Evolutioteoria sisältää outoja virheitä

[rita4]

Juhana Lehmuskoski

Evoluutioteoria eli kehihitysoppi sisältää ajatuksen, että jotkin eliöiden elimet ja ominaisuudet ovat jäänteitä muinaisajoilta. Niitä käytetään todisteina siitä, että kaikki elollinen on kehittynyt miljoonien vuosien aikana ilman ohjausta, ilman Jumalaa.

Raamattu kertoo, että Jumala on luonut koko maailmankaikkeuden. Sen lisäksi luonto, kansojen vaiheet ja ihmisen omatunto todistavat, että luominen on todella tapahtunut. Sana sanoo: "Alussa loi Jumala taivaan ja maan." (1 Moos. 1:1)

"Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä, niin etteivät he voi millään itseänsä puolustaa." (Room. 1:20)

Kehitysoppineet ovat unohtaneet Jumalan osuuden kaikkeuden synnyssä ja ovat ryhtyneet itse päättelemään muita mahdollisuuksia. He ovat viitanneet muun muassa eläinten ja ihmisten ruumiissa oleviin elimiin, joille he eivät ole keksineet käyttötarkoitusta.

Jotkin ihmisen ruumiissa olevat elimet on tämän johdosta selitetty muinaisajan jäänteiksi, joista ei enään nykyisessä sivilisaatiossa ole hyötyä, ja siten kehitysopin todisteiksi.

Umpilisäke ja häntäluu

On kiinnitetty huomiota siihen, että ihmisen ruumiissa on esimerkiksi umpilisäke ja häntäluu. Umpilisäkettä he pitävät jonkin varhaisemman olomuodon jäänteenä, josta on kehittyneemmälle nykyihmiselle vain haittaa.

Häntäluu muistuttaa evoluution kannattajia apinoista ja vielä varhaisemmasta eliömuodoista, joilla on ollut häntä, mutta joista on kehittynyt pystyssä kulkeva ihminen. Tämä ei tarvitse enää häntää, joka onkin sen vuoksi surkastunut vuosituhansien saatossa pieneksi luuksi selkärangan alaosaan.

Sikiön oudot elimet

Ihmisen sikiöllä on merkillisiä elimiä, joita evoluution kannattajat ovat tulkinneet jäänteiksi aikaisemmista kehitysvaiheista. Sen käsissä on sormien välissä "räpylät", nahkakalvot, jotka yhdistävät sormet toisiinsa. Näitä pidetään todisteena siitä, että ihminen on jossakin kehityksenä vaiheessa elänyt vedessä ja noussut sieltä tuhansia vuosia sitten kuivalle maalle.

Sikiöllä on äitinsä kohdussa kaulan seudulla elin, joka näyttää kiduksilta. Tämän katsotaan vahvistavan teoriaa siitä, että ihmisen esivanhemmat ovat eläneet vedessä.

Lisäksi on kiinnitetty huomiota siihen, että sikiöllä on kohdussa karvoitus. Tämän katsotaan vahvistavan teorian, että ihminen on kehittynyt eläimistä. Sen jäänteenä esiintyy karvoitusta, joka katoaa ennen ihmisen syntymää samoin kuin kidukset.

Biologoia vastaa uskomuksiin

Ihmisruumiin oudot elimet ovat siis synnyttäneet koko joukon huimia teorioita ihmisen alkuperästä. Ne kuitenkin osoittautuvat vain teorioiksi ja jopa uskomuksiksi, kun ne joutuvat muiden tieteenalojen tarkasteltaviksi. Ei ole keskusteltu tarpeeksi muiden tieteenalojen edustajien kanssa.

Varsinkin muiden biologian alaojen edustajat ovat tehneet tutkimuksissaan löytöjä, jotka selittävät ihmisruumiin "turhien" elinten tarkoitusta ja osoittavat ne jopa välttämättömiksi elämän kannalta.

Kehiteltäessä kehitysopillisia teorioita on jätetty vaille riittävää huomiota nämä tutkimukset, jotka omistavat "surkastuneille elimille" jonkin tärkeän merkityksen.

Elimet ovatkin tarpeellisia

Tutkimuksissa on havaittu, että umpilisäke tuottaa vauvaiässä mahalaukkua varten bakteerikantaa sekä vastustuskykyä lisääviä aineita. Se ei olekaan toimimaton, turha jäänne vanhoilta ajoilta vaan tarpeellinen elin elämän ylläpitämiseksi.

Häntäluu ei ole jäänne vanhasta hännästä, vaan sen tehtävänä on toimia tiettyjen lantionseudun lihasten kiinnittymispisteenä. Ilman sitä ihmisen vakaa käveleminen olisi vaikeaa.

Räpylöiksi väitetyt ihopoimut sikiön sormien välissä ovat itse asiassa sitä käyttömateriaalia, josta sormi saa pituuskasvunsa. Kun sormet kasvavat kohdussa, ihopoimut sitä mukaa häviävät.

Karvoitus ei viittaa apinaihmismäiseen menneisyyteen vaan suojaa sikiön ihoa lapsivedessä olevilta mahdollisesti haitallisilta aineilta. Se myös toimii vastasyntyneellä lapsikinan kiinnityskohtana muodostaen lämpimän kalvon vauvan ensimmäisiksi elintunneiksi.

Huolellisen ja viisaan suunnittelun tulosta

Elimet, joita jotkut pitävät turhina surkastumina, osoittautuvatkin välttämättömiksi ihmiselle. Tämä viittaaa pikemminkin luomiseen kuin summittaiseen kehittymiseen.

Tässä valossa osoittautuu todeksi se, mitä Raamattu sanoo: "Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää."( 1 Moos. 1:31) Kuten Raamattu antaa ymmärtää, kaikki luomakunnassa osoittautuu tarkoituksenmukaiseksi ja harkituksi.

Raamattu jatkaa: "Kaiken hän on tehnyt kauniisti aikanansa, myös iankaikkisuuden hän on pannut heidän sydämeensä; mutta niin on, ettei ihminen käsitä tekoja, jotka Jumala on tehnyt, ei alkua eikä loppua." (Saarn. 3:11)

Jumalan luomistekojen huolellinen suunnittelu ei rajoitu kaiken luodun käyttökelpoisuuteen ja toimivuuteen. Hän on asettanut ihmisen sisimpään iankaikisuuden kaipuun, Jumalan luontaisen tuntemisen ja halun elää iankaikkisesti. Ihmisen kaipaus täyttyy vain yhteydessä Jeesukseen, jonka Isä Jumala lähetti kärsimään ja kuolemaan meidän puolestamme, lunastamaan ihmiset synnin vallasta.

Viisaat kompastuvat teorioihinsa

Jos tutkija suhtautuu ylimielisesti Jumalan Sanaan, Raamattuun, hänellä on vaara eksyä epätosiin uskomuksiin. Hän saattaa alkaa toimia epätieteellisesti.

Raamattu ennusti tämän jo noin kaksituhatta vuotta sitten: "Missä ovat viisaat? Missä kirjanoppineet? Missä tämän maailman älyniekat? Eikö Jumala ole tehnyt maailman viisautta hullutukseksi? Sillä tämän maailman viisaus on hullutus Jumalan silmissä. Sillä kirjoitettu on: "Hän vangitsee viisaat heidän viekkauteensa" (1 Kor. 1:20; 3: 19)

Tällaisiin oppineisiin Raamattu viittaa sanoessaan: "He, vaikka ovat tunteneet Jumalan, eivät ole häntä Jumalana kunnioittaneet eivätkä kiittäneet, vaan ovat ajatuksiltansa turhistuneet, ja heidän ymmärtämätön sydämensä on pimentynyt. Kehuessaan viisaita olevansa he ovat tyhmiksi tulleet ja ovat katoamattoman Jumalan kirkkauden muuttaneet katoavaisen ihmisen ja lintujen ja nelijalkaisten ja matelevaisten kuvan kaltaiseksi." (Room. 1: 21-23)