Sanan voima ja sen lohdutus

[rita4]

Meeri Auramo

Kuulin äskettäin tutkimustuloksesta, jossa kerrottiin, miten vähän monet hengellisenkin työn tekijät lukevat Raamattua oman hengellisen elämänsä rakennukseksi. Ei ole sitten ihme, että hartauspuheen pääsisältö sitten voi olla lemmikkieläimen ulkoiluttaminen luontopolulla.

Saarnaajan oman hengellisen elämän hoitamattomuus lienee myös osasyy monien jumalanpalvelusten vähäiseen kuulijakuntaan. Eräässä seurakunnassa pastori puhuu sunnuntaisin syvällistä Sanan totuutta ristiinnaulitusta Kristuksesta ja pelastuksesta. Vähitellen kirkko on alkanut täyttyä kuulijoista. Se on suuri kiitoksen aihe, josta kunnia kuuluu yksin Jumalalle.

Paavali kirjoittaa Korinttin seurakuntalaisille:"juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus."Paavali jatkaa vielä seuraavassa luvussa, ettei hän halua edes tietää mistään muusta kuin ristiinnaulitusta Jeesuksesta Kristuksesta.

Kun ihminen on jostain syystä pelästynyt, haavoittunut tai murheellinen, evät kauneimmatkaan esitelmät häntä auta. Jos joku on synnin hädässä ja omantunnon raskaissa syytöksissä, ei auta muu kuin Jeesuksen armon julistus. Kun tulemme "viimeiselle portille", on tarpeellisia asioita kovin vähän: Tarvitsemme ainoastaan kuulla vakuutuksen, että meidän kaikki syntimme ovat anteeksi annetut Jeesuksen ristinkuoleman tähden. Tässä varmuudessa saamme siirtyä ajan rajan taa Jeesuksen valmistamaan juhlaan.

Jesaja todistaa Jumalan Sanan vaikutuksesta:"Sillä niinkuin sade ja lumi, joka taivaasta tulee, ei sinne palaja, vaan kostuttaa maan, tekee sen hedelmälliseksi ja kasvavaksi, antaa kylväjälle siemenen ja syöjälle leivän, niin on myös minun sanani, joka minun suustani lähtee: ei se minun tyköni tyhjänä palaja, vaan tekee sen, mikä minulle otollista on, ja saa menestymään sen, mitä varten minä sen lähetin."

Tätä jaetta ajatellen nousee sydämestä rukous, että Jumala antaisi Raamattuherätyksen. Mitä enemmän luemme Raamattua, sitä enemmän Sana muovaa meitä ja meidän kauttamme kuulijoitamme ja lukijoitamme.

"Ah, sanan kautta rauhaton
Voi rauhan löytää vainen.
Kun murhe, tuska suurin on
Ei kelpaa lohtu mainen.

Vaan sana kallis yksinään
Se tuntoon rauhan tuopi;
Se tyyntää rinnan myrskysään
Ja kaiken uudeks luopi.

Se kertoo: Taivas auki on
Myös mulle, kurjimmalle,
Kun Jeesus käynyt kuolohon
On tuskain Golgatalle.

Se tieto sielun rauhoittaa
Ja rinnan tuskat lientää;
Hän yksin lohdun varman saa,
Ken sanan luokse rientää."

Saviruukku - Mirja Poikkeus

[rita4]

Niin, joskus sitä vain kuin miettii, että: lukevatko uskovat, saarnaajat enää juuri ollenkaan Raamattua ja luenko itse tarpeeksi sitä? Ja kuitenkin Vain Raamatusta saamme viisauden, voiman ja lohdutuksen elämäämme ja asioihimmekin. Mutta kun niin helposti ajatellaan ettei enää muutamien vuosien uskossa olon jälkeen, saati muutamien vuosikymmenten uskossa olon jälkeen tartte niin kauheesti lukea enään Raamattua, kun jo osaa sen jo niinkin hyvin ulkoa.

Onhan toki aikoja jolloin Sanan lukeminen ei ole sitä sillai tärkeintä, mutta kyllä se sit näkyykin uskonelämässä ja varmasti näkyy puhujien saarnoissakin. On erämaa aikoja, jolloin rukous ja Raamatunluku ei maistu. Vaikka silloin jos milloin niitä pitäisi harjoittaa, ei harrastaa..

Sydämen rauhan saa, kun vain tahtoo olla kuuliainen, vaikka eihän kuuliaisuus ja Isän tahdon totteleminen ole enään muotia uskovienkaan elämässä. Meitä "outoja lintuja", joille on tärkeää kuuliaisuus on yhä harvemmassa, joka on aina surullinen asia. Uskonelämä on jatkuvaa kilvoittelua, jotta saisimme voittopalkinnon kerran maaliin päästyämme ja siihen tulee pyrkiä, vaikka sitten kontaten, ryömien, mutta perille olkoon jokaisella halu, niin että voisi perillä (maalissa) kuulla;" Mene Herrasi rauhaan, sinä uskollinen palvelija!" 1. Kor. 9:24 ja tämä Matt. 25:14-29

Paavali kirjoittaa Korinttin seurakuntalaisille:"juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus."Paavali jatkaa vielä seuraavassa luvussa, ettei hän halua edes tietää mistään muusta kuin ristiinnaulitusta Jeesuksesta Kristuksesta.

Kun ihminen on jostain syystä pelästynyt, haavoittunut tai murheellinen, evät kauneimmatkaan esitelmät häntä auta. Jos joku on synnin hädässä ja omantunnon raskaissa syytöksissä, ei auta muu kuin Jeesuksen armon julistus. Kun tulemme "viimeiselle portille", on tarpeellisia asioita kovin vähän: Tarvitsemme ainoastaan kuulla vakuutuksen, että meidän kaikki syntimme ovat anteeksi annetut Jeesuksen ristinkuoleman tähden. Tässä varmuudessa saamme siirtyä ajan rajan taa Jeesuksen valmistamaan juhlaan

Loukkaako sinua, kun sinulta vaaditaan ristiinnaulitun Jeesuksen tunnustamista ja seuraamista, oman lihasi tahdon kuolettamista, maailmasta erottautumista?

Monia se loukkaa ja suututtaa ja meitä totuuden torvia sit mollataan ja motataan, saamme olla kuin Jeesus Kristuskin oli; piestynä, orjantappurakruunu päässä, syljettynä päin naamaa, korvapuusteja annetaan, ivataan..Mutta meidän tulee vain sävyisästi kestää ja ojentaakin tarvittaessa, mutta ei lähteä samoin asein taisteleen takasin. 1. Kor. 4:1- ja tämä 5. Moos. 1:40- Ei mennä omassa voimassa ja omassa viisaudessa, luullen että Jumala on käskenyt, vaan kuunnellaan Herran ääntä, pysähdytään, hiljennytään ja suostutaan tottelemaan Isän tahtoa ja ääntä, joka ei koskaan johda meitä väärään toimintaan, vaan johdattaa omiaan, niin että he pysyvät pystyssä ja valveilla, odottaen Herran Hengen ääntä, joka johdattaa lopulta sinne mikä on Isän tahto, ei meidän tahtomme, vaikka luulimmekin sen olevan Jumalan puhetta, kun miellyimme väärään..

Anteeksi anto, kuinka tärkeä asia. Ja kuinka harvoin sydän suostuu antamaan anteeksi ja unohtamaan. On helppoa sanoa, että on antanut anteeksi ja kuitenkin sanat ja teot osoittavat ihan kaikkea muuta kuin unohtamista, tai anteeksi antoa. Mutta tässäkin kohden lihan on Kuoltava ja on synnyttävä todellinen halu, nöyrtyä, suostua, kärsiä, ja siltikin vain antaa anteeksi..Kol. 3:8-

Jumalan rauha voi laskeutua sydämeemme vasta silloin, kun oikeasti ja tosissamme tahdomme tehdä parannusta, sekä pyytää omia syntejämme anteeksi Vapahtajaltamme sekä antaa anteeksi kanssa matkaajillemme. Ja jos tuntuu ettei pysty unohtaan, antaan koskaan enään anteeksi jollekin, niin rukoilkaamme siihen voimaa taivaasta ja kykyä suostua anteeksi antoon koko sydämisesti, ei huulilla, vaan sydämen halulla, niin silloin asiat alkavat muuttua, kääntyä oikeaan suuntaan ja lopulta vapaudumme monista asioista, jotka ovat ahdistaneet ja pelottaneetkin, sekä vieneet todellisen Jumalan lasten rauhan sydämistämme.

Älkäämme siis enään eläkö anteeksi antamattomuuden synnissä, vaan päättäkäämme jo antaa anteeksi. Ja jos emme siihen nyt kykene, niin saamme siihen tarvittavan voiman ja avun kyllä Isältä, kun vain sitä häneltä tahdomme tosissamme ollen pyytää. Jumalan rauha on varjeleva sydämmemme, kun vain tahdomme nöyrtyä, suostua, alistua Isän Jumalan tahtoon..Matt. 11:28-30

"Ah, sanan kautta rauhaton
Voi rauhan löytää vainen.
Kun murhe, tuska suurin on
Ei kelpaa lohtu mainen.

Vaan sana kallis yksinään
Se tuntoon rauhan tuopi;
Se tyyntää rinnan myrskysään
Ja kaiken uudeks luopi.

Se kertoo: Taivas auki on
Myös mulle, kurjimmalle,
Kun Jeesus käynyt kuolohon
On tuskain Golgatalle.

Se tieto sielun rauhoittaa
Ja rinnan tuskat lientää;
Hän yksin lohdun varman saa,
Ken sanan luokse rientää."

[rita4]

Tuo otsikko alkoi puhua sydämelleni; Sanan voima ja sen lohdutus Se puhuu siitä, miten Jumalan Sana ja puhe tavalla tai toisella tuo lohdutuksen. Se on niin ihmeellistä etten sanoisi ihan: yliluonnollista. Sillä, Isä tuo hetkiimme eri tavoin sen meille juuri siihen hetkeemme sopivan/tarvittavan; lohdutuksen ja voimankin. Kiitos Isä rakkaudestasi!

Tänäänkin jälleen sain kokea miten eräs sananpaikka jonka luin toi rauhan ja lohdutuksen, kun mieleni alkoi jo painua miinus lukemiin. Tai kun kuuntelin erästä puhetta, niin sieltä kuin hyppäsi tärykalvolleni sanat, joista sain ihanan avun ja voiman, lohdutuksen, sekä toivon, että: kaikki on Isän kädessä edelleenkin ja kaikella on myöskin Hänen minun elämääni tarkoitettu suunnittelema, sekä tarkoituksensa, vaikka minä en sitä pystykkään ymmärtämään, näkemään, en edes hyväksymäänkään, kun se tuntuu niin mahdottomalta, vaikealtakin. Hän ei koskaan moiti, kun minun on niin vaikeaa välillä uskoa, että: tämä kaikki mikä on kohdannut minua, niin että se kaikki voisi olla rakkautta minua kohtaan. Vaan, koska Hänellä on suunnitelma minun varalleni, kohdalleni, elämääni... Hän, Jeesus: ymmärtää ja auttaa, sekä kuin usein varmanakin; säälienkin kuin katsoo taivallustani ja yritystäni selvitä tuskan aalloista jotka lyövät lujasti sekä murtaen, satuttaenkin, kohden elämänpurttani.

Mutta kun hän puhuu niin Hän puhuu lempeästi ja hiljaa, varoen. Hän ei satuta, ei mollaa eikä moiti, syytä, vaan antaa niitä ihania keidashetkiä, joissa saan kuin kokea läsnäoloaan ja rauhaansa, yli ymmärrykseni käyvää ihmeellistä Rauhaansa sekä lohdutustaan. Se rauha ja lepo jonka Hän laskee eri tavoin sydämelleni on niin ihmeellistä, että siitä tulee vain nöyrä kiitollisuus siitä kaikesta, sekä arkuus Jumalan pyhien kasvojen edessä ollessa! Ja kun rukoilen itkien; "Herra auta!" Niin Hän auttaa ja rauhoittaa taas myrskyn ja saan levätä sylissään, turvallisilla iankaikkisilla käsivarsillaan; Hallleluja! Voisiko uskovan elämä olla tämän siunatumpaa ja turvallisempaa? Ei voisi, ei todellakaan voisi! Hän hioo ja rikkoo, mutta Hän myöskin parantaa ja korjaa, tekee uutta!

1. Tess. 5:23-24
Mutta itse rauhan Jumala pyhittäköön teidät kokonansa, ja säilyköön koko teidän henkenne ja sielunne ja ruumiinne nuhteettomana meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. Hän, joka teitä kutsuu, on uskollinen, ja hän on sen myös tekevä.

Kyösti Kytöjoki - Merellä tuulee