Charles H. Spurgeon
Etkö virvoita meitä eloon jälleen ? (Ps 85:7 )
Hyvä kysymys. Mitä tämä pyyntö tarkoittaa, jos näkisimme sen sielun ytimeen?
No tietenkin se ensiksikin merkitsee, että olemme riippuvaisia Jumalasta. Jos rukoilet tämän rukouksen oikeassa mielessä, tunnet: "Herra, ei kukaan muu pysty meitä herättämään kuin Sinä!
Ihmiset puhuvat usein siitä, että meidän tulee tehdä aloite ja toimia, jotta "saadaan herätys". Hirveä juttu! Koneisto, joka pannaan pyörimään, jotta "saadaan herätys", voi olla seurakunnalle suurin pidike, joka estää Jumalan läsnäoloa. Ei tule herätystä, ellei Jumala tee aloitetta!
Ei yksikään sielu pelastu eikä ukova voi "herätä eloon", paitsi Jumalan aloitteesta. Tämä on se, mitä ylläoleva rukous ydin. "Herra, tee aloite! Pane kätesi päällemme, vain Sinuun me luotamme. Etkö herätä meitä jälleen eloon!"
Tämän rukouksen ytimessä on myös luottamus Jumalaan. "Herra, Sinä voit herättää meidät uskovat eloon. Ei niin syvää liejua, johon olemme vajonneet, ole olemassakaan, ettetkö Sinä et voisi meitä siitä ylös vetää."
Emme voi olla koskaan niin kuolleita, ettetkö Sinä et voisi meitä herättää. Etkö herätä meitä jälleen eloon? Meille sen on mahdotonta, mutta ei Sinulle! Vain yksi kätesi kosketus, yksi huultesi henkäys, ja se on tosi. "Etkö herätä meitä jälleen eloon!"
Veljet ja sisaret, mehän uskomme Jumalaan? Ja jos niin on, niin uskomme myös, että riippumatta siitä millaisessa tilassa seurakunta onkin, Jumala voi herättää sen. Älkää paetko tosiasiaa ja sanoko: "Tätä seurakuntaa Jumala ei koskaan voi siunata."
Hän voi! Rukoilkaa, että Hän sen tekee. Ja tehkää siitä rukouksenne ydin. "Herra, Sinä voit herättää meidät. Me uskomme sen ja odotamme!"
Rukouksemme ytimen kolmas ominaisuus on hellittämättömyys Jumalan edessä. "Etkö Sinä herätä meitä jälleen eloon." Se pyyntö lähtee väärentämättömästä sydämestä. Se tahtoo hoitaa homman kotiin, syvimmästä sydämestänsä ja kiirehtiä Jumalaa, jotta hän puuttuu asiaamme.
