Markku Kuokkanen
Raamattu puhuu paljon Jumalan valtakunnasta. Matteus käyttää ilmaisua taivasten valtakunta. Vanhan liiton Kirjoitukset tähtäsivät valtakunnan toteutumiseen Messiaan työn kautta. Ne täyttyivät Jumalan Pojassa Jeesuksessa, joka ristinkuolemallaan sovitti syntimme.
Uuden syntymän kautta saamme uuden luonnon sisimpäämme, ja Jumalan valtakunta tulee sisäisesti vallitsemaan uskoon tullutta. Synti ja sielunvihollisen orjuus pyrkivät häiritsemään ja jopa estämään Jumalan pelastussuunnitelman toteutumista. Ihmiset eivät ymmärrä hengellisen kuoleman tilaansa eivätkä näe pelastustarvettaan. Monet aatteet, filosofiat, uskonnotkin toimivat tällaisina esteinä. Kristinuskokaan pelkkänä uskontona ei johda ihmistä sisälle pelastukseen.
Jeesuksen paluussa taivasten valtakunta toteutuu näkyvällä tavalla voimassaan. Se on meidän päämäärämme ja kotimme, jonne jo Raamatun mukaan kuulummekin.
Paavali muistuttaa Jumalan valtakunnan olevan vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä (Room. 14:17). Jeesus sanoo: "Ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanopineiden ja fariseusten, niin ette pääse taivasten valtakuntaan." (Matt. 5:20) Kirjanoppineet ja fariseukset olivat tiukasti Mooseksen lakiin pitäytyviä, rikkaita ja vaikutusvaltaisia.
He kyllä tunsivat vanhan liiton Kirjoitukset ja pitivät itseään syntyperänsä tähden tavallisia ihmisiä parempina ja Aabrahamin lapseuteen nojaten myös Jumalan lapsina. Se kuitenkin perustui omavanhurskauteen.
Fariseuksen rukous osoitti heidän ylpeytensä: " Fariseus seisoi ja rukoili itsekseen näin; 'Jumala, minä kiitän sinua, etten minä ole niinkuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, enkä myöskään niinkuin tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa; minä annan kymmenykset kaikista tuloistani."' (Luuk. 18:11-12)
Tällainen omavanhurskauteen perustuva ajattelu on tuttua tänäänkin. Oikea, "paljon suurempi", pelastava vanhurskaus saadaan armosta lahjana, kun nöyrrytään ottamaan vastaan Jumalan Poika, Jeesus, Golgatan ristillä puolestamme kuolleena Vapahtajana ja syntiemme sovittajana. "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa." (Room. 3:23-24)
Taivasten valtakunta on rauhaa: "Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta." (Room. 5:1) Emme tosin aina tunne tätä rauhaa. Siksi pelastuksemme ei perustu tunteeseen eikä tekoihimme vaan Jumalan Sanan totuuteen ja Jeesuksen täytettyyn työhön. Olemme vain ansiottomia vastaanottajia!
Taivasten valtakunta on iloa Pyhässä Hengessä. Jeesus halusi antaa seuraajilleen ilonsa, jonka salaisuus on elämänyhteys Jeesukseen. Se on yliluonnollista, olosuhteistamme riippumatonta iloa. Pyhän Hengen hedelmä sisältää rakkautta, iloa ja rauhaa. Siksi alkuseurakunnan uskovat iloitsivat palvelemisesta, omastaan jakamisesta, Jumalan valtakunnan menestymisestä, jopa kärsimyksistä Jeesuksen nimen tähden.
Apostoli Paavali koki yhteyden Herraan niin syvästi, että hän kirjoittaa:" Sillä elämä on minulle Kristus, ja kuolema voitto." (Fil.1:21) Saamme elää jo iankaikkisuutta hänen yhteydessään! Jeesukseen uskovalle kuolemakin on vain siirtyminen todelliseen ja lopulliseen kotiin. Vaikka eläisimme hyvinkin vaatimnatonta elämää täällä maan päällä, hänessä meillä on kaikkea.
Saamme täällä iloita myös monista meille tärkeistä ja rakkaista asioista ja ihmisistä. Kuitenkin täydellinen, ehtymätön ilo odottaa meitä kerran perillä taivasten valtakunnassa! "Häntä te rakastatte, vaikka ette nyt häntä näe, ja riemuitsette sanomattomalla ja kirkastuneella ilolla, sillä te saavutatte uskon päämäärän, sielujen pelastuksen." (1 Piet. 1:8-9) Haluathan olla mukana tässä joukossa?
Lähde; Ristin Kansa nro 11/2021
