Jumalan rakkaus ilmenee laupeutena ja kärsivällisyytenä
Lähetetty: 29.06.2017 18:54Keijo Kurkikangas
Raamattu kuvaa Jumalan rakkautta ja hyvyyttä hänen omiaan kohtaan hyvin laaja-alaisesti. Hän pitää huolta luonnostakin. Hän ruokkii linnut ja vaatettaa kukat. Me voimme luottaa hänen apuunsa, sillä me olemme Jumalalle kallisarvoisempia kuin muut luodut. (Matt. 6:26-30; 10: 30-31)
Jeesus muistuttaa Matt.5, että Jumalan huolenpito yltää niihinkin, jotka eivät anna hänelle vastarakkautta. Sitä samaa hän odottaa seuraajiltaankin.
Armo
Jumala ei kohtele meitä saavutustemme tai ansioittemme mukaan vaan sen mukaan, mitä hän tietää meidän tarvitsevan. Tämä on sitä Jumalan suurta armoa, jonka laajuus on ihmisjärjellä vaikea ymmärtää.
Armo merkitsee sitä, että Jumala antaa meille ansaitsematonta rakkauttaan ja apuaan. Armo on oleellinen asia ihmisen pelastumisessa. Paavali opettaa, että Jumala pelastaa meidät armosta.
"Rakkaudessaan hän jo edeltä määräsi meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen kautta, oman hyvän tahtonsa mukaan, armonsa kirkkauden ylistykseksi. Tämän armon hän on lajoittanut meille siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen hänen armonsa rikkauden mukaan. Tätä armoa hän on antanut meille runsain määrin ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. " (Ef. 1:5-8)
Jumala myös vihaa
Paavali toteaa: "Armosta te olette pelastettuja uskon kautta, ette itsenne kautta -se on Jumalan lahja - ette tekojenne kautta, ettei kukaan voisi kerskailla." Myös kirjeessään Tiitukselle Paavali korostaa Jumalan pelastavaa armoa.
Jumalan rakkaudesta puhuttaessa on kuitenkin syytä aina tiedostaa, että Jumala osaa vihatakin. Hän vihaa syntiä. Jos puhutaan vain Jumalan rakkaudesta, Jeesuksen ristinkuolema ja sovitus jäävät vaille merkitystä. Ihmisen on tiedostettava Jumalan viha syntiä kohtaan. Vain silloin hän tuntee ja tunnustaa oman syyllisyytensä ja nöyrtyy anomaan Jumalalta armoa ja anteeksiantamusta.
Laupeus
Laupeus on Jumalan säälivää armoa, helläsydämisyyttä ja rakastavaa myötätuntoa ihmisiä kohtaan. Jumalan laupeutta julistettaessa siteerataan useimmiten Psalmia 23:6; "Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua aina Herran huoneessa päivieni loppuun asti."
Psalmi 86:15 kuvaa myös Jumalan laupeutta: "Mutta sinä, Herra, olet laupias ja armahtava Jumala. Sinä olet pitkämielinen, sinun armosi ja uskollisuutesi on suuri."
Jumalan laupeutta, säälivää armoa, kuvaa voimakkaasti hänen huolensa Israelista Egyptin orjuudessa: "Herra sanoi: Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut, kun he huutavat sortajiensa tähden. Minä tiedän heidän tuskansa." ( 2 Moos. 3:7)
Jeesus sääli myös pitaalista miestä (Mark. 1:41). Jumalan laupeus kohdistuu sekä ihmisen fyysisiin että hengellisiin tarpeisiin.
Pitkämielisyys
Jumalan pitkämielisyys on kärsivällisyyttä ja lempeyttä. Jumala pidättää tuomionsa päivää ja tarjoaa edelleen pelastustaan ihmiskunnalle. Pietari toteaa: " Lukekaamme Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, niin kuin myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaan teille kirjoittanut."(2 Piet. 3:15)
Jumalan pitkämielisyys näkyy hänen suhtautumisessaan niskoittelevaan Israelin kansaan. Se näkyy myös hänen suhtautumisessaan koko maailmaan Nooan päivinä: Hän viivytti tulvan tuloa, jotta ihmisillä olisi aikaa kääntyä hänen puoleensa. Nykyäänkin Jumala on pitkämielinen maailmaa kohtaan pidätellessään Jeesuksen toista tulemista, koska hän haluaa, että kaikki pelastuisivat.
Jumalan rakkaus
Jesus odottaa myös meiltä pitkämielisyyttä toinen toistamme kohtaan. Meidän tulee Jeesuksen ohjeen mukaan antaa anteeksi meitä vastaan rikkoneelle, ei seitsemän vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän kertaa.
Paavali kehottaa efesolaisia vaeltamaan rakkaudessa:" Vaeltakaa rakkaudessa niiin kuin Kristuskin rakasti meitä ja antoi itsensä meidän puolestamme lahjaksi ja suloisesti tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle." (Ef.5:2)
On turvallista ja lohdullista tietää, miten vankkumaton Jumalan rakkaus on. "Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Olen näet varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."(Room. 8:31, 38-39)
Kunpa osaisimme rakasta toisiamme niin kuin Jumala on rakastanut meitä. Jumala meitä tässä auttakoon.
Raamattu kuvaa Jumalan rakkautta ja hyvyyttä hänen omiaan kohtaan hyvin laaja-alaisesti. Hän pitää huolta luonnostakin. Hän ruokkii linnut ja vaatettaa kukat. Me voimme luottaa hänen apuunsa, sillä me olemme Jumalalle kallisarvoisempia kuin muut luodut. (Matt. 6:26-30; 10: 30-31)
Jeesus muistuttaa Matt.5, että Jumalan huolenpito yltää niihinkin, jotka eivät anna hänelle vastarakkautta. Sitä samaa hän odottaa seuraajiltaankin.
Armo
Jumala ei kohtele meitä saavutustemme tai ansioittemme mukaan vaan sen mukaan, mitä hän tietää meidän tarvitsevan. Tämä on sitä Jumalan suurta armoa, jonka laajuus on ihmisjärjellä vaikea ymmärtää.
Armo merkitsee sitä, että Jumala antaa meille ansaitsematonta rakkauttaan ja apuaan. Armo on oleellinen asia ihmisen pelastumisessa. Paavali opettaa, että Jumala pelastaa meidät armosta.
"Rakkaudessaan hän jo edeltä määräsi meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen kautta, oman hyvän tahtonsa mukaan, armonsa kirkkauden ylistykseksi. Tämän armon hän on lajoittanut meille siinä rakastetussa, jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksi saaminen hänen armonsa rikkauden mukaan. Tätä armoa hän on antanut meille runsain määrin ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. " (Ef. 1:5-8)
Jumala myös vihaa
Paavali toteaa: "Armosta te olette pelastettuja uskon kautta, ette itsenne kautta -se on Jumalan lahja - ette tekojenne kautta, ettei kukaan voisi kerskailla." Myös kirjeessään Tiitukselle Paavali korostaa Jumalan pelastavaa armoa.
Jumalan rakkaudesta puhuttaessa on kuitenkin syytä aina tiedostaa, että Jumala osaa vihatakin. Hän vihaa syntiä. Jos puhutaan vain Jumalan rakkaudesta, Jeesuksen ristinkuolema ja sovitus jäävät vaille merkitystä. Ihmisen on tiedostettava Jumalan viha syntiä kohtaan. Vain silloin hän tuntee ja tunnustaa oman syyllisyytensä ja nöyrtyy anomaan Jumalalta armoa ja anteeksiantamusta.
Laupeus
Laupeus on Jumalan säälivää armoa, helläsydämisyyttä ja rakastavaa myötätuntoa ihmisiä kohtaan. Jumalan laupeutta julistettaessa siteerataan useimmiten Psalmia 23:6; "Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaikkina elämäni päivinä, ja minä saan asua aina Herran huoneessa päivieni loppuun asti."
Psalmi 86:15 kuvaa myös Jumalan laupeutta: "Mutta sinä, Herra, olet laupias ja armahtava Jumala. Sinä olet pitkämielinen, sinun armosi ja uskollisuutesi on suuri."
Jumalan laupeutta, säälivää armoa, kuvaa voimakkaasti hänen huolensa Israelista Egyptin orjuudessa: "Herra sanoi: Minä olen nähnyt kansani kurjuuden Egyptissä ja kuullut, kun he huutavat sortajiensa tähden. Minä tiedän heidän tuskansa." ( 2 Moos. 3:7)
Jeesus sääli myös pitaalista miestä (Mark. 1:41). Jumalan laupeus kohdistuu sekä ihmisen fyysisiin että hengellisiin tarpeisiin.
Pitkämielisyys
Jumalan pitkämielisyys on kärsivällisyyttä ja lempeyttä. Jumala pidättää tuomionsa päivää ja tarjoaa edelleen pelastustaan ihmiskunnalle. Pietari toteaa: " Lukekaamme Herramme pitkämielisyys pelastukseksi, niin kuin myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaan teille kirjoittanut."(2 Piet. 3:15)
Jumalan pitkämielisyys näkyy hänen suhtautumisessaan niskoittelevaan Israelin kansaan. Se näkyy myös hänen suhtautumisessaan koko maailmaan Nooan päivinä: Hän viivytti tulvan tuloa, jotta ihmisillä olisi aikaa kääntyä hänen puoleensa. Nykyäänkin Jumala on pitkämielinen maailmaa kohtaan pidätellessään Jeesuksen toista tulemista, koska hän haluaa, että kaikki pelastuisivat.
Jumalan rakkaus
Jesus odottaa myös meiltä pitkämielisyyttä toinen toistamme kohtaan. Meidän tulee Jeesuksen ohjeen mukaan antaa anteeksi meitä vastaan rikkoneelle, ei seitsemän vaan seitsemänkymmentä kertaa seitsemän kertaa.
Paavali kehottaa efesolaisia vaeltamaan rakkaudessa:" Vaeltakaa rakkaudessa niiin kuin Kristuskin rakasti meitä ja antoi itsensä meidän puolestamme lahjaksi ja suloisesti tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle." (Ef.5:2)
On turvallista ja lohdullista tietää, miten vankkumaton Jumalan rakkaus on. "Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Olen näet varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit eivätkä henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva, eivät voimat, ei korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme."(Room. 8:31, 38-39)
Kunpa osaisimme rakasta toisiamme niin kuin Jumala on rakastanut meitä. Jumala meitä tässä auttakoon.