Helppoja lohdutuksen sanoja – mutta mitä sitten?

[rita4]

27.11.2024 13:19

Petri Tuunainen
Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja kirjailija, joka on erikoistunut elämäkertojen kirjoittamiseen.
-----------------------------------------
“Kepeät mullat.” “Hyvää matkaa pilven reunalle.” “Hän on nyt paremmassa paikassa.” Kuulemme näitä sanoja usein, kun joku on siirtynyt ajasta iäisyyteen. Ne ovat tapa osoittaa myötätuntoa, lohduttaa ja kertoa, että suru on jaettu. Mutta ovatko nämä sanat pelkkä tapa täyttää hiljaisuus vai tarjoavatko ne aidosti toivoa?

Kerran yritin itse lohduttaa erästä miestä, jonka kaksoisveli oli kuollut äkillisesti. Sanoin: “Hän on nyt varmasti paremmassa paikassa.” Mutta mitä tiesin hänen veljensä iankaikkisesta kohtalosta? En mitään. Halusin vain sanoa sillä hetkellä jotain lohdullista, joka lievittäisi surevan veljen tuskaa.

Mutta todellisuus on vaikeampi. Raamattu viittaa useissa kohdissa siihen, että ihmisen sielu elää kuoleman jälkeen ja että kohtalomme on joko taivas Jumalan yhteydessä tai helvetti erossa Hänestä. Tämän totuuden valossa joudumme kysymään, kuinka monella on oikeasti toivo siitä paremmasta paikasta.

Totuus, josta ei enää puhuta

Jeesus puhui helvetistä enemmän kuin kukaan muu Raamatussa. Ei pelotellakseen, vaan rakkaudesta – varoittaakseen meitä valinnoista, joilla on iankaikkisia seurauksia. Silti moni nykyajan ihminen, jopa kirkon sisällä, ohittaa nämä sanat. ”Ei saa pelotella helvetillä”, sanotaan. Mutta mitä jää jäljelle, jos otamme pois tämän vakavan, mutta välttämättömän totuuden?

Helvetti ei ole leikin asia. Se on paikka, jossa ei ole lepoa, rauhaa tai tyydytystä. Se on iankaikkinen erossaolo Jumalasta, täydellinen pimeys ja epätoivo. Toisaalta taivas, Jumalan yhteys, on valo, rauha ja ilo, jota emme voi vajavaisessa mielessämme täysin edes ymmärtää. Näiden kahden päämäärän välillä ei ole välimuotoa, ei kolmatta vaihtoehtoa.

Elämän tärkein päätös

Raamattu tekee selväksi, että ihmisen kohtalo riippuu yhdestä asiasta: onko hän ottanut vastaan Jeesuksen Kristuksen henkilökohtaisena Vapahtajanaan. Tämä päätös ei ole itsestäänselvyys. Se ei perustu siihen, kuinka hyvä tai menestynyt ihminen on, vaan siihen, onko hän tunnustanut syntinsä, tehnyt parannuksen ja asettanut luottamuksensa Jeesukseen.

|Jos kuolisit tänään, olisitko varma, että saisit viettää ikuisuutesi Jumalan yhteydessä?

On helppo ajatella, että kaikki päättyy hyvin – että taivaaseen mennään automaattisesti. Mutta tämä ajatus on yksi paholaisen suurimmista valheista. Jos kuolisit tänään, olisitko varma, että saisit viettää ikuisuutesi Jumalan yhteydessä? Tämä on kysymys, johon jokaisen meistä on vastattava henkilökohtaisesti. Jos Jumala jää vieraaksi tässä ajassa, Hän on sitä myös ikuisuudessa.

Mitä Jeesus merkitsee sinulle?

Jeesuksen tunteminen ei ole pelkästään historiallista tietoa tai kirkossa käyntiä. Se on henkilökohtainen suhde Hänen kanssaan – suhde, jossa puhut Hänelle rukouksessa, luet Hänen sanaansa ja annat Hänen muuttaa elämääsi. Kun ihminen tulee uskoon, hänestä tulee uusi luomus. Pyhä Henki asettuu häneen ja alkaa johdattaa häntä jokapäiväisessä elämässä.

Tämä ei tarkoita täydellisyyttä, vaan pyrkimystä elää Jumalan tahdon mukaisesti. Usko ei ole vain yksittäinen päätöshetki, vaan jatkuvaa yhteyttä Jumalan kanssa. Näin kävi myös minulle, kun tulin uskoon noin kuusi vuotta sitten. Pyhä Henki alkoi vaikuttaa sydämessäni, johdattaen minut kohti uudenlaista arvomaailmaa, erityisesti vapaa-ajan käytössä. Aiemmin tärkeiltä tuntuneet viihde- ja kulttuuririennot jäivät taakse, ja niiden tilalle tulivat hengelliset asiat, kuten Raamatun lukeminen, rukous ja seurakuntayhteys.

Rakkauden kutsu

Tänä päivänä huolestumme monista asioista – ilmastonmuutoksesta, yksinäisyydestä, epäoikeudenmukaisuudesta. Kaikki nämä ovat tärkeitä asioita, mutta kuinka moni meistä kantaa huolta ihmisten iankaikkisesta kohtalosta?

Jeesus kutsuu meitä rakkaudella. Hän ei tahdo, että kukaan joutuisi kadotukseen, vaan että kaikki löytäisivät pelastuksen Hänessä. Tämä kutsu on yhä voimassa. Jos olet epävarma suhteestasi Häneen, älä odota. Tänään on paras päivä sanoa: “Jeesus, tule minun sydämeeni.”

Kun seuraavan kerran kuulemme jonkun kuolemasta, mietitään, millaista toivoa meillä on tarjottavana. Onko se vain kauniita sanoja vai iankaikkisen elämän varmuus Hänessä, joka on voittanut kuoleman?

[rita4]

Kerran yritin itse lohduttaa erästä miestä, jonka kaksoisveli oli kuollut äkillisesti. Sanoin: “Hän on nyt varmasti paremmassa paikassa.” Mutta mitä tiesin hänen veljensä iankaikkisesta kohtalosta? En mitään. Halusin vain sanoa sillä hetkellä jotain lohdullista, joka lievittäisi surevan veljen tuskaa.

Mutta todellisuus on vaikeampi. Raamattu viittaa useissa kohdissa siihen, että ihmisen sielu elää kuoleman jälkeen ja että kohtalomme on joko taivas Jumalan yhteydessä tai helvetti erossa Hänestä. Tämän totuuden valossa joudumme kysymään, kuinka monella on oikeasti toivo siitä paremmasta paikasta.

Voi rakkaat, kuinka usein me koitamme lohduttaa toista, jolta on kuollut lähimmäinen, eikös vain? On toki siunattua mennä surevan vierelle, mutta mutta..Onko meillä sanottavaa suuntaan tai toiseen heille, ja oisko sittenkin parempi vain olla hiljaa ja vain osoittaa, että: välittää. Eihän meidän tarvitse sanoa mitään muuta, kuin: Osanottoni! Vai pitääkö? Ei minusta. Mutta jotenkin vain aina tuntuu, että pitäisi koittaa lohduttaa sitä toista jotenkin kuitenkin.

Mutta ihan oikeesti; "Mitä me oikeasti kukaan tiedämme sen toisen uskon, tai sielun tilasta? Emme mitään." Joku voi jopa käydä seurakunnassakin säännöllisesti, näyttää hurskaaltakin, mutta.. kuitenkin olla vain mukana kulkija, siis ihan muuta minä häntä pidetään. Miksi näin? Koska se ihminen, olipa nyt sitten vaikkapa pastori, pappi, tms, niin, joka ei kuitenkaan ole koskaan tehnyt parannusta elämässään,tullut synnin tuntoon, katumukseen: elikkäs, ei olekkaan uudestisyntynyt Jumalan lapseksi. Vaikka kaikki muu ja muille hän voikin esittää ihan jotain muuta. Tunnistatko sellaisen? Aikas vaikeaaa, jos hän antaa ymmärtää, että kaikki on hyvin ja on taivaaseen menossa. Osaa hyvin vetää uskovan roolia kaikineen.. Et voi tietää silloin; Onko hän oikeastikin pelastunut.

Tämä saattaa kuulostaa raa'alta, kovalta, tuomitsevaltakin, mutta se ei kuitenkaan ole sitä, sillä; "Kuinka paljon onkaan uskovan kodin lapsia, jotka osaavat rituaalit, kuitenkaan koskaan tekemättä henkilökohtaista ratkaisua Jeesuksen puoleen?" He elävät ja uskottelevat olevansa uskossa, eikä se edes häiritse heitä, etteivät ole koskaan uudestisyntyneet elävään uskoon. Heitä on hurjan Paljon!

Totuus, josta ei enää puhuta

Jeesus puhui helvetistä enemmän kuin kukaan muu Raamatussa. Ei pelotellakseen, vaan rakkaudesta – varoittaakseen meitä valinnoista, joilla on iankaikkisia seurauksia. Silti moni nykyajan ihminen, jopa kirkon sisällä, ohittaa nämä sanat. ”Ei saa pelotella helvetillä”, sanotaan. Mutta mitä jää jäljelle, jos otamme pois tämän vakavan, mutta välttämättömän totuuden?

Helvetti ei ole leikin asia. Se on paikka, jossa ei ole lepoa, rauhaa tai tyydytystä. Se on iankaikkinen erossaolo Jumalasta, täydellinen pimeys ja epätoivo. Toisaalta taivas, Jumalan yhteys, on valo, rauha ja ilo, jota emme voi vajavaisessa mielessämme täysin edes ymmärtää. Näiden kahden päämäärän välillä ei ole välimuotoa, ei kolmatta vaihtoehtoa.

Otin vielä tämän ja mietin aika useinkin nykyään, että; "Ymmärtääkö oikein kukaan uskomaton ihminen: Millainen paikka on helvetti/kadotus? Ja kuka sinne joutuu? Taivaaseen päästään uskomalla Jeesukseen Kristukseen, sekä tunnustamalla, että on syntiä tehnyt ja tahtoo siitä tehdä parannuksen, muuttaa mielensä toisenlaiseen elämän muotoon, sekä alkaa elää erilaista elämää, puhdasta elämää, jossa synnin harjoittaminen on kauhistus, eikä enää se "Kiva asia/harrastus, juttu!" Se on: Päätös, ottaa vastaan elämäänsä, sekä sydämeensä asumaan Herra Jeesus Kristus. Joko olet sen tehnyt?

Moni elää uskonnollisuudessa, niin kuin minäkin elin 34 vuotiaaksi asti. Se oli sielunvihollisen valhe ja juoni, niin että tuudittautuisin siihen uskoon, että; olen jo muka pelastettu ja taivaaseenkin menossa, joka oli emävale ja petos, ja jos Jumala ei olisi sitä valhekuvitelmaani paljastanut minulle, erään uskovan siskon kautta, niin varmanakin oisin yhä siellä lavealla kadotukseen vievällä tiellä kulkemassa tyytyväisenä, että olen mukamas jo uskossa. Mutta kiitos Heralle, Hän osoitti, etten olekkaan uskossa, ja että: tieni oli viemässä minua helvetin esikartanoihin, jos Hän ei rakkaudessaan olisi niin lujasti ja pysäyttävästi pysäyttänyt minua silloin miettiin; "Enkö olekaan uskossa?" Ja niin tajusin, etten olekkaan menossa taivaan kotiin, vaan helvettiin, Jos en tule synnin ja katumuksenkin tunteeseen ja jos en tee parannusta niistä; rukoillen anteeksiantoaan ja pelastumistanikin.

Ei helvetistä tai kadotuksesta puhuminen ole pelottelua, eikä tuomitsemistakaan, Ei. Vaan, kun kerromme Totuuden Raamatun Sanankin mukaan, niin silloin me tahdomme, ettei yksikään ihminen koskaan valitsisi; hylätä Jeesusta ja joutua siten kadotukseen, jossa tulenlieskat vain loimuaa ja se himo, joka ihmisellä oli eläesssään, niin se vain siellä kadotuksessa lisääntyy ja lisääntyy, mutta siihen ei koskaan enää tule helpotusta, vapautusta, eikä apua. Sitä mitä himoitsi, oli sen orjana eläessään, niin, oli se sitten tupakan, viinan, seksin, tms himo, niin se kyllä vaivaa siellä pimeydessä, mutta kuitenkaan sitä ei siellä enää voi tyydyttää. Se on HIRVITTÄVÄÄ!

Fil. 3:
18 Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina;
19 heidän loppunsa on kadotus, vatsa on heidän jumalansa, heidän kunnianaan on heidän häpeänsä, ja maallisiin on heidän mielensä.
20 Mutta meillä on yhdyskuntamme taivaissa, ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksi,
21 joka on muuttava meidän alennustilamme ruumiin kirkkautensa ruumiin kaltaiseksi sillä voimallaan, jolla hän myös voi tehdä kaikki itsellensä alamaiseksi.

2. Tess. 1:
2 Armo teille ja rauha Isältä Jumalalta ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
3 Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä,
4 niin että me itsekin Jumalan seurakunnissa kerskaamme teistä, teidän kärsivällisyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissanne ja ahdistuksissa, joita teillä on kestettävänä
5 ja jotka ovat osoituksena Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että teidät katsottaisiin arvollisiksi Jumalan valtakuntaan, jonka tähden kärsittekin,
6 koskapa Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä ahdistavat,
7 ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa
8 tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.
9 Heitä kohtaa silloin rangaistukseksi iankaikkinen kadotus Herran kasvoista ja hänen voimansa kirkkaudesta,
10 kun hän sinä päivänä tulee, että hän kirkastuisi pyhissänsä ja olisi ihmeteltävä kaikissa uskovissa, sillä te olette uskoneet meidän todistuksemme.

Kol. 3:
1 Jos te siis olette herätetyt Kristuksen kanssa, niin etsikää sitä, mikä on ylhäällä, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella.
2 Olkoon mielenne siihen, mikä ylhäällä on, älköön siihen, mikä on maan päällä.

3 Sillä te olette kuolleet, ja teidän elämänne on kätkettynä Kristuksen kanssa Jumalassa;
4 kun Kristus, meidän elämämme, ilmestyy, silloin tekin hänen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa.

5 Kuolettakaa siis maalliset jäsenenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta,
6 sillä niiden tähden tulee Jumalan viha,
7 ja niissä tekin ennen vaelsitte, kun niissä elitte.

Ilm. 1:
3 Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat tämän profetian sanat ja ottavat vaarin siitä, mitä siihen kirjoitettu on; sillä aika on lähellä!

4 Johannes seitsemälle Aasian seurakunnalle: Armo teille ja rauha häneltä, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, ja niiltä seitsemältä hengeltä, jotka ovat hänen valtaistuimensa edessä,
5 ja Jeesukselta Kristukselta, uskolliselta todistajalta, häneltä, joka on kuolleitten esikoinen ja maan kuningasten hallitsija! Hänelle, joka meitä rakastaa ja on päästänyt meidät synneistämme verellänsä
6 ja tehnyt meidät kuningaskunnaksi, papeiksi Jumalalleen ja Isälleen, hänelle kunnia ja voima aina ja iankaikkisesti! Amen.

7 Katso, hän tulee pilvissä, ja kaikki silmät saavat nähdä hänet, niidenkin, jotka hänet lävistivät, ja kaikki maan sukukunnat vaikeroitsevat hänen tullessansa. Totisesti, amen.
8 "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias.