
Niinpä, jälleen on vuosi vaihtunut ja uusi on alkanut pikku hiljaa rullaamaan eteenpäin. Moni varmaan teki uudenvuoden lupauksen tai lupauksia ja koittaa nyt hiki otsalla pitää lupauksistaan kiinni. Mä
en enää tee lupauksia, en kuitenkaan pysty pitään niitä ja muutenkin koen sellasen lupailun lapselliseksi. Toki lapsiahan meistä pitäisikin tulla Jeesuksen sanojen mukaan (
Matt. 18:2-5 ) Mutta ei pentuja, jotka
luulevat saavansa tehdä, tai sanoa ihan mitä vain, tai mennä ihan mihin vain haluaa, ei niin ehei! Vaan on hyvä tulla Jeesuksen luokse, pysyä Hänen lähellään, ja jutella Jeesuksellemme sekä pyytää syntejämmekin anteeksi Häneltä, sekä verensä puhdistavaa pesua, voimaa, jne..
Kun katsomme maailman menoa, ja tätä aikaa, ihmisiä, niitä, jotka eivät tunnu tarvitsevan Vapahtajaa, jos Jumalaakaan jne.. Niin, kun katsomme ajanmerkkejä, niin ymmärrämme,tai ainakin pitäisi havahtua, ymmärtää, että; On aika tulla ristin juurelle, Jeesuksen omaksi, Hänen verellään pestäväkseen synneistämme sekä muuttua, kuolla lihamme tahdolle, siis omille ns. "hyville" päätöksillemme, joista haemme vain itsellemme tyydytystä, ym...

Voi, kuinka kovia meistä uskovistakin on tullut ajan saatossa. Herkkyys, toisesta välittäminen, nöyryys, Jumalan pelko, sekä oikea Jumalan sydämiimme antama rakkaus lähimmäisiämme ja uskon siskoja ja veljiäkin kohtaan on kadonnut ja kuin valunut pois,...kuin vesi hanhen selästä. Ja ollaan kyllä rakkaudellisia niille, joista tykätään, tai joista voi hyötyä. Mutta totuudessa vaeltavia pilkataan ja kartetaan..ihan jopa mustamaalataan ja häpäistään, tajuamatta ettei pilkata, häpäistä ihmistä, vaan ihmisessä asuvaa Jumalan Pyhää Henkeä, Jumalan sydäntä loukataan..Koska
ei enää haluta olla yhtä Kristuksessa Jeesuksessa, vaan kulkea ihan omia ja oman tahdon latuja!
Minä ainakin haluan ja pyrin kuolettamaan rukouksella lihani jupinat ja murinat, joissa saattaa jopa särähtää jotain ikävää toista Herran omaakin kohtaan jopa ja jonka ymmärrän täysin vääräksi ja sopimattomaksi Herran omalle. Siitä on tehtävä heti parannus, kun huomaa olevansa nurjamielinen jotakin toista ihmistä, tai uskovaa kohtaan; oli sitten miten pahasti loukattu ja sanottu valheellisesti, tms Ja tiedän jo;
Ettei se onnistu koskaan minun omassa voimassani, ei todellakaan.. Vaan tarvitsen siihen ja me kaikki tarvitsemme siihen Jumalan apua ja voimaa, Henkensä puhetta sekä; Sanan sattumista sydämeenkin: osoittaen itsemme väärämielisiksi ja syntisiksi, josta on tehtävä parannus ja haluttava,.. on kuin tultava tarve muuttua toiseksi, joka kelpaa Isän edessä... Sanahan sanoo, että:
"Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon!" Jaak. 4:6; Sananl. 3:34; Ps. 25:9 Onko sydämissämme Jumalan ihana rauha ja lepo, jonka tähden kestämme Herran avulla ja Hänen voimassaan, sekä Hänen edessään ollen kaiken sen; mitä sitten eteemme tuleekin päivittäin, tai hetkittäin, tai vain toisten ilkeiden ja kateellisten, nurjamielisten taholta jotain ikävää, joka saa sydämemme itkemään tuskasta ja pahasta mielestä, tms..Emme kestä, emme jaksa, osaa, emme pärjää rakkaat ystävät, Jos me emme opi viipymään päivittäin siellä Golgatan verisen ristin juurella rukoillen, anoen, kiittäenkin ja pyytäen sydämiimme veren puhdistusta ja muutosta käytökseemme, ajatteluumme, sekä kykyä: koetella kaikki aina ensin Raamatun Sanalla, rukouksella, jne, sekä vain kestää koetukset, jotta emme ajautuisi väärien oppien ja opettajien vietäviksi ja siis harhaan, eksyksiin, josta on usein hyvin vaikeaa palata takaisin, koska oma ylpeyskin on jo esteenä palaamiseen ja nöyrtymiseen, tunnustamiseen, että: Pieleen meni ja nyt on vain yksi tie takaisin ja se on: nörtymisentie: polvitie.
Jaak. 4:8- 11Olisiko nyt jo aika muuttumiseen, muutokseen, kenties takaisin ensirakkauteen palaamiseen ja pieneksi jälleen myöskin tulemiseen; lapseksi, Isän Jumalan lapseksi? Kantsii miettiä meistä jokaisen tuota. Minä ainakin tahdon mieluimmin olla pieni ja heikko, sekä paljon Herraani tarvitseva, kuin osaava, ja koittaa vain päteä, ja olla jotain suurta ja mahtavaa, ehkä ihailtukin ja .. Ja kuitenkin kerran kuulla sitten Jeesukseltani, ettei hän edes tunne minua!
Matt. 7:
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.
24 Sentähden on jokainen, joka kuulee nämä minun sanani ja tekee niiden mukaan, verrattava ymmärtäväiseen mieheen, joka huoneensa kalliolle rakensi.
25 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksyivät sitä huonetta vastaan, mutta se ei sortunut, sillä se oli kalliolle perustettu.
26 Ja jokainen, joka kuulee nämä minun sanani eikä tee niiden mukaan, on verrattava tyhmään mieheen, joka huoneensa hiekalle rakensi.
27 Ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri."
28 Ja kun Jeesus lopetti nämä puheet, olivat kansanjoukot hämmästyksissään hänen opetuksestansa,
29 sillä hän opetti heitä niinkuin se, jolla valta on, eikä niinkuin heidän kirjanoppineensa.Liian kylmät tuulet by Lasse Heikkilä