Pahan olemassaolo
Lähetetty: 07.03.2022 18:17Jumalan ja pahan olemassaolo on johdonmukaista. Nämä eivät ole ristiriidassa keskenään, koska Jumala sallii pahuuden ja kärsimyksen ja omilleenkin vaikeuksia.
Meillä on rajallinen äly ja ymmärrys, mutta Jumala näkee historian alusta sen loppuun. Hän ohjaa asioita päämääriään kohti.
Kärsimykset ja niiden tarkoitus eivät ehkä paljastu kuin vasta vuosien tai satojen vuosien kuluttua. Kaikilla on heijastevaikutuksia.
Hetkisen kestävä ahdistus
Tämän elämän tarkoitus on oppia tuntemaan Jumala, mistä lopulta seuraa ikuinen onnellisuus. Pahuus on Jumalasta vieraantumista.
Paavalikin kärsi paljon, ja hän kirjoittaa: "Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katsele näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia:"(2 Kor. 4:16-18)
Paavalin mukaan kärsimykset ovat vähäisiä ja hetkellisä ikuisuuden iloon ja taivaan siunauksiin verattuna. Jumala on ikuinen hyvyys ja rakkauden lähde. Hän on universiumin alulle panija ja hallitsee kaiken.
Katse Jeesukseen!
Taivaan Jumala on Isä, joka jakaa meidän kärsimyksemme ja surumme. Jeesus sovitti syntimme ja kärsi koko maailman synnit (1Joh.2:2). Ja on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän vaan myös koko maailman syntien.
Meillä jokaisella on oma ristimme kannettavana. Nostamme kuitenkin katseemme Kristuksen ylösnousemukseen ja kirkkauteen ikuisuudessa.
Jumala sallii ihmisille valinnan vapauden ja hän pelastaa kaikki ne, jotka sitä haluavat samoin kuin rakastava vanhempi hyväksyy lapsensa valinnan.
Jeesuksen Kristuksen veren kautta saamme armon. Jumala on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Meillä on koko elämä aikaa parannukseen. Helvetissä ei ole valitusoikeutta vaan ikuinen rangaistus.
Jumalan kuvaksi
Kun vedenpaisumus loppui, Jumala sanoi:"En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.
Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niinkuin nyt olen tehnyt.
Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö." (1 Moos. 8:21-22)
Jumala loi meidät kuvakseenja antoi vapauden valita, missä haluamme viettää iankaikkisuutemme.
Maailmassa on valo, suola ja Pyhä Henki, joka auttaa, kun otamme vastaan Jumalan pelastuksen.
Se on lahja, eikä sitä voi mitenkään ansaita. Vain uskolla ja suun tunnustuksella Jeesukseen pelastutaan, mutta usko ilman tekoja on kuollut.
Monen ahdistuksen kautta
Jokaisen Jeesuksen omankin ihmisen elämässä on monenlaisia kärsimyksiä. Osa johtuu omista valinnoistamme tai synneistämme. Osa kärsimyksitä tulee Kristuksen tähden.
Vaikeuksien keksellä Jumala huutaa meille, kun emme muuten kuule, ja hän kuulee kyllä huutomme. Meillä on rukouksia kuuleva Jumala.
Mikään Jumalan luoma asia ei voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Ne, jotka Jumala tuntee ennalta, että he antavat elämänsä Jeesukselle, hän on ennalta määrännyt pelastukseen. He ovat kutsuttuja, vanhurskautettuja ja kirkastettuja. Näin Paavali kuvaa asiaa Roomalaiskirjeessä.
Lopullinen paratiisi
Jokaisen uskovan sydän kaipaa päästä osalliseksi siihen tilaan, jolloin ihminen asui vielä Jumalan luona paratiisissa ennen syntiinlankeemusta.
Tämä näky lupaa meille enemmän kuin pystymme ymmärtämään. Se on Jumalan suuren pelastussuunnitelman lopputulos. Lunastettu ihminen palautetaan siihen olotilaan, johon hänet on alkujanasa luotu ja tarkoitettu.
Herra luo kaiken uudeksi. Se on täydellinen paluu siihen, mistä kaikki lähti liikkeelle Raamatun alussa.
Siellä lunastetut pääsevät nauttimaan paratiisin iloista uudessa maailmassa rakastamansa Jumalan läsnäolossa.
Raitis kaikessa
Olkaamme kiitollisia ikuisen elämän siemenestä, jonka Jumala on istuttanut omiinsa jo tässä ajassa. Ikuinen elämä on arvokas lahja.
"Saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti." (2 Tim. 4:2-5)
Sirkka-Liisa Lavio
Jämsä
Lähde; Ristin Kansa lehti nro 2/2022
Meillä on rajallinen äly ja ymmärrys, mutta Jumala näkee historian alusta sen loppuun. Hän ohjaa asioita päämääriään kohti.
Kärsimykset ja niiden tarkoitus eivät ehkä paljastu kuin vasta vuosien tai satojen vuosien kuluttua. Kaikilla on heijastevaikutuksia.
Hetkisen kestävä ahdistus
Tämän elämän tarkoitus on oppia tuntemaan Jumala, mistä lopulta seuraa ikuinen onnellisuus. Pahuus on Jumalasta vieraantumista.
Paavalikin kärsi paljon, ja hän kirjoittaa: "Sentähden me emme lannistu; vaan vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä päivältä uudistuu.
Sillä tämä hetkisen kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katsele näkyväisiä, vaan näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia:"(2 Kor. 4:16-18)
Paavalin mukaan kärsimykset ovat vähäisiä ja hetkellisä ikuisuuden iloon ja taivaan siunauksiin verattuna. Jumala on ikuinen hyvyys ja rakkauden lähde. Hän on universiumin alulle panija ja hallitsee kaiken.
Katse Jeesukseen!
Taivaan Jumala on Isä, joka jakaa meidän kärsimyksemme ja surumme. Jeesus sovitti syntimme ja kärsi koko maailman synnit (1Joh.2:2). Ja on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän vaan myös koko maailman syntien.
Meillä jokaisella on oma ristimme kannettavana. Nostamme kuitenkin katseemme Kristuksen ylösnousemukseen ja kirkkauteen ikuisuudessa.
Jumala sallii ihmisille valinnan vapauden ja hän pelastaa kaikki ne, jotka sitä haluavat samoin kuin rakastava vanhempi hyväksyy lapsensa valinnan.
Jeesuksen Kristuksen veren kautta saamme armon. Jumala on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.
Meillä on koko elämä aikaa parannukseen. Helvetissä ei ole valitusoikeutta vaan ikuinen rangaistus.
Jumalan kuvaksi
Kun vedenpaisumus loppui, Jumala sanoi:"En minä koskaan enää kiroa maata ihmisen tähden; sillä ihmisen sydämen aivoitukset ovat pahat nuoruudesta saakka.
Enkä minä koskaan enää tuhoa kaikkea, mikä elää, niinkuin nyt olen tehnyt.
Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö." (1 Moos. 8:21-22)
Jumala loi meidät kuvakseenja antoi vapauden valita, missä haluamme viettää iankaikkisuutemme.
Maailmassa on valo, suola ja Pyhä Henki, joka auttaa, kun otamme vastaan Jumalan pelastuksen.
Se on lahja, eikä sitä voi mitenkään ansaita. Vain uskolla ja suun tunnustuksella Jeesukseen pelastutaan, mutta usko ilman tekoja on kuollut.
Monen ahdistuksen kautta
Jokaisen Jeesuksen omankin ihmisen elämässä on monenlaisia kärsimyksiä. Osa johtuu omista valinnoistamme tai synneistämme. Osa kärsimyksitä tulee Kristuksen tähden.
Vaikeuksien keksellä Jumala huutaa meille, kun emme muuten kuule, ja hän kuulee kyllä huutomme. Meillä on rukouksia kuuleva Jumala.
Mikään Jumalan luoma asia ei voi meitä erottaa Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Ne, jotka Jumala tuntee ennalta, että he antavat elämänsä Jeesukselle, hän on ennalta määrännyt pelastukseen. He ovat kutsuttuja, vanhurskautettuja ja kirkastettuja. Näin Paavali kuvaa asiaa Roomalaiskirjeessä.
Lopullinen paratiisi
Jokaisen uskovan sydän kaipaa päästä osalliseksi siihen tilaan, jolloin ihminen asui vielä Jumalan luona paratiisissa ennen syntiinlankeemusta.
Tämä näky lupaa meille enemmän kuin pystymme ymmärtämään. Se on Jumalan suuren pelastussuunnitelman lopputulos. Lunastettu ihminen palautetaan siihen olotilaan, johon hänet on alkujanasa luotu ja tarkoitettu.
Herra luo kaiken uudeksi. Se on täydellinen paluu siihen, mistä kaikki lähti liikkeelle Raamatun alussa.
Siellä lunastetut pääsevät nauttimaan paratiisin iloista uudessa maailmassa rakastamansa Jumalan läsnäolossa.
Raitis kaikessa
Olkaamme kiitollisia ikuisen elämän siemenestä, jonka Jumala on istuttanut omiinsa jo tässä ajassa. Ikuinen elämä on arvokas lahja.
"Saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehoita, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella.
Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin.
Mutta ole sinä raitis kaikessa, kärsi vaivaa, tee evankelistan työ, toimita virkasi täydellisesti." (2 Tim. 4:2-5)
Sirkka-Liisa Lavio
Jämsä
Lähde; Ristin Kansa lehti nro 2/2022