Rakasta Herraa Jumalaasi.....
Lähetetty: 14.01.2024 16:50C.O.Rosenius: Elämän Leipää
Rakasta Herraa Jumalaasi koko sydämestäsi ja koko sielullasi ja koko voimallasi ja koko mielelläsi. Luuk. 10: 27.
Tämä on korkein ja suurin käsky. Onhan oikein ja kohtuullista, että jokainen suonentykytys, jokainen ajatus, voimamme, mielemme, ajatuskykymme, ruumiimme, sielumme, elämämme kuuluvat Herralle ja ovat joka hetki hänen käytettävänään. Ei ainoakaan hetki elämässämme saa kulua ilman, että me ikävöiden, rakkaudessa katsomme häneen kysyen hänen tahtoaan ja mielisuosiotaan voidaksemme seurata hänen ohjaustaan. Jumalan kuvan mukaan luoduille olennoille se kuuluu. Ja sanat: »rakasta Herraa Jumalaasi koko sydämestäsi ja koko sielullasi jo koko voimallasi ja koko mielelläsi», sisältävät juuri tämän.
Rakasta Jumalaa koko sydämestäsi merkitsee, että sinun tulee rehellisesti, teeskentelemättä todella rakastaa häntä, niin että hän on sydämessäsi se, jonka rinnalla kaikki muu himmenee ja johon kaikki harrastuksesi kohdistuvat. Tiedämmehän, että ihminen on niin luotu, ettei hän koskaan samalla kertaa voi rakastaa yhtä paljon kahta eri olentoa, vaan jompikumpi on etusijalla, kuten Jeesus sanoo Matt. 6: 24:ssä. Juuri tänä sydämesi rakkaimpana esineenä, jota eniten ajattelet, jota syvästi halajat ja jossa riiput kiinni, tahtoo Herra Jumala itse olla. Sanat rakasta Jumalaasi koko sydämestäsi merkitsevät tätä.
Seuraavat sanat osoittavat sitten, miten me kehitymme Jumala-suhteessamme. »Koko sielullasi» merkitsee: kun rakastat Jumalaa ensin koko sydämelläsi, niin sinä myös sitten uhraat hänelle koko elämäsi, niin että oman etusi, kunniasi, nautintosi, jopa oman henkesikin pidät vähäpätöisenä hänen rinnallaan. Sana »sielu» tavallisesti tarkoittaa aistimus-elämää, siis sitä, mitä aistimillamme voimme käsittää. Jos siis rakkaus maailmaan tahi omaan itseesi kiinnittää sinua, tahi kärsimyksen pelko karkottaa sinut Herran luota, niin jätä heti kaikki ja sano: »mitä kadottanenkin, mikä minua kohdanneekin, kun sinä vain omani olet, en mistään maan päällä huoli.»
Edelleen sanotaan tunnussanassamme »koko voimallasi», siis, että käytät kaikki kykysi joka hetki hänen palvomiseensa ja palvelukseensa. Samaten tulee ajatustesi, mielikuvituksesi, tunteesi liikkua Jumalassa. Silmäsi näkevät, korvasi tarkkaavat yksinomaan sitä, mikä kuuluu Jumalalle. Suusi tahtoo alituisesti hänestä puhua ja kätesi tahtovat palvella häntä.
Lopuksi, rakasta Jumalaa koko mielelläsi. Tämä rakasta koko mielelläsi puhuu rakkauden huolehtivaisuudesta. Siitä mielestä, joka etsii keinoja, miten parhaiten voisi miellyttää ja palvella rakastamaansa olentoa. Hän ottaa selvää rakastettunsa haluista ja mielisuosiosta. Ja se, joka miellyttää tätä, on hänenkin mielestään oikeinta, parasta ja miellyttävintä. Joka siis rakastaa Jumalaa koko mielellään, hänellä on Jumalan mielisuosio ojennusnuorana, joka määrää, Mikä hänelle on hyvää, oikeata ja mieluista.
Silloin kaikki, minua kohdanneet, Jumalan lähettämät koettelemukset, olkoonpa, että ne itsessään ovat katkerat, tulevat minulle rakkaiksi ja kallisarvoisiksi, koska rakas Jumala niin tahtoo. Mieleni muuttuu niin, että mielelläni kärsin. Joka rakastaa koko mielellään, ei rakasta pakosta eikä käskystä. Jos sinun on vaikeata ja vastenmielistä tehdä jotakin Jumalan hyväksi, tai kärsiä hänen nimensä tähden, silloin et rakasta Jumalaa koko mielelläsi.
Sinun tulee rakastaa Jumalaa niin, että Jumalan lähettämät vastoinkäymiset, jotka itsessään ovat sinulle katkerat, (menetät esim. sinulle rakkaimman olennon maan päällä, maallinen onnesi särkyy, tahi hyvä nimesi, kunniasi sinulta riistetään), kuitenkin hänen tähtensä tulevat sinulle rakkaiksi ja kallisarvoisiksi. Sen sisältävät nämä sanat rakasta Jumalaa koko mielelläsi. Miten voisimmekaan rakastaa Jumalaa koko mielellämme, emmekä kuitenkaan rakastaisi sitä, johon hänellä on mielisuosio.
Kuinka olisivat hänen käskynsä meille vastenmieliset. Kuinka olisimme vastahakoiset kärsimään, jos hän niin tahtoo. Jos todella rakastat Jumalaa koko sydämestäsi, koko sielullasi ja koko mielelläsi, niin on sinulle silloin rakasta kaikki, johon hänellä on mielisuosio, olkoonpa se sitten suloista tahi katkeraa, kunhan vain hänen tahtonsa tapahtuu.
Oi, Herra Jumala, joka olet rakkauden lähde, ja olet meitä rakastanut iankaikkisella rakkaudella. Sinä pyydät meiltä kokonaista sydäntä. Minun täytyy taas tunnustaa, etten ole rakastanut sinua yli kaiken enkä lähimmäistäni, niin kuin itseäni. Olen siis rikkonut sinun pyhän tahtosi ja ansainnut kuoleman. Mutta rakas Poikasi on minun syntieni tähden kuollut ja minunkin puolestani kaiken vanhurskauden täyttänyt. Opeta minua Henkesi kautta tämä uskomaan. Anna minulle uusi sydän, joka sinua rakastaa, kiittää ja kunnioittaa! Amen.
Rakasta Herraa Jumalaasi koko sydämestäsi ja koko sielullasi ja koko voimallasi ja koko mielelläsi. Luuk. 10: 27.
Tämä on korkein ja suurin käsky. Onhan oikein ja kohtuullista, että jokainen suonentykytys, jokainen ajatus, voimamme, mielemme, ajatuskykymme, ruumiimme, sielumme, elämämme kuuluvat Herralle ja ovat joka hetki hänen käytettävänään. Ei ainoakaan hetki elämässämme saa kulua ilman, että me ikävöiden, rakkaudessa katsomme häneen kysyen hänen tahtoaan ja mielisuosiotaan voidaksemme seurata hänen ohjaustaan. Jumalan kuvan mukaan luoduille olennoille se kuuluu. Ja sanat: »rakasta Herraa Jumalaasi koko sydämestäsi ja koko sielullasi jo koko voimallasi ja koko mielelläsi», sisältävät juuri tämän.
Rakasta Jumalaa koko sydämestäsi merkitsee, että sinun tulee rehellisesti, teeskentelemättä todella rakastaa häntä, niin että hän on sydämessäsi se, jonka rinnalla kaikki muu himmenee ja johon kaikki harrastuksesi kohdistuvat. Tiedämmehän, että ihminen on niin luotu, ettei hän koskaan samalla kertaa voi rakastaa yhtä paljon kahta eri olentoa, vaan jompikumpi on etusijalla, kuten Jeesus sanoo Matt. 6: 24:ssä. Juuri tänä sydämesi rakkaimpana esineenä, jota eniten ajattelet, jota syvästi halajat ja jossa riiput kiinni, tahtoo Herra Jumala itse olla. Sanat rakasta Jumalaasi koko sydämestäsi merkitsevät tätä.
Seuraavat sanat osoittavat sitten, miten me kehitymme Jumala-suhteessamme. »Koko sielullasi» merkitsee: kun rakastat Jumalaa ensin koko sydämelläsi, niin sinä myös sitten uhraat hänelle koko elämäsi, niin että oman etusi, kunniasi, nautintosi, jopa oman henkesikin pidät vähäpätöisenä hänen rinnallaan. Sana »sielu» tavallisesti tarkoittaa aistimus-elämää, siis sitä, mitä aistimillamme voimme käsittää. Jos siis rakkaus maailmaan tahi omaan itseesi kiinnittää sinua, tahi kärsimyksen pelko karkottaa sinut Herran luota, niin jätä heti kaikki ja sano: »mitä kadottanenkin, mikä minua kohdanneekin, kun sinä vain omani olet, en mistään maan päällä huoli.»
Edelleen sanotaan tunnussanassamme »koko voimallasi», siis, että käytät kaikki kykysi joka hetki hänen palvomiseensa ja palvelukseensa. Samaten tulee ajatustesi, mielikuvituksesi, tunteesi liikkua Jumalassa. Silmäsi näkevät, korvasi tarkkaavat yksinomaan sitä, mikä kuuluu Jumalalle. Suusi tahtoo alituisesti hänestä puhua ja kätesi tahtovat palvella häntä.
Lopuksi, rakasta Jumalaa koko mielelläsi. Tämä rakasta koko mielelläsi puhuu rakkauden huolehtivaisuudesta. Siitä mielestä, joka etsii keinoja, miten parhaiten voisi miellyttää ja palvella rakastamaansa olentoa. Hän ottaa selvää rakastettunsa haluista ja mielisuosiosta. Ja se, joka miellyttää tätä, on hänenkin mielestään oikeinta, parasta ja miellyttävintä. Joka siis rakastaa Jumalaa koko mielellään, hänellä on Jumalan mielisuosio ojennusnuorana, joka määrää, Mikä hänelle on hyvää, oikeata ja mieluista.
Silloin kaikki, minua kohdanneet, Jumalan lähettämät koettelemukset, olkoonpa, että ne itsessään ovat katkerat, tulevat minulle rakkaiksi ja kallisarvoisiksi, koska rakas Jumala niin tahtoo. Mieleni muuttuu niin, että mielelläni kärsin. Joka rakastaa koko mielellään, ei rakasta pakosta eikä käskystä. Jos sinun on vaikeata ja vastenmielistä tehdä jotakin Jumalan hyväksi, tai kärsiä hänen nimensä tähden, silloin et rakasta Jumalaa koko mielelläsi.
Sinun tulee rakastaa Jumalaa niin, että Jumalan lähettämät vastoinkäymiset, jotka itsessään ovat sinulle katkerat, (menetät esim. sinulle rakkaimman olennon maan päällä, maallinen onnesi särkyy, tahi hyvä nimesi, kunniasi sinulta riistetään), kuitenkin hänen tähtensä tulevat sinulle rakkaiksi ja kallisarvoisiksi. Sen sisältävät nämä sanat rakasta Jumalaa koko mielelläsi. Miten voisimmekaan rakastaa Jumalaa koko mielellämme, emmekä kuitenkaan rakastaisi sitä, johon hänellä on mielisuosio.
Kuinka olisivat hänen käskynsä meille vastenmieliset. Kuinka olisimme vastahakoiset kärsimään, jos hän niin tahtoo. Jos todella rakastat Jumalaa koko sydämestäsi, koko sielullasi ja koko mielelläsi, niin on sinulle silloin rakasta kaikki, johon hänellä on mielisuosio, olkoonpa se sitten suloista tahi katkeraa, kunhan vain hänen tahtonsa tapahtuu.
Oi, Herra Jumala, joka olet rakkauden lähde, ja olet meitä rakastanut iankaikkisella rakkaudella. Sinä pyydät meiltä kokonaista sydäntä. Minun täytyy taas tunnustaa, etten ole rakastanut sinua yli kaiken enkä lähimmäistäni, niin kuin itseäni. Olen siis rikkonut sinun pyhän tahtosi ja ansainnut kuoleman. Mutta rakas Poikasi on minun syntieni tähden kuollut ja minunkin puolestani kaiken vanhurskauden täyttänyt. Opeta minua Henkesi kautta tämä uskomaan. Anna minulle uusi sydän, joka sinua rakastaa, kiittää ja kunnioittaa! Amen.