettu ja kukkurainen, annetaan teidän helmaanne; sillä millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille takaisin."

Roger Ellsworth kirjoitti:Kuka ottaakaan ensi askeleen

Jos me kieltäydymme antamasta anteeksi, koska meitä vastaan rikkonut ihminen on mielestämme halpamainen, meidän täytyy katsoa ristille. Siellä Jumala valmisti anteeksiantamuksen niille, jotka ovat kaikkein halpamaisimpia ja niille, jotka ovat kaikkein inhottavimpia, mitä kuvitella voi, niille, jotka olivat halveksineet hänen lakiaan ja naulinneet Jumalan Pojan ristille.

Jos me kieltäydymme antamasta anteeksi, koska me odotamme jonkun toisen ottavan ensimmäisen askeleen, meidän täytyy katsoa Golgatan rakkauteen. Lunastus on sitä, että Jumala ottaa ensimmäisen askeleen. Hän ottaa kaikki askeleet. Lunastusta ei olisi ilman sitä, sillä syyllisillä syntisillä ei ole taipumusta eikä kykyä ottaa ensimmäistä askelta Jumalaa kohti.