ilosanoma.munfoorumi.com

Olen nyt ollut Jumalan puhuttelussa tuosta Jyväskylässä olleesta tapahtumasta 12-15-9.24 Kohti Taivasta

Olen sitä seuraillut ja muidenkin, ihan suomalaisten puheita siinä kuunnellut, ym.. Eräskin veli vetosi Raamatun kohtiin, jossa kuin aivopestiin porukkaa antamaan rahaa heille ja varmasti hänellekin. Oli jotenkin niin mennaritouhua..

Sitten se kuuluva ylistäminen? Sitäkö Jumalamme haluaa kuulla? Ja kun rumpuja hakataan kuin raivopäisenä, niin kuin katselin sitä soittajaa, kun melkein jo irvisti samalla kun hakkasi rumpujaan.. Minua ei todellakaan saisi korviani hajottamaan sellaiseen meteliin, eikä kyllä muutenkaan tuollaiseen tilaisuuteen menemään, ei kiitos. Rakastan rauhaa, sekä hiljaisuudessa, sydämestään Herraa ylistäen. Kauniit hengelliset laulut esim vain kitaralla säestäen tuovat harmoniaa, ei äänekäs, kuin koitettais sillä soittamisen äänilaajuudella, sekä laulamisella tunkeutua ihan taivaisiin asti. Ai, siksikös se olikin; kohti taivasta.

Minun silmiini pisti erikoisesti tämän Suzette Hattingh,nin ilme kun hän saarnasi.. Huomasitko? Se oli tiukka, Ei rakkaudellinen, vaan kuin härkäpäinen, ja totinen.. Miksi? Missä oli se Jumalan palvelijan ja lähellä Herraa elävän suloisen lämmin ja iloinen katse?? Kysyn vain tyhmänä. Kasvoista ja silmistä varsinkin voit nähdä, onko puhuja lähellä Herraa elävä, kuuliainen ja nöyrä, vaiko ei. Hän kyllä kovasti kehui itseään miten on 47v palvellut Jumalaa ja on nöyrä, ym.. Noh, miksi se ei näy, kuulu, eikä sitä voi aistia hänestä sitten??

Kun olin vielä eräässä helluntai seurakunnassa ja olin Herran palvelijana silloin siellä, niin minun olisi pitänyt lähteä tuon Suzette Hattinginin esirukous opetukseen olikos se silloin seinäjoella, niin muistelisin. Minua vaadittiin lähtemään sinne, oli vuosi 2007 tai jotain sinnepäin..Mutta minä en todellakaan kokenut että mun pitäisi lähteä opiskeleen sinne rukoilemista, ei. Minun opettajani oli ja on yhä Jumalan Henki, siis Heramme Jeesus Kristus Henkensä kautta. En tarvinnut silloin, enkä tarvitse edelleenkään ketään ihmistä opettamaan minulle rukoilemista, ehei!

Kun siis katselin sitä menoa siellä monena päivänä, niin minusta se enempikin näytti sekä kuulosti;pakottamiselta, kuin käskynä, ei vapaaehtoisena, eikä myöskään oikeana..Tuli ihan suru puseroon sitä seuratessani.

Sanoppa minulle ystäväni; Miksi meillä muka pitäisi olla ulkopuolinen opettaja siinä, miten tulisi rukoilla? Ja minä rohkenen epäillä, ettei tuossa kuin muissakaan viihdetilaisuuksissa opita rukoilemaan, tai pääsemään lähemmäksi Jumalaa, ehei. Vaan opitaan vain hakemaan neuvoja sekä oppeja ulkomaisilta julistajilta, mutta tilaisuuden jälkeen pian jo unohdetaan kaikki ja elämä jatkuu samanlaisena kuin oli ollut ennenkin tuota tilaisuutta.

Nousipa mieleeni eräs Raamatunpaikka opetuksesta ja kuka opettaa meitä..

1. Joh. 2:
27 Mutta te-teissä pysyy se voitelu, jonka olette häneltä saaneet, ja te ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa; vaan niinkuin hänen voitelunsa opettaa teitä kaikessa, niin se opetus on myös totta eikä ole valhetta; ja niinkuin se on opettanut teitä, niin pysykää hänessä.
28 Ja nyt, lapsukaiset, pysykää hänessä, että meillä hänen ilmestyessään olisi turva eikä meitä häpeällä karkoitettaisi pois hänen tyköänsä hänen tulemuksessaan.
29 Jos tiedätte, että hän on vanhurskas, niin te ymmärrätte, että myös jokainen, joka vanhurskauden tekee, on hänestä syntynyt.

Sekä tämä; Joh. 14:26 Mutta Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä on lähettävä minun nimessäni, hän opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille sanonut.

Kun elämme lähellä Herraa Jeesusta Kristusta, niin rakkaat, me emme tarvitse noita tollasia tilaisuuksia, oppiaksemme Jumalan tahtoa, tai rukoilemista, tms.. Koska meiilä uudestisyntyneillähän on JO Pyhä Henki, Jumalan Henki joka opettaa meitä Raamatun Sanan, sekä rukouksenkin kautta. Kysymys onkin enempikin siinä, että:"Tahdommeko kuulla Jumalan äänen puhuvan, sekä neuvovan meitä; elämään oikein, sekä nöyrästi Hänen edessään, lähellään,omanaan!" Meillä on opettajana; Pyhä Henki, sekä tietysti myöskin Raamatun Sana.

Nyt lopuksi kysyn sinulta; Tiedätkö keiden eksyttäjien kanssa tämä nainen on tehnyt yhteistyötä, eli imenyt heistä väärää oppia, ym.. Älä Eksy! Vaan Valvo, että kerran pääset ylösottoon mukaan, etkä jää tänne vaivan aikaan kärsimään, kun Pyhä Henki poistuu ja siirtyy Israelin ylle.

Hepr. 9:
22 Niin puhdistetaan lain mukaan miltei kaikki verellä, ja ilman verenvuodatusta ei tapahdu anteeksiantamista.
23 On siis välttämätöntä, että taivaallisten kuvat tällä tavalla puhdistetaan, mutta että taivaalliset itse puhdistetaan paremmilla uhreilla kuin nämä.

24 Sillä Kristus ei mennyt käsillä tehtyyn kaikkeinpyhimpään, joka vain on sen oikean kuva, vaan itse taivaaseen, nyt ilmestyäkseen Jumalan kasvojen eteen meidän hyväksemme.
25 Eikä hän mennyt uhratakseen itseänsä monta kertaa, niinkuin ylimmäinen pappi joka vuosi menee kaikkeinpyhimpään, vierasta verta mukanaan,
26 sillä muutoin hänen olisi pitänyt kärsimän monta kertaa maailman perustamisesta asti; mutta nyt hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä.

27 Ja samoinkuin ihmisille on määrätty, että heidän kerran on kuoleminen, mutta senjälkeen tulee tuomio,
28 samoin Kristuskin, kerran uhrattuna ottaakseen pois monien synnit, on toistamiseen ilman syntiä ilmestyvä pelastukseksi niille, jotka häntä odottavat.

Tämä Raamatun kohta nousi sydämelleni ajatuksesta/sanasta; taivas. Ajattelisin näin, että tuota Raamatunpaikkaa ei oikein kunnolla ymmärrä, kuin vain uudestisyntynyt ihminen, Jumalan lapsi. Voin toki olla väärässäkin..Mutta, kun Pyhä Henki antaa ymmärryksen, niin silloin sen voi ymmärtää paremmin. Se kuin avautuu sydämelle silloin oikein ja varmaankin paremmin.

Ajatella, että Jeesus meni taivaaseen, sieltä rukoillakseen puolestamme, sekä ilmestyäkseen Isän Jumalan eteen meidän kurjien syntisten puolesta anomaan anteeksiantoa meille. Kuinka suuri rakkauden teko ja halu rakastaa sinua, minua, meitä kaikkia, kun Hän tahtoo auttaa meitä. Ymmärrämmekö sen, tai välitämmekö siitä sitten kuitenkaan oikeasti? Onko se samantekevää meille? Toivottavasti ei..

Tämä elämä täällä maailmassa ei aina ole ollenkaan helppoa uskoville, jotka tahtovat elää lähellä Herraa Jeesusta, sekä noudattaa, totella Sanaansakin. Ja varmastikin juuri sen takia niin moni väsyy, luovuttaa, alkaa etsiä helpompaa tapaa elää uskovana ja mukavampia julistajia, jotka puhuvat vain korvasyyhyyn, ei Sanan totuuden mukaan ja siten he vievät kuulijoitaan harhaan, pois verisen ristin juurelta parannusta tekemästäkin.. Älä väsy, vaan pyydä Jeesukselta uutta voimaa elämääsi, Hän kyllä antaa sitä sinuller kun sitä sydämestäsi vain pyydät!

Ajatellaan kenties, että; "Kyllä minä silti pääsen taivaaseen, vaikka vaihdoin totuuden saarnaajan lepsumpaan ja kaikkea hyvää elämääni lupailevaan julistajaan, ehkä jopa eri seurakuntaankin, kirkkokuntaankin ([i]katolinen/ortodoksi, mormoni, jehovan todistajat, tms,) kun on loukkaannuttu edellisen srk puhujaan..Ja laitettu ns 'pillit pussiin' ja ulos."[/i] Pysähdy silloin ja palaa verisen ristin juurelle Herran Jeesuksen eteen tunnustamaan että;"Pieleen meni, suutuin ja muutin ajatteluani Sanasi vastaiseksi, jotta olisi helpompi olla ja elää, Anna anteeksi sekä uudista uskoni!"

Matt. 6:
19 Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koi ja ruoste raiskaa ja missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
20 Vaan kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen, missä ei koi eikä ruoste raiskaa ja missä eivät varkaat murtaudu sisään eivätkä varasta.
21 Sillä missä sinun aarteesi on, siellä on myös sinun sydämesi.

22 Silmä on ruumiin lamppu. Jos siis silmäsi on terve, niin koko sinun ruumiisi on valaistu.
23 Mutta jos silmäsi on viallinen, niin koko ruumiisi on pimeä. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, kuinka suuri onkaan pimeys!
24 Ei kukaan voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.

Laitoin tämän Sanan paikan kuin muistuttamaan itseäni, kuin myöskin sinua rakas ystäväni, ettei pidä rakastua, ihastua tämän maailman aarteisiin, tms. Minäkin aina ennen olin oikea tavaran keräilijä ja mökki oli täynnä vaikka ja mitä tarpeetonta ja aina vain mieli kaipasi jotain uutta, erilaistakin, mutta kun sain tulla uskoon ja varsinkin kun sain uudistua uskossani, niin pikku hiljaa Herra alkoi irroitella minua kaikesta krääsästä, turhasta, ja pyrkiä tyytymään vaatimattomaan elämään, kunhan vain saan elää lähellä Herraani, Hänen omanaan ja katsoa kohti taivasta, jonne tahdon minäkin kerran päästä, kotiin.

Kuljin vielä pitkään uskontuloni jälkeenkin kuin kahdella tiellä; toinen jalka vielä kuitenkin maailmassa ja sieltä aina jotain kuin kaivaten, etsien ja toisella jalalla sitten heikosti ja aika epävarmastikin taivastiellä. Se oli aika raskasta kulkua, kun en osannut irrottaa kokonaan itseäni kaikesta siitä mitä silmä, sekä mieli kuin muka yhä kaipasi..Nyt toki jo ymmärrän sen, että se oli sielunvihollisen keino pitää minut heikkona uskovana, ja kaivata ihan kaikkea muuta kuin taivaallisia aarteita elämääni..Mutta kiitos Herralle,että; Hän vapautti minut siitä, tosin siihen meni aivan liian monia vuosia..

Mutta koko ajan on halu kuolla itselleni sekä maailman tarjonnallekin, tyytyä vähään, kunhan vain saan elää rukouksen hengessä, Sanaansa tutkien, kiittäen avustaan sekä voimastaan, ymmärryksestäänkin, koska Hän ei koskaan moiti minua, eikä syytä, vaan ja vain jaksaa rakastaa minuakin, joka en koe ansainneeni rakkauttaan. Ja siksi kiitänkin siitä Herraani sekä Jumalaani! Nostan katseeni kohti taivasta, ja odotan Jeesustani hakemaan minutkin pois täältä vaivan ja usein murheenkin maasta: sinne taivaan ihanuuteen sekä kirkkauteensa!

Ps. 33:
18 Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa,
19 pelastaaksensa heidän sielunsa kuolemasta, elättääksensä heitä nälän aikana.
20 Meidän sielumme odottaa Herraa, hän on meidän apumme ja kilpemme.
21 Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä.
22 Sinun armosi, Herra, olkoon meidän päällämme, niinkuin me panemme toivomme sinuun.