ilosanoma.munfoorumi.com

Teuvo V. Riikonen:”Rauhan sanoma tulee taistelujen keskelle”
Rauhanruhtinas 21.12.2024 22:23
Teuvo V. Riikonen, kirjailija ja pappi, joka toimii Parikanniemisäätiön toiminnanjohtajana.

Parikanniemen lastenkodissa järjestettiin tänä vuonna Matka Betlehemiin -jouluvaellus 26. kerran. Kuva Parikanniemen arkisto.

Rooman valtakunnassa elettiin 2000 vuotta sitten rauhattomuuden aikaa. Betlehemin pimeässä yössä loisti kuitenkin ihmeellisen kirkas tähti. Taisteluiden keskelle tuli sanoma sovinnosta. Maailmaan oli syntynyt Vapahtaja, Rauhanruhtinas.

Viime aikoina myös Suomessa on puhuttu sodasta ja kyselty sen mahdollisesta alkamisesta. Sota on jo Euroopassa, jossa Suomen naapurimaa hyökkäsi toisen naapurimaansa alueelle. Myös Lähi-idässä soditaan taas monella rintamalla, ja jopa noin 30–40:ssa eri paikassa eri puolilla maailmaa on menossa sota tai siihen rinnastettava aseellinen konflikti. Sotateoreetikko Carl von Clausewitzin mukaan sota on väkivaltainen toimi, jonka tarkoituksena on pakottaa vastustaja noudattamaan vahvemman tahtoa. Sodassa yleensä suurempi yrittää alistaa pienemmän noudattamaan omaa tahtoaan.

Rauhanturvaamisesta kriisinhallintaa

Nykyään sodat eivät kuitenkaan ole vain kansallisvaltioiden välisiä, vaan myös valtioiden sisällä voi olla monenlaisia selkkauksia. Tämä kehitys on ollut nähtävissä rauhanturvaamisessa, kun siitä on tullut yhä enemmän kriisinhallintaa.

Nykyinen maailmanjärjestys perustuu sopimuksiin, ja kun sopimuksia rikotaan, syntyy konflikteja, aseellisia yhteenottoja tai täysimittaisia sotia. Rauhaa taas on pidetty sodan poissaolona.

Paras tapa ylläpitää rauhaa on valmistautua sotaan, sanotaan. Se tarkoittaa oman maan puolustuskyvyn ylläpitämistä, maanpuolustustahdon vahvistamista ja koko yhteiskunnan henkisen kestokyvyn tukemista. Rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseen tarvitaan kaikkia. Siihen tarvitaan sekä yksityisiä ihmisiä että yhteisöjä. Yhteiskunta ja puolustusvoimat suojelevat meitä maalla, merellä, ilmassa ja myös kybertodellisuudessa.

Neljänlaista rauhaa

Raamatussa puhutaan rauhasta neljällä eri tasolla: Ensiksi on rauha toisten ihmisten kanssa. Mikäli meistä riippuu, meidän tulee elää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. Toiseksi on rauha itsensä kanssa. Hyvä omatunto on kuin hyvä päänalunen nukkumaan mennessä. Itsensä kanssa ei kannata sotia. Kolmanneksi on rauha luomakunnan kanssa. Luomakuntakin huokaa ihmisen pahuuden ja tuhoamisvimman keskellä. Neljäntenä ja tärkeimpänä on rauha Jumalan kanssa.

|Luomakuntakin huokaa ihmisen tuhoamisvimman keskellä.

Rooman valtakunnassa 2000 vuotta sitten oli elämä monella tavalla erikoista. Myös silloin oltiin ”kuoleman varjon maassa” ja elettiin rauhattomuuden keskellä. Siihen historialliseen tilanteeseen kuuluivat Joosef, Maria ja Jeesus-vauva. Puitteina olivat seimi ja eläinten talli. Betlehemin pimeässä yössä loisti ihmeellisen kirkas tähti. Kedolla enkeliä säikähtäneet paimenet olivat maan alinta kastia. Itämaan tietäjät olivat sen ajan yläluokkaa. Verollepano ja Herodeksen toimeenpanema lastenmurha kuuluvat nekin joulukertomukseen.

Rauhattomaan aikaan, taistelujen melskeeseen tuli sanoma sovinnosta. Messias. Ihmeellinen Jumala. Kaikkivaltias kapaloissa. Kumartakaamme häntä. Maailmaan, meillekin, on syntynyt Vapahtaja. Rauhanruhtinas.


Kirjoitus on julkaistu Parikanniemen Kontti -lehdessä marraskuussa 2024.

Teuvo V. Riikonen kirjoitti:Neljänlaista rauhaa

Raamatussa puhutaan rauhasta neljällä eri tasolla: Ensiksi on rauha toisten ihmisten kanssa. Mikäli meistä riippuu, meidän tulee elää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa. Toiseksi on rauha itsensä kanssa. Hyvä omatunto on kuin hyvä päänalunen nukkumaan mennessä. Itsensä kanssa ei kannata sotia. Kolmanneksi on rauha luomakunnan kanssa. Luomakuntakin huokaa ihmisen pahuuden ja tuhoamisvimman keskellä. Neljäntenä ja tärkeimpänä on rauha Jumalan kanssa.

Otanpa pikkasen tosta, kun ajattelin rauhaa ja voiko olla, tulla rauhaa ihmisydämeen? Kun seuraamme aikaamme, niin pakostakin nousee mieleen, rauhattomuus ja pelko tulevasta, kun kaikkialla toitotetaan, että; "Naapurimaa hyökkää ja tulee sota, tai ihan mikä vain voi alkaa ahistaa pientä ihmismieltä, kun mailmassa on niin paljon pahaa, sekä sotia, nälänhätää, ym.!"

Ps. 4:
2 Vastaa minulle, kun minä huudan, sinä minun vanhurskauteni Jumala, joka ahdingossa avarrat minun tilani. Armahda minua, kuule minun rukoukseni.
3 Te miehet, kuinka kauan minun kunniaani pidetään pilkkana, kuinka kauan te rakastatte turhuutta, etsitte valhetta? Sela.
4 Tietäkää: ihmeellinen on Herra hurskastansa kohtaan, Herra kuulee, kun minä häntä huudan.
5 Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillanne ja olkaa hiljaa. Sela.
6 Uhratkaa vanhurskauden uhreja ja luottakaa Herraan.
7 Moni sanoo: "Kuka antaa meille sitä, mikä hyvä on?" Herra, käännä sinä meihin kasvojesi valkeus.
8 Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon, kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä.
9 Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.

Tuossa psalmissa on minusta montakin tärkeää ja hyvää kohtaa meille kaikille, ja kun meillä on Herra Jumala turvanamme, niin meidän ei koskaan tarvitse pelätä mitään, sillä Hän pitää meistä aina ikuisesti hyää huolta, niin kuin vain voi taivaan Isä pitää huolta, sekä puolustaa, rauhoittaa; Häneen turvaavan lapsensa mielen, sekä elämän. Olemme turvassa, koska hän suojelee meitä! Uskotko sen?

Sitten nuo veljen tuomat kohdat; 1.rauha toisten ihmisten kanssa. Kuinka ihanaa olisikaan, jos olisi rauha, sekä sopuisuus kaikkien ihmisten kesken, mutta valitettavasti se on aikalailla mahdottomuus kuitenkin. Mutta me kuitenkin voimme elää ja olla ärsyttämästä toista ihmistä, vaikka emme olisikaan ns. samalla aaltopituudella, tai jokin muu asia ei vain nappais kohdalleen hänen, heidän kanssaan. Ei tehdä kielen syntejä rakkaat, vaan ollaan mieluimmin vain hiljaa jos vain on mitenkään mahdollista.

2. rauha itsensä kanssa. Onko meillä rauha itsemme kanssa, vai syyttääkö sydämemme meitä jatkuvasti jostakin, joka tuo mukanaan rauhattomuutta? Onko tilivälit Herran Jeesuksen kanssa kunnossa ja synnit anteeksi saatu, sydän pesty puhtaaksi sovintoveressään? Silloin jos näin ei ole, niin on hyvä ryhdistäytyä ja tajuta, että syyttäjä, joka tekee sydämemme rauhattomaksi on saanut liikaa valtaa elämässämme ja siksi onkin hyvä, sekä tärkeää ottaa ns. pesäero sielunvihollisen kiusanteosta ja mennä ristin juurelle, kertoa kaikki Jeesukselle, tunnustaa kaikki, hylätä väärä, sekä pyytää Häneltä voimaa saada apu, sekä rauha sydämeen, joka kestää. Se on täysin mahdollista, kunhan vain olemme täysin rehellisiä, avoimia Herran Jeesuksemme edessä ollessamme ja muulloinkin, koko ajan elämässämme. Todellakin, hyvä omatunto on paras lääke kaikkeen..

3. rauha luomakunnan kanssa. Meille on annettu maa, sekä siinä oleva kasvisto, eläimet ym hoidettavaksemme ja kasvatettavaksi ruokaa, huolehdittava kaikista niistä, mitkä on jo Aadamin ja Eevan aikana ihmisille annettu hoidettavaksi, ei tuhottavaksi, mutta niin se vain on, kun seuraa kaikkea maanviljelystä, metsien hoitoa ym ym niin enempi tuhotaan kuin hoidetaan tai pidetään maa elävänä, sekä kunnossa olevana. Harmi! Kaiken on Luoja tehnyt kauniisti ihmistä varten, jolle Hän antoi tehtävän huolehtia kaikesta taidollisesti. Mutta toisin on käynyt..

4. rauha Jumalan kanssa. Onko sinulla rauha Jumalan kanssa? Rauhan voi saada, kun asiat on kunnossa, eli suhde Jumalaan on oikeanlainen: luottava, Hänen Sanaansa uskova, Häneen turvautuva, kiitos mielellä oleva, kun on Isä, joka pitää lapsestaan hyvää huolta sekä varjelee vääristä asioistakin. Kun vaikeinakin päivinä, vaikeissa asioissakin tulee halu, tarve: rukoilla, kiittää, kun saa avun taivaasta, kun itse ei osaisi toimia kuitenkaan oikein: oman ymmärryksen mukaan, jne..

Minä kiitän Jumalaani, joka on minut tuntenut jo ennenkuin edes olen syntynytkään ja on viitoittanut elämäni tien oman hyvän tahtonsa mukaisesti, näyttipä sitten itsestäni miltä muulta tahansa. Muista rakas ystäväni: Hän, Jumalasi rakastaa sinua, ja tahtoo auttaa sinua, että olisit onnellinen ja tyytyväinen elämääsi, jonka Hän sinulle antoi rakkaudessaan!

Joh. 14:27-28
Rauhan minä jätän teille: minun rauhani-sen minä annan teille. En minä anna teille, niinkuin maailma antaa. Älköön teidän sydämenne olko murheellinen älköönkä peljätkö. Te kuulitte minun sanovan teille: 'Minä menen pois ja palajan jälleen teidän tykönne'. Jos te minua rakastaisitte, niin te iloitsisitte siitä, että minä menen Isän tykö, sillä Isä on minua suurempi.

Jumalan rauhaa, (Kari Kuuva)