Onnistu nöyryydessä
Lähetetty: 28.08.2015 14:56William Law
Nöyryys on sielun ja arkisen elämän pyhyyttä. Nöyryys on kaikkien nuhteettomien ominaisuuksien ja hyvien töiden perusta ja selkänoja. Se on kaikkien pyhien kokemusten valvoja sekä turva. Suosittelen, että otat nöyryyden päivittäisen jumalayhteytesi aiheeksi ja toivot vilpittömästi, että et pidä yhtäkään päivää vaarattomana tai onnistuvasti päättyvänä, jos et jo varhain ole nöyrtynyt Jumalan edessä ja pyytänyt Häntä viemään itseäsi läpi tuon päivän sovittamalla mielesi lempeään ja taipuisaan suhtaumistapaan.
Nöyryys ei ole sitä, että ihmisellä on huonompi käsitys itsestänsä kuin on oikein eikä se ole itsensä sijoittamista alemmaksi kuin ansaitsee. Vaan niin kuin kaikki hyvät ominaisuudet perustuvat totuuteen, niin myös nöyryys perustuu toden ja oikeuden mukaiseen käsitykseen omasta heikkoudesta, kykenemättömyydestä ja syntisyydestä. Se, joka oikein tuntee ja elää tässä tilansa tuntemuksessa, elää nöyryydessä.
Meidän tulee harjoittaa nöyryyttä kuin vasta-alkaja, jonka on opittava kaikki, jonka voi oppia vain vähän kerrallaan ja hyvin suurella vaivalla. Meidän on ymmärrettävä, että opittavanamme ei ole ainoastaan nöyryys. On opittava myös suostumaan ja tyytymään siihen, että etenemme koko aikamme sen oppimisessa. Ponnistellen pitemmälle ja harjoittaen joka päivä nöyryyttä palvelemme Jumalaa.
Jotta voisit alkaa ja päästä liikkeelle käytännössä nöyryyden elämäntavassa, on välttämätöntä, että otat todesta sen, että sinä olet ylpeä, että olet koko elämäsi ajan ollut enemmän tai vähemmän ylpeyden tartunnan alainen. Sinun tulisi myös uskoa, että se on sinun suurin heikkoutesi, että sydämesi on eniten sen vallan alla, niin että tämä ylpeys varastaa sinua koko ajan, niin että sinulla on syytä seurata sen toimia ja odottaa, että se käy käsiksi kaikkiin toimiisi.
Ei ole olemassa toista vääryyttä, joka olisi syvemmin juurtunut olemukseemme kuin ylpeys eikä ole mitään muuta, joka saisi niin paljon ravintoa itselleen kuin ylpeys, melkein kaikesta siitä mitä teemme tai ajattelemme. Maailmassa on tuskin mitään, mitä haluamme tai käytämme, tai mitään toimintaa tai velvollisuutta, johon ylpeys ei löytäisi jotakin keinoa tai toista, jolla se tarttuu siihen. Riippumatta siitä, milloin tahdomme antautua Jumalalle, me emme voi olla mistään sen varmempia kuin siitä, että meillä on tosi paljon ylpeyttä, josta tehdä parannusta.
Jos havaitset, että sinä olet mielessäsi eri mieltä tästä eikä tämä sovi sinun mielipiteeksi, etkä halua olla yksi niistä, jotka tahtovat parantua ylpeydestä, voit olla yhtä varma kuin jos taivaan enkeli puhuisi sinulle, että sinulla ei ole vain paljon, vaan että sinulla on kaikki nöyryys vielä kadoksissa. Kellään ihmisellä ei voi olla sen suurempaa todistettua ylpeyttä kuin sillä, joka ajattelee, että hän on kyllin nöyrä. Se, joka ajattelee rakastavansa Jumalaa riittävästi, osoittaa olevansa täysin vieras tälle pyhälle intohimolle. Niinpä se, joka ajattelee, että hänellä on riittävästi nöyryyttä, osoittaa, että ei ole edes todellisen nöyryyden harjoittamisen aloittelija.
Nöyryys on sielun ja arkisen elämän pyhyyttä. Nöyryys on kaikkien nuhteettomien ominaisuuksien ja hyvien töiden perusta ja selkänoja. Se on kaikkien pyhien kokemusten valvoja sekä turva. Suosittelen, että otat nöyryyden päivittäisen jumalayhteytesi aiheeksi ja toivot vilpittömästi, että et pidä yhtäkään päivää vaarattomana tai onnistuvasti päättyvänä, jos et jo varhain ole nöyrtynyt Jumalan edessä ja pyytänyt Häntä viemään itseäsi läpi tuon päivän sovittamalla mielesi lempeään ja taipuisaan suhtaumistapaan.
Nöyryys ei ole sitä, että ihmisellä on huonompi käsitys itsestänsä kuin on oikein eikä se ole itsensä sijoittamista alemmaksi kuin ansaitsee. Vaan niin kuin kaikki hyvät ominaisuudet perustuvat totuuteen, niin myös nöyryys perustuu toden ja oikeuden mukaiseen käsitykseen omasta heikkoudesta, kykenemättömyydestä ja syntisyydestä. Se, joka oikein tuntee ja elää tässä tilansa tuntemuksessa, elää nöyryydessä.
Meidän tulee harjoittaa nöyryyttä kuin vasta-alkaja, jonka on opittava kaikki, jonka voi oppia vain vähän kerrallaan ja hyvin suurella vaivalla. Meidän on ymmärrettävä, että opittavanamme ei ole ainoastaan nöyryys. On opittava myös suostumaan ja tyytymään siihen, että etenemme koko aikamme sen oppimisessa. Ponnistellen pitemmälle ja harjoittaen joka päivä nöyryyttä palvelemme Jumalaa.
Jotta voisit alkaa ja päästä liikkeelle käytännössä nöyryyden elämäntavassa, on välttämätöntä, että otat todesta sen, että sinä olet ylpeä, että olet koko elämäsi ajan ollut enemmän tai vähemmän ylpeyden tartunnan alainen. Sinun tulisi myös uskoa, että se on sinun suurin heikkoutesi, että sydämesi on eniten sen vallan alla, niin että tämä ylpeys varastaa sinua koko ajan, niin että sinulla on syytä seurata sen toimia ja odottaa, että se käy käsiksi kaikkiin toimiisi.
Ei ole olemassa toista vääryyttä, joka olisi syvemmin juurtunut olemukseemme kuin ylpeys eikä ole mitään muuta, joka saisi niin paljon ravintoa itselleen kuin ylpeys, melkein kaikesta siitä mitä teemme tai ajattelemme. Maailmassa on tuskin mitään, mitä haluamme tai käytämme, tai mitään toimintaa tai velvollisuutta, johon ylpeys ei löytäisi jotakin keinoa tai toista, jolla se tarttuu siihen. Riippumatta siitä, milloin tahdomme antautua Jumalalle, me emme voi olla mistään sen varmempia kuin siitä, että meillä on tosi paljon ylpeyttä, josta tehdä parannusta.
Jos havaitset, että sinä olet mielessäsi eri mieltä tästä eikä tämä sovi sinun mielipiteeksi, etkä halua olla yksi niistä, jotka tahtovat parantua ylpeydestä, voit olla yhtä varma kuin jos taivaan enkeli puhuisi sinulle, että sinulla ei ole vain paljon, vaan että sinulla on kaikki nöyryys vielä kadoksissa. Kellään ihmisellä ei voi olla sen suurempaa todistettua ylpeyttä kuin sillä, joka ajattelee, että hän on kyllin nöyrä. Se, joka ajattelee rakastavansa Jumalaa riittävästi, osoittaa olevansa täysin vieras tälle pyhälle intohimolle. Niinpä se, joka ajattelee, että hänellä on riittävästi nöyryyttä, osoittaa, että ei ole edes todellisen nöyryyden harjoittamisen aloittelija.
