"PANE LIKOON KOKO PIENI SYDÄN"
by David Wilkerson | September 29, 2010
Jumala ei hyväksy kenenkään nuristen suoritettua palvelusta. "Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niin kuin Herralle eikä ihmisille"(Kol.3:23). Sydämestänne merkitsee " koko sydämestä, voimasta ja kaikesta, mitä teissä on".
Paavali kirjoittaa: "Antakoon kukin, niin kuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta.."(2 Kor. 9:7). Apostoli tarkoittaa tällä kaksinaista antamista: varojemme uhraamista ja oman elämämme antamista Jumalan käyttöön.
Paavali kirjoitti Makedonian seurakunnan suorastaan kerjänneen häntä ottamaan vastaan keräys, joka oli suoritettu Jerusalemin köyhien ja kärsivien pyhien hyväksi. Makedonialaiset olivat antautuneet niin sydämestään Herralle, että he antoivat varoja köyhyydestäänkin.
"Eivätkä he vain tehneet, niin kuin me olimme toivoneet, vaan antoivat itsensäkin, ennen kaikkea Herralle ja sitten meille, Jumalan tahdosta"(2 Kor. 8:5). Paavali sanoo heidän antaneen paljon enemmän kuin rahaa. "Tässä ovat kolehtirahamme. Mitä haluat meidän tekevän vielä? Ilmoittaudumme Jumalan vapaaehtoistyöhön", he sanoivat. He eivät säästäneet itseään palvellessaan Herraa ja tämän veljiä. "..jopa yli voimiensakin he antoivat omasta halustansa" (2 Kor. 8:3). He antoivat yli oman inhimillisen kykynsä - ja rukoilivat paljon.
Jos annat vain, koska sinua pyydetään antamaan tai jos kummastelet edelleen, ovatko kymmenykset myös Uuden Testamentin eikä vain Vanhan Testamentin käsite, sydämesi asenne on täysin väärä. Jos annat kymmenen prosenttia, koska papit käskevät, se on päin mäntyä. Mikään näistä ei pääse lähellekään antamisen ydintä.
Jos annat itsesi kokonaan Herralle ja hänen palvelukseensa, tee se iloisesti! "... sillä iloista antajaa Jumala rakastaa"(2 Kor. 9:7).
Olen vakaan vakuuttunut tästä jakeesta, koska itse usein vaellan omassa elämässäni ja työssäni ilman iloa Herrassa. Monet uskovat sanovatkin: "Olen uupunut. En tiedä, miten jaksan eteenpäin. Oi, Herra, sinun pitää tulla antamaan minulle voimaa." Tämä on ihmisen rukousta, tyypillistä meille kaikille. Jumalaa miellyttävä itsensä antaminen nousee iloisesta mielestä. Se on tarjolla meille kaikille yksinkertaisen, lapsenomaisen uskon kautta.
Alkukielessä sana iloinen tarkoittaa " hilpeä, hauska, iloinen" - kevein sydämin, halukkaana, iloisena, täynnä hilpeyttä. Jumala sanoo: "Mitä ikinä teetkin minulle, on se sitten esirukousta, ylistystä huoneessani tai minun etsimistäni omassa rukouskammiossasi, tee se iloiten. Ole iloinen ja jalomielinen kaikessa - rahojesi, palvelusi, aikasi ja oman elämäsi suhteen."
Kysyn sinulta:" Onko Herran palveleminen alkanut kyllästyttää, tuntuuko se sinusta kivireen vetämiseltä? Jättääkö se sinut useimmiten murheelliseksi ja uupuneeksi?
Jumala ei halua sinun valittavan taakkasi alla. Hän tahtoo sinun irrottautuvan noista asioista tarrautumalla hänen sanaansa.
Hänen varustustensa shekkivihko on usko. Hän sanoo: "Olen jo huolehtinut kaikista tarpeistasi. Mikä elämässäsi on niin vialla, etten pysty antamaan enemmän kuin on tarpeen?"
Jumala ei hyväksy kenenkään nuristen suoritettua palvelusta. "Kaikki, mitä teette, se tehkää sydämestänne, niin kuin Herralle eikä ihmisille"(Kol.3:23). Sydämestänne merkitsee " koko sydämestä, voimasta ja kaikesta, mitä teissä on".
Paavali kirjoittaa: "Antakoon kukin, niin kuin hänen sydämensä vaatii, ei surkeillen eikä pakosta.."(2 Kor. 9:7). Apostoli tarkoittaa tällä kaksinaista antamista: varojemme uhraamista ja oman elämämme antamista Jumalan käyttöön.
Paavali kirjoitti Makedonian seurakunnan suorastaan kerjänneen häntä ottamaan vastaan keräys, joka oli suoritettu Jerusalemin köyhien ja kärsivien pyhien hyväksi. Makedonialaiset olivat antautuneet niin sydämestään Herralle, että he antoivat varoja köyhyydestäänkin.
"Eivätkä he vain tehneet, niin kuin me olimme toivoneet, vaan antoivat itsensäkin, ennen kaikkea Herralle ja sitten meille, Jumalan tahdosta"(2 Kor. 8:5). Paavali sanoo heidän antaneen paljon enemmän kuin rahaa. "Tässä ovat kolehtirahamme. Mitä haluat meidän tekevän vielä? Ilmoittaudumme Jumalan vapaaehtoistyöhön", he sanoivat. He eivät säästäneet itseään palvellessaan Herraa ja tämän veljiä. "..jopa yli voimiensakin he antoivat omasta halustansa" (2 Kor. 8:3). He antoivat yli oman inhimillisen kykynsä - ja rukoilivat paljon.
Jos annat vain, koska sinua pyydetään antamaan tai jos kummastelet edelleen, ovatko kymmenykset myös Uuden Testamentin eikä vain Vanhan Testamentin käsite, sydämesi asenne on täysin väärä. Jos annat kymmenen prosenttia, koska papit käskevät, se on päin mäntyä. Mikään näistä ei pääse lähellekään antamisen ydintä.
Jos annat itsesi kokonaan Herralle ja hänen palvelukseensa, tee se iloisesti! "... sillä iloista antajaa Jumala rakastaa"(2 Kor. 9:7).
Olen vakaan vakuuttunut tästä jakeesta, koska itse usein vaellan omassa elämässäni ja työssäni ilman iloa Herrassa. Monet uskovat sanovatkin: "Olen uupunut. En tiedä, miten jaksan eteenpäin. Oi, Herra, sinun pitää tulla antamaan minulle voimaa." Tämä on ihmisen rukousta, tyypillistä meille kaikille. Jumalaa miellyttävä itsensä antaminen nousee iloisesta mielestä. Se on tarjolla meille kaikille yksinkertaisen, lapsenomaisen uskon kautta.
Alkukielessä sana iloinen tarkoittaa " hilpeä, hauska, iloinen" - kevein sydämin, halukkaana, iloisena, täynnä hilpeyttä. Jumala sanoo: "Mitä ikinä teetkin minulle, on se sitten esirukousta, ylistystä huoneessani tai minun etsimistäni omassa rukouskammiossasi, tee se iloiten. Ole iloinen ja jalomielinen kaikessa - rahojesi, palvelusi, aikasi ja oman elämäsi suhteen."
Kysyn sinulta:" Onko Herran palveleminen alkanut kyllästyttää, tuntuuko se sinusta kivireen vetämiseltä? Jättääkö se sinut useimmiten murheelliseksi ja uupuneeksi?
Jumala ei halua sinun valittavan taakkasi alla. Hän tahtoo sinun irrottautuvan noista asioista tarrautumalla hänen sanaansa.
Hänen varustustensa shekkivihko on usko. Hän sanoo: "Olen jo huolehtinut kaikista tarpeistasi. Mikä elämässäsi on niin vialla, etten pysty antamaan enemmän kuin on tarpeen?"
