ilosanoma.munfoorumi.com

Meillä voi olla ja onkin usein monenlaisia pelkoja, pelkotiloja, joko ihan aiheellisia, tai olemattomia, ehkä jopa sielunvihollisen juonien ja valheiden takia tulleita turhiakin pelkotiloja. Me vaan ollaan ihmisinä sellasia, että: pelotkin kuuluvat elämään. Toki, uskossa ollessa ja Herraa lähellä pyrkien elämään, niin niitä on vähemmän ja ne saa ja voi viedä Jeesukselle, ristin juurella ollen.

Joku pelkää tulevaisuutta, mahdollista työttömyyttä, joku sairastumista, toinen lastensa lähtöä pois kotoa maailmalle, jne.. Kuten huomaamme pelkoja on monenlaisia ja jokainen niistä on kyseiselle ihmiselle; vaikeita, arkoja asioita, todellisia, niin ettei niitä saa toinen viitata kintaalla, kuin hälläväliä, tai älä nyt naurata tyyliin. Koska ne ei lähde pois toisen väheksyvän käytöksen, tai ei edes toisen rohkaisunkaan myötä aina. Vaan tarvitaan sielunhoitoa, luotettavan henkilön kanssa keskusteluja, rukouksia, turvallisuuden tunteen löytymistä.. Ristin juurella viipymistä.

Ja mistä me uskovina saamme löytää turvan muualta kuin vain yksin Herramme kanssa rukouksessa jutellen ja asiamme hänelle avoimesti tuoden. Ja saammepa olla uskomattomienkin rinnalla, jos koemme halua tukea ja rohkaista, lohduttaa toista ihmistä..Mutta silloin on hyvä ymmärtää salassapito velvollisuus ja toisen yksityisyyden kunnioittaminen, niin ettei niitä jutella edes rukouksen nimissä eteenpäin toisten kuultavaksi. Toki sama pätee niin uskovan kuin uskosta osattomankin kanssa jutellessa.

Meillä voi olla vaikka ja minkälaista levottomuutta ja pelkoa sydämissämme. Ja on varmasti paljon salattuakin pelkoa, koska häpeämme tunnustaa/paljastaa mitä pelkäämme. Ei vähätellä pelkoja, ei omia, eikä toistenkaan, mutta ei myöskään liiotella ja tehdä kärpäsestä härkästä, vaan koitetaan olla ja elää sellaista uskonelämää, jossa haluamme olla lähellä Herraamme Jeesusta Kristusta ja rukoilla, huokasta ainakin; "Herra, auta, en jaksa, en osaa, en pysty, tai en uskalla..!" Sillä, kun opimme tulemaan kuninkaiden Kuninkaan sielunhoitoon, polvistua eteensä, niin sieltä löydämme rauhan ja levon ja jopa ilonkin lopulta sydämiimme. Ja se rauha kestää, koska Jeesus sen meille antaa ja on kanssamme koko elämämme ajan lupauksensa mukaan; Sanassaan sekä Henkensäkin kautta.

Tämä Raamatunpaikka nousi sydämelleni; Jesaja 11:1-5

Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa. Ja hänen päällänsä lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki. Hän halajaa Herran pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille; suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa henkäyksellä. Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.

Tämä laulu tähän vielä lopuksi; Älä pelkää - Tarja Pihlajamaa

Kuinka helppoa onkaan sanoa toiselle, että: Älä pelkää, älä turhia murehdi, tms.. Se on enempikin minusta haluttomuutta mennä sen toisen paikalle, välittää tosissaan tai koittaa edes olla lähellä: turvallisena sekä luotettavana ystävänä, joka osaa pitää itsellään sen mitä on kuullut. Eikä levitellä sitä eteenpäin, kauhistellen mitä on kuullut joltakin..

Pelkoja voi olla yhtä paljon ja enemmänkin kuin on ihmisiä maailmassa; kullakin ne omat huolenaiheensa ja pelkotilansa, jotka aina ovat asianomaiselle todellisia, sekä ahdistavia.. Tuota Risto Suonnon tuontia kun toin foorumille, niin saatoin yhtyä moneen hänen ajatukseensa ja näkemykseensä vaikeuksista arjessa, perhe-elämässä, ym.. Joskus niissä oppii kantapään kautta, joskus ne särkee sen lopunkin pienestä sydämestä ja jättää vuotavat haavat, jotka voi puhdistaa ja parantaa ainostaan Herramme Jeesus Kristus ja hänen öljynsä (Pyhä Henki). Jos asianomainen ei itse osaa, halua mennä sinne Golgatan ristin juurelle, niin me voimme ystävinään kuitenkin kantaa häntä sinne rukouksissamme. Sillä, uskon, että se on Herrammekin tahto meitä omiaan kohtaan.

Meillä kävi tänään eräs vanhempi naapurin mies ja oli aikoja kun hän kuin pelkäsi tulla sisälle uskovaan kotiin ja vältteli varsinkin minua, joka olen puheliaampi ja räväkämpikin. Mutta viime aikoina hän on uskaltautunut jo tulemaan ihan sisälle ja jopa istumaan meillä hetken aikaakin, joka on ilahduttanut meitä mieheni kanssa. Mitä hän pelkää? Kuolemaa, kun on hyvin sairas jsekä sitä; millaista olisi olla ja tulla uskovaksi? Hänen äitinsä on ollut uskova ja uskonkin äitinsä rukousten kantavan hänet lopulta ristin juurelle asti, sekä antamaan elämänsä Vapahtajallemme Jeesukselle Kristukselle. Sitä rukoilen ja odotan..

Mitä minä pelkään? HMM??? En nyt osaa suoralta kädeltä sanoa mitään..Nooh, ehkä lasteni kohdalle sattuvan jotain, joka veisi heidät rajan taakse ilman pelastusta.

Minua kun on ns höykkyytetty läpi elämäni syntymästäni asti sen verran kovin ottein ja kuolemaakin olen käynyt kuin katsomassa silmästä silmään useammankin kerran. Viimeksi 30v, 2kk sitten. Omaa biologista isääni pelkäsin, todella paljon. Ja ex-ni viimeisinä avioliittomme vuosina. Ja onhan niitä pienempiäkin pelon aiheita toki ollut ihan vielä uskovanakin ollessani, toki. Varsinkin uskoni alku kymmeninä vuosina, kun olin aika kaukana kuitenkin Herrastani, elin enempikin siinä melkein kuin kahdentien kulkijana.. Ja usko ei kasvanut, luottamuspulaakin oli ym.. Mutta sitten se alkoi jotenkin löytyä se uskontärkeys ja Jumalan rakkaus, ja aloin janota enemmän ja enemmän päästä kokemaan ja tuntemaan, oppimaankin sitä, minkä Isä Jumala tahtoo antaa ja osoittaa meille kaikille omilleen, Rakkauttaan, armoaan ja anteeksiantoaankin, sekä oppia suostumaan viipymään siellä verisen ristinpuun juurella, etsien, kaivaten, sekä: katsoen vain Jeesukseen!

Nousipa mieleeni tämä Raamatun paikka;

Sananl. 1:
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.

28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.

Vakavia sanoja. Nykyäänhän ei enää saa nuhdella ketään, eikä mistään, vaan kaiken pitää antaa olla niin kuin he haluavat ja taputella vain päähän; "Hyvä poika, hyvä tyttö!" Tai puhua vain Jumalan rakkaudesta, mutta ei saa puhua synnistä, ei muuttumisen tärkeydestä uskovan elämässä, tai jopa kertoa siitä, mihin tie vie, jos hylkää totuuden tien ja Sanan, Jumalan Sanan totuuden. Koska olet viimeksi kuullut puhuttavan kadotuksesta, tai kuinka Jeesus sanoo niille, jotka eivät oikeasti seuraakkaan häntä, vaan seuraavat sitä toista jeesusta, joka ei voi yhdenkään ihmisen sielua kadotuksesta pelastaa; "Menkää pois minun tyköäni, sillä minä en tunne teitä!" vakava paikka! Sen pitäisi herätellä; heräämään, tutkimaan sitä omaa sydäntään ensisijaisesti, eikä vain toisten uskonelämää arvostellen..

Tunteeko Jeesus minua kun olen siellä viimeisellä tuomiolla, tai kun Hän sapuu noutamaan omiaan taivaan kotiin, niin olenko minä siinä ylöstempauksessa mukana?, vai jäänkö tänne kaikkien uskosta osattomien ja uskonnollisten, uskossaan eksyneiden, kylmenneiden ym kanssa itkemään, kun en päässytkään mukaan, pois.. :oops:

Otammeko sen tosissamme, vai jatkammeko sillä tiellä, ettei se minua koske, kun minhän kuljen Jumalan Pojan jalanjäljissä, enkä ole eksynyt.. ? Kumpaako Jeesusta minä seuraan? Tai kumpaako Jeesusta sinä seuraat? Olethan miettinyt tätä itseksesi? Koska se on ensiarvoisen Tärkeä asia miettiä ja tarkistaa kurssi ja onko todellakin Herramme jalanjäljissä kulkeva, kohti taivaan iloa menevä?

Vaiko joutunut väärien opettajien, tai oppien takia eksynyt uskomaan valheen totuudeksi ja totuuden valheeksi ja siksi onkin sydän noussut tietämättään vastustamaan Jumalan Sanan totuuksia, kuin myöskin Herraansa Jeesusta Kristustakin. Älä ohita tätä olankohautuksella, sillä aika on vähissä ja kun aikasi ja aikamme täyttyy, ja Jeesus saapuu hakeen meitä omiaan kotiin; tuuliin ja pilviin, niin silloin et enää kerkiä tehdä parannuta, muutosta, uuudistuakaan... Ja silloin EI ENÄÄ voi, eikä kerkiäkkään muuttaa kurssiaan, ajatteluaan, palata alkulähteelle takasin. Vaan se on tehtävä Nyt ja Tässä näin, nyt ja just! Ei huomenna, joskus sitten, vaan Heti. Tämä ei ole käsky, vaan: miten sen nyt sanoisin; ehdotus, suositus, varoituskn..

Room. 11:
17 Mutta jos muutamat oksista ovat taitetut pois ja sinä, joka olet metsäöljypuu, olet oksastettu oikeiden oksien joukkoon ja olet päässyt niiden kanssa osalliseksi öljypuun mehevästä juuresta,
18 niin älä ylpeile oksien rinnalla; mutta jos ylpeilet, niin et sinä kuitenkaan kannata juurta, vaan juuri kannattaa sinua.

19 Sinä kaiketi sanonet: "Ne oksat taitettiin pois, että minut oksastettaisiin".
20 Oikein; epäuskonsa tähden ne taitettiin pois, mutta sinä pysyt uskosi kautta. Älä ole ylpeä, vaan pelkää.

21 Sillä jos Jumala ei ole säästänyt luonnollisia oksia, ei hän ole säästävä sinuakaan.
22 Katso siis Jumalan hyvyyttä ja ankaruutta: Jumalan ankaruutta langenneita kohtaan, mutta hänen hyvyyttänsä sinua kohtaan, jos hänen hyvyydessänsä pysyt; muutoin sinutkin hakataan pois.
23 Mutta nuo toisetkin, jos eivät jää epäuskoonsa, tulevat oksastettaviksi, sillä Jumala on voimallinen oksastamaan ne jälleen.

Laitan vielä yhden Raamatunpaikan ja sanon, että: On viisautta olla Jumalan pelko sydämessään, se on sitä ainoaa ja oikeaa pelkoa, jota meidän Hänen ominaan vain tuleekin kokea ja ymmärtää sen syvyys ja tarkoitus, siunaus elämäämme ajatellenkin. Opetellaan sitä, jookos?! Jumalan pelkohan on Jumalan kunnioittamista Kaikkivaltiaana ja kaiken Luojana, jolla on kaikki valta niin maan päällä kuin taivaassakin! Amen!

1. Tess. 5:23-24 [Biblia]
Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teitä kokonansa, että koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne meidän Herran Jesuksen Kristuksen tulemisessa nuhteetoinna pidettäisiin. Hän on uskollinen, joka teitä kutsunut on ja sen myös täyttää.

Luuk. 12:
32 Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.
33 Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.
34 Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.

35 Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa;
36 ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.

37 Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.

38 Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat.
39 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan.
40 Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."

Eipä mulla sillai oo paljoakaan sanomista, mutta halusin laittaa ton Raamatunpaikan meille kaikille Herran omille rohkaisemaan ja vahvistamaan, lohduttamaan; siitä toivosta mikä meillä on pelastettuina ja ristinsä juurella viipyvinäkin: siellä kerran taivaan kodissa, kirkkaudessa.

Nyt on pelko lamauttanut niin uskovia kuin varsinkin uskosta vielä osattimia, joilla ei vielä ole turvaa Jumalan Pojassa, Jeesuksessa Kristuksessa. En edes viitsi sanoa koko viruksen nimeä, kun siitä saa jo meistä jokainen kuulla sekä lukea ihan riittämiin muutenkin; tuutin täydeltä.

Sinulle rakas ystäväni joka huokaat syvään miten selviät taloudellisesti, tai varjelut, niin tahdon laittaa sinulle ja meille kaikille tämän seuraavan Raamatunpaikan, tuokoon se lohtua ja voimaa sydämellesi siitä totuudesta, että; Herra pitää omistaan hyvää huolta ja meidän tulee,ei tulisi, vaan meidän Tulee vain pyrkiä kiittään Jumalaamme siitä, kun hän niin mahtavasti kuitenkin voi ja tahtoo auttaa meitä omiaan, kunhan vain käännymme puoleensa ja turvaamme yksin vain Häneen!

Ja ehkäpä Isän Jumalamme tahto onkin tämän vaikean ajan kautta vetää sinuakin kallis ystäväni pelastukseen. Jeesus odottaa sinua kädet avoimina, että milloin suostut jo viimeinkin juoksemaan kuin ainakin pieni lapsi Hänen [Jeesuksen] sylinsä turvaan. Kiirehdi jo..Hän odottaa juuri sinua luokseen, että Hän saa pestä syntisi verellään puhtaiksi, sekä antaa sinulle aivan kaiken anteeksi, sekä lahjoittaa sydämeesi taivaallisen rauhansa, jota et voi milloinkaan löytää tai saada tästä maailmasta, eii.. Vaan se löytyy ainoastaan; Golgatalta, ristinsä juurelta ja Herrassamme: Jeesuksessa Kristuksessa!

Matt. 10:
29 Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta.
30 Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.
31 Älkää siis peljätkö; te olette suurempiarvoiset kuin monta varpusta.
32 Sentähden, jokaisen, joka tunnustaa minut ihmisten edessä, minäkin tunnustan Isäni edessä, joka on taivaissa.
33 Mutta joka kieltää minut ihmisten edessä, sen minäkin kiellän Isäni edessä, joka on taivaissa.

Shalom-Asko Leino

Allan Erkkilä-Oi rauhan maa

Oi, katsohan lintua oksalla puun

Haluan vielä laittaa tämänkin laulun, koska siinä on sanomaa joka kertoo siitä miten me olemme aivan kaikki ihmislapset rakkaita Jumalallemme! Hän etsii ja kaipaa meitä lähelleen, omakseen!

Juha Tapio - Rakastettu

Taivas ehjäksi rakastaa Heimo Enbuska

Laitanpa tuon veljen puhuttelevan laulun alkuun, koska mua se ainakin aina siunaa, kun sitä kuuntelen. "Vähän ehjempi ehkä kuin eilen.." "Silti muistoni kantaa saa, .. Minun kipuni hoidetaan, taivas särkyneet sydämet tuntee ...ja voi ehjäksi rakastaa.."

Niin rakkaat ystävät; taivas näkee meidät ja meidät tunnetaan, tiedetään mitä ajattelemme, tai mitä pelkäämme, tms..Mikään ei ole Isältämme salassa, vaan kaikki on Hänelle paljastettua ja Hän tahtoisi ja tahtookin auttaa; sinua, minua, meitä kaikkia, sekä tuoda iloakin elämäämme ja turvaa..Annammeko siis sydämiemme huolestua, alkaa pelkäämään, vaikka media ym tuo niin helposti elämäämme: vain lisää pelkoa ja ahdistusta elämäämme?

Minä rakastan jotenkin tätä Raamatunpaikkaa: Luuk. 12:

32 Älä pelkää, sinä piskuinen lauma; sillä teidän Isänne on nähnyt hyväksi antaa teille valtakunnan.
33 Myykää, mitä teillä on, ja antakaa almuja; hankkikaa itsellenne kulumattomat kukkarot, loppumaton aarre taivaisiin, mihin ei varas ulotu ja missä koi ei turmele.

34 Sillä missä teidän aarteenne on, siellä on myös teidän sydämenne.
35 Olkoot teidän kupeenne vyötetyt ja lamppunne palamassa;
36 ja olkaa te niiden ihmisten kaltaiset, jotka herraansa odottavat, milloin hän palajaa häistä, että he hänen tullessaan ja kolkuttaessaan heti avaisivat hänelle.

37 Autuaat ne palvelijat, jotka heidän herransa tullessaan tapaa valvomasta! Totisesti minä sanon teille: hän vyöttäytyy ja asettaa heidät aterioimaan ja menee ja palvelee heitä.
38 Ja jos hän tulee toisella yövartiolla tai kolmannella ja havaitsee heidän näin tekevän, niin autuaat ovat ne palvelijat.

39 Mutta se tietäkää: jos perheenisäntä tietäisi, millä hetkellä varas tulee, hän ei sallisi taloonsa murtauduttavan.
40 Niin olkaa tekin valmiit, sillä sinä hetkenä, jona ette luule, Ihmisen Poika tulee."

Meillä on turva Jumalassa, sen paremmassa turvassa ei kukaan eikä mikään koskaan voisikaan olla. Mutta kun pelottaa ja oikein ahistaa, sekä näyttää että toivokin katoaa ja mikään ei enää tule entiselleen, niin annammeko sen pelon vallata sydämemme niin että lopetamme Herran Jeesuksen seuraamisenkin, koska Jumala ei poista sairautta, uhkaa, virusta, tms?

Tiedän itse henk koht kuinka helposti se pelko saa vallan jos sille antaa vain pikkusormensa ja seuraa mediaa, tai omia tunteitaan, näkee ympärillään pelkoa, tuskaa, sairautta ja kuolemaakin, niin sielunvihollinen saa silloin kovinkin helposti meidät vapisemaan ja piiloutumaan, tulee kuin pakkoa koittaa varjella itseään pahalta, sairaudelta, tms.. Ja pikku hiljaa se pelko ja pakeneminen elämää, ihmisiäkin saa valtaansa ja kohta onkin kuin vankilassa jossa on vain pelkkää pelkoa sydämessä ja Herra Jeesuskin kuin unohtuu tai ainakin loppuu halu rukoilla, lukea Sanaa,..Koska niin helposti väsyy ja kokee jopa kaiken turhaksikin, jne..

Sefanja 3:[Biblia]
14 Riemuitse, sinä Zionin tytär, huuda, Israel, iloitse ja riemuitse kaikesta sydämestäs, sinä tytär Jerusalem.
15 Sillä Herra on sinun rangaistukses ottanut pois, ja sinun vihollises kääntänyt pois; Herra Israelin kuningas on sinun tykönäs, ettes enään pelkää onnettomuutta.

16 Siihen aikaan sanotaan Jerusalemille: älä pelkää, ja Zionille: älä käsiäs laske alas!
17 Sillä Herra sinun Jumalas on sinun tykönäs, väkevä vapahtaja; hän on sinusta suuresti riemuitseva, ja on oleva sinulle suloinen, ja antava anteeksi, ja sinusta pitää kiitoksella riemuittaman.
18 Jotka murehtivat sitä, ettei he ole tulleet juhlakokoukseen, ja ovat sinusta, ne minä tahdon koota; tämä pilkka on heille kuormaksi.

Mutta niin kuin tämä inhottava viruskin, niin kaikki muukin on täysin Herran kädessä, tiedossa ja Hän tahtoo näin kutsua ihmisiä ottamaan viimeinkin tosissaan Poikansa Jeesuksen Kristuksen ristintyö Golgatalla ja että tulisi jo viimeinkin halua muutokseen, niin uskovilla kuin vielä uskosta osattomillekin, jolloin huudetaan avuksi Herraa Jeesusta ja käännetään katse; sinne ristillepäin, sekä pyydetään kaikkia syntejä anteeksi, sekä verensä puhdistavaa kosketusta, voimaa. Vain pisara Jeesuksen verta riittää puhdistaman ja vapauttamaan meidät kaikista ja kaikenlaisista peloistamme sekä parantamaankin..

Nyt on Raamatunpaikka jonka koen että mun pitää laittaa, mutta huomaa etten minä sitä tahdo laittaa osoittaen ketään, mitään srk, tms ns sormella, ei, vaan se on Jumalan tahto puhutella, herätellä niin, minua kuin meitä kaikkia;

Hoos. 7:
10 Israelin ylpeys syyttää häntä vasten silmiä, eivätkä he palaja Herran, Jumalansa, tykö, eivät etsi häntä, vaikka kaikki näin on.
11 Efraim on tullut kyyhkysen kaltaiseksi, joka on tyhmä ja taitamaton: he huutavat avuksi Egyptiä, he menevät Assuriin.
12 Juuri kun ovat menossa, minä levitän verkkoni heidän päällensä ja pudotan heidät alas kuin taivaan linnut; minä kuritan heitä, niinkuin on julistettu heidän seurakunnallensa.
13 Voi heitä, sillä he ovat menneet minua pakoon! Häviö heille, sillä he ovat minusta luopuneet! Minä tahdoin lunastaa heidät, mutta he puhuivat minua vastaan valheita.
14 Eivät he huuda minun puoleeni sydämestänsä, vaan ulvovat vuoteissansa. Jyvien ja viinin tähden he kokoontuvat. Minua vastaan he niskoittelevat.
15 Minä olen heitä kurittanut, minä olen vahvistanut heidän käsivartensa, mutta minua vastaan he ovat aikoneet pahaa.

Minut se ainakin laittaa pienelle paikalle, koska pitää mennä itseensä ja tutkia sydäntään, elämäänsä ja mikä on minulle rakkainta, tärkeintä ja mistä haen apua, lohdutusta, iloa elämääni, tms..

Onko Herra Jeesus huulillani joka hetki rakkaana ja huokaanko puoleensa, etsinkö Sanastaan apua ja voimaa, lohdutusta, Isän Jumalan tahtoa kohdalleni, jne.. Syntyykö sydämelleni Jumalan pelkoa? Vai olenko jo kylmä, välinpitämätön, rakkaudetonkin, ehkä jopa ylpeä, jottei mikään enää liikuta minua ja laita parannuksen paikalle sekä etsimään Herran kasvoja, tahtoa, Sanaansa, tuota: iäti kestävää ja pysyvää lohdutusta ja voimaa, neuvoja.. Hiljennyn miettimään omaa uskoani ja miten elän uskovana ja Herran omana, ja olenko minä valmis, jos Herra Jeesus juuri nyt tulisi noutamaan omiaan kotiin, jne..?!

Haluan laittaa vielä lopuksi tämän laulun; A-M & P.Simojoki - Katsokaa Voittajaan