Sivu 1/1

Jeesuksen lupaama rauha

ViestiLähetetty: 08.10.2017 13:53
Kirjoittaja rita4
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. (Joh.14:27)

Nuo ovat niin rakkaita Jeesuksen sanoja meille jokaiselle. Luen aina välillä Johanneksen Evankeliumista luvut 14-17. Tahdon oikein painaa mieleeni mitä Jeesus sanoi opetuslapsilleen ennen kuolemaansa, ennen sovitustehtäväänsä, ja ennen pois menoaan. Mitä jäi opetuslapsille mieleen Jeesuksen viimeisestä puheesta? Luku 17 onkin jo rukousta Isälle, mutta opetuslapset saivat kuunnella myös näitä ihmeellisiä sanoja, ja yrittää ymmärtää niiden sanomaa. He saivat olla osallisia rukouksen siunauksesta.

Merellä nousee välillä sumua, joka estää näkyvyyttä. Kuitenkin maisema on rauhallinen, ja meri on tyyni. Itselleni on helppoa viipyä yksin katsellen maisemaa, ja siinä ehkä hiljaa rukoillen, tai ainakin miettien. Minulle oli joskus kovin tärkeää nähdä elämää eteenpäin, suunnitella ja ymmärtää. Nykyisin ajattelen yhä enemmän siten, että tärkeintä on se, että Jumala ymmärtää, tietää, ja että Hänen tahtonsa on hyvä meitä ihmisiä kohtaan. Jeesus puhuu opetuslapsilleen Jumalan, Isän, Hengessä. Hänen sanansa ovat Isän sanoja lapsilleen. Ne ovat huolehtivia sanoja. Niiden äärellä on hyvä viipyä.

http://ceta.nettisivu.org/jeesuksen-lupaama-rauha/

Re: Jeesuksen lupaama rauha

ViestiLähetetty: 26.04.2019 20:27
Kirjoittaja rita4
Merellä nousee välillä sumua, joka estää näkyvyyttä. Kuitenkin maisema on rauhallinen, ja meri on tyyni. Itselleni on helppoa viipyä yksin katsellen maisemaa, ja siinä ehkä hiljaa rukoillen, tai ainakin miettien. Minulle oli joskus kovin tärkeää nähdä elämää eteenpäin, suunnitella ja ymmärtää. Nykyisin ajattelen yhä enemmän siten, että tärkeintä on se, että Jumala ymmärtää, tietää, ja että Hänen tahtonsa on hyvä meitä ihmisiä kohtaan. Jeesus puhuu opetuslapsilleen Jumalan, Isän, Hengessä. Hänen sanansa ovat Isän sanoja lapsilleen. Ne ovat huolehtivia sanoja. Niiden äärellä on hyvä viipyä.


Löysin paljon itseäni ja omiakin ajatuksiani, jotka ovat hyvin samanlaisia, kuin mitä on Ceta siskollammekin tuossa. Siksi niitä alleviivasinkin.. :wink:

Minä viihdyn paljon ihan yksikseni ja vain ollen ja katsellen maisemaa ja rukoillen, tai vain hiljaa miettien.. Olen tietyllä tavalla erakko aina ollut pikku likasta asti. Mutta tulen toimeen ihmistenkin kanssa ja viihdyn seurassakin, jos se on minulle vain tietynlaista. Juorukerhoissa en viihdy, koska olen aina ajatellut, että niin kauan kuin omat asiani eivät ole kunnossa täysin, niin en tahdo olla puhumassa/kuuntelemassa muistakaan pahaa, tms.. Ja sen tähden en saanutkaan kyläpaikkoja, ystäviä siellä missä asuin 15v ex-ni kanssa. Toki en sillai kaivannutkaan muita kuin lapseni ympärilleni.

Viime vuosina minulle on tullut yhä vain tärkeämmäksi juuri se, että; "Etten enää itse touhota pää kolmantena jalkana kaikessa ja kaikkialla suunnittelemassa jo tulevaa ja huolehtimassa siitä etukäteenkin", joka on muuten aivan turhaa ja kuluttavaakin. Vaan pyrin jättämään asiani ja kaiken Herrani ristin juurelle rukouksessa ja vain pyytäen Häntä ohjaamaan minua oikeaan suuntaan, kohtaamisiin, ym.. Ja tahdon oppia vain luottamaan sekä turvautumaan kaikissa asioissani Isän Jumalan huolenpitoon, sekä rakastavaan sydämeensä, anteeksi antoonsakin uskoen ja luottaen, kiittäen.

Kuinka kuluttavaa onkaan koko ajan vain murehtia ja huolehtia sekä suunnitella jo viikkojakin ja enemmänkin asioita ym eteenpäin. Kun emme voi tietää edes seuraavaa hetkeäkään, saati seuraavia päiviä, viikkoja, kuukausia tai edes vuosiammekaan. Sen opin kyllä erittäin hyvin mieheni kuoltua täysin arvaamatta ja odottamatta tammikuussa: tuosta vain. Olihan se pysäyttävää ja kamalaa! :-o :???: :cry:

Ja kun itsekin kävin kohta 32v sitten ihan kuoleman rajalla, niin sain kuitenkin Jumalan armosta jäädä eloon lääkärienkin ihmeeksi teholla ja sain tulla n 2v myöhemmin Herran Jeesuksen omaksikin.. Kaidalle tielle uskonnollisesta uskovaksi. Se on ikuinen kiitosaihe taivaisiin, oli se niin ihmeellistä, kun Isä alkoi vetää minua pelastukseen, omakseen ja antoi väkevän etsikkoaikansa. Vaude! :thumbup: :lol:

Jeesus antaa todellisen rauhan, jota maailmasta ei kukaan, ei yksikään ihminen voi saada, löytää. Se on niin salattua ja kuitenkin se löytyy Raamatustamme, jos vain tahdomme sitä tutkia ja lukea. Ja rukoukseen suostumisestamme, jos vain tahdomme hiljentyä eteensä, sekä ristinsä juurelle vaipuen. Se on aina tahdon ja päätöksemme tulosta. Me joko voimme suostua tai olla suostumatta, sillä minkäänlaista pakkoahan ei meille koskaan Jumala laita, vaikka Isän sydän varmasti kaipaakin ja odottaa lastensa tahtovan tulla eteensä, hiljentyä, itkeä, nauraa, puhua kaiken Hänelle, joka vain voi meitä täysin ymmärtää sekä auttaakin.

Jeesuksessa meillä on todellinen Auttaja, joka yksin vain voi antaa ja tuoda rauhansa lahjan sydämiimme ja se rauha kestää, vaikka olisimme minkälaisissa myrskyissäkin elämämme purressa sillä hetkellä. Sehän siinä niin ihmeellistä juuri onkin, että; voimme olla ahdistuneita, surussa, kivuissa, ongelmissakin tai toisten loukkaamina, hylkääminä, mitä vain...ja kun vain suostumme eteensä rukoukseen ja kiitokseenkin, niin saamme kokea sitä yli ymmärryksemme käyvää; Jumalan antamaa rauhaa ja lepoa, varmuutta, että; selviämme, jaksamme, osaamme, jne.. :thumbup: :clap: :D

Juud. 1:2 Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.

2. Piet. 1:
1 Simeon Pietari, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja apostoli, niille, jotka ovat saaneet yhtä kalliin uskon kuin mekin meidän Jumalamme ja Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen vanhurskaudessa.
2 Armo ja rauha lisääntyköön teille Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen tuntemisen kautta.

3 Koska hänen jumalallinen voimansa on lahjoittanut meille kaiken, mikä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan, hänen tuntemisensa kautta, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja täydellisyydellään,
4 joiden kautta hän on lahjoittanut meille kalliit ja mitä suurimmat lupaukset, että te niiden kautta tulisitte jumalallisesta luonnosta osallisiksi ja pelastuisitte siitä turmeluksesta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee,
5 niin pyrkikää juuri sentähden kaikella ahkeruudella osoittamaan uskossanne avuja, avuissa ymmärtäväisyyttä,
6 ymmärtäväisyydessä itsenne hillitsemistä, itsenne hillitsemisessä kärsivällisyyttä, kärsivällisyydessä jumalisuutta,
7 jumalisuudessa veljellistä rakkautta, veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta.
8 Sillä jos teillä on nämä ja ne yhä enenevät, niin ne eivät salli teidän olla toimettomia eikä hedelmättömiä meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisessa.