JUMALAN YSTÄVIÄ

[rita4]

Esko Kallioniemi

Jaakobin kirjeen toisen luvun jakeessa 23 on kirjoitettu näin: "Ja niin toteutui Raamatun sana; 'Aabraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.' Ja häntä sanottiin Jumalan ystäväksi."

Maailmankaikkeuden Luoja, taivaallinen Isämme, tarjoaa meille ihmisille ystävyyttä itsensä kanssa. Siinä ajatuksessa on sulattelemista, Hän on pyhä, täydellisen vanhurskas, virheetön, erehtymätön. Silti hän etsii ystävyyttä ihmisen kanssa. Se on aika valtava mahdollisuus!

On yksi ehto!

Tämä rakkaus on ansiotonta, mutta ei täysin ehdotonta. Muuttumattomat ehdot mainittiin Raamatun jakeessa: tulee uskoa Jumalaa. Ei riitä, että pitää taivasasiat totena, uskoo Korkeimpaan hartaasti. Ehtona on uskoa Jumalaa.

Se ei ole hiki päässä ponnistelua, ennemminkin tulee antautua Jeesuksen ohjaukseen omassa elämässänsä. Tulee nöyrtyä tunnustamaan: "Herra, sinä tiedät, mikä on minulle tosi parhaaksi." Sitä, että syntinen ihminen luetaan vanhurskaaksi, tuskin pystyn koskaan täysin ymmärtämään. Kristuksen tähden saan kuitenkin elää sitä todeksi.

Jeesuksen ystävät

Jeesus näytti esimerkin tästä asiasta. Johanneksen evankeliumissa on valtavan syvällinen saarna, jonka Mestari piti oppilailleen ennen pääsiäisen tapahtumia.

Siellä on mainittu Joh. 15:15 " En minä enää sano teitä palvelijoiksi, sillä palvelija ei tiedä, mitä hänen herransa tekee; vaan ystäviksi minä sanon teitä, sillä minä olen ilmoittanut teille kaikki, mitä olen kuullut Isältäni."

Rakkauden tähden

Raamattu puhuu paljon Herran palvelijoista ja palvelijattarista ja yleensä palvelemisesta, pesihän Jeesuskin jopa opetuslastensa jalat.

Ymmärtääkseni tässä on kuitenkin sanoma siitä, että me emme palvele Herraa siksi, että hän vaatii ja käskee. Palvelemme siksi, että hän ensin rakasti meitä, palveli meitä, uhrasi itsensä tähtemme.

Sitä rakkauden määrää, mikä tihkuu tuosta jakeesta, en ymmärrä täysin milloinkaan. Armosta saan silti kokea siitä edes murto-osan jo täällä maan päällä. Mitä onkaan taivas! Kaikki vajavainen on lakannut, saamme ikuisesti täydellisinä palvoa Jeesusta, uhrikaritsaamme, ystäväämme.

Tosiystävä on kallis lahja

Jeesus on ystävistä parhain, mutta äärettömän kiitollinen olen myös ystävistä, joita on annettu matkatovereiksi tälle uskontaipaleelle. Joskus siitä saattaa tulla itsestäänselvyys, mutta se on äärettömän tärkeä lahja.

Etsitään jokainen omalla kohdallamme johdatus tässäkin asiassa, ja ollaan valmiita käyttöä varten, tosiystävistä on huutava pula tässä ajassa.