Jeesus ensimmäinen rakkautemme
Lähetetty: 09.03.2022 15:23"Piispantarkastuksessaan" Efeson seurakunnalle Jeesus sanoo: "Mutta se minulla on sinua vastaan, että olet hylännyt ensimmäisen rakkautesi."
Jeesus oli juuri antanut tunnustusta Efeson seurakunnalle:"Sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut." (Ilm.2:3-5)
Sitten hän muistuttaa, mistä he ovat langenneet, ja kehottaa heitä tekemään ensimmäisiä tekoja, ensimmäisen rakkauden tekoja. Ensimmäinen rakkaus on meidän armahdettujen syntisten rakkautta Vapahtajaamme kohtaan.
Armosta pelastetut
Pelastus ja sitä seuraava rakkaus on yksin Jeesuksen lahja. "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. Ja me saamme lahjaksi synneistä vapautumisen sen lunastuksen kautta, joka meillä on Jeesuksessa Kristuksessa."(Room. 3:23-24)
Tätä lahjaa ei voi saada millään hengellisillä ansioilla. "Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani." (Ps.42:12)
Kristus on ristillä sovittanut syntimme. "Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta me olemme pelastetut." (Ef. 2:45)
Hengellisen murroksen kokemus pitää tätä ansaitsematonta armoa elämän valtavimpana löytönä. Uskova kuulee armahtavan, rakastavan, anteeksiantavan Jumalan toiminnasta hänen hyväkseen. Hän on saanut tulla Jumalan lapseksi.
Uskoontulo koetaan yleensä tunnetasolla, hienona asiana, ja se muuttaa koko elämän. Mutta pian nämä ensitunteet väljähtyvät, ja kosketuksia entiseen syntiin alkaa syntyä uudestaan. Syynä on maailman ruhtinaan, saatanan, kova työ palauttaa uskoon tullut entiseen elämäänsä ja rakastamaan maailmaa.
Se kuiskii: "Et saa rukousvastauksia kuten muut näyttävät saavan" Sitten se jatkaa: " Ei Jumala sinua kuule." Edelleen se kuiskailee: "Sinulla ei ole enää tunteitakaan, eikä sinulla ole uskoakaan." Seuraavaksi se sanoo:" Palaa entisenlaiseksi, niin sinut taas hyväksytään joukkoihin."
Hengellinen kasvu
Tunnetilat kestävät aikansa,olipa kyseessä uskoontulo, rakastuminen puolisoon tai surutyö. Vaikka alkurakastumisen tunnetilat puolisoonkin väistyvät, voimme hyvin jatkaa rikasta yhteiselämää rakastaen ja toista tukien. Samoin hengellisten tunteiden tasaantuminen ei tarvitse merkitä ensimmäisen rakkauden kadottamista eikä uskon menettämistä.
Päinvastoin, kuivat erämaataipaleet kuuluvat taivaallisen Isämme suorittamaan kasvatukseen. Siellä kysytään: "Vieläkö rakastat Vapahtajaasi? Vieläkö tahdot seurata hänen sanojaan? Rakastatko häntä hänen itsensä vuoksi vai kokemiesi autuaallisten tunteiden takia?"
"Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole." (Ps. 22:12) "Ahdistuksessani minä huusin Herraa. Herra vastasi minulle ja asetti avaraan paikkaan." (Ps. 117:5)
Moni uskoon tullut on kokenut kriisin tulikasteen, oppinut tunnistamaan saatanan kuiskaukset ja voittamaan ne saamansa Pyhän Hengen voimin. Erämaavaiheessa meidänkin rakkautemme Vapahtajaamme kohtaan syvenee, ja vain siinä kasvavat myös ymmärtäväisyytemme, veljellinen rakkautemme, toivomme ja monet kristilliset hedelmät.
Hengellinen kasvu tapahtuu juuri erämaassa, kun odotetaan Jumalan vastauksia rukouksiimme, osataan suhtautua oikein tunteidemme kylmiin jaksoihin, joita seuraavat lämpimät jaksot, ja ensimmäinen rakkautemme on alusta loppuun rakkautta Vapahtajaamme. Ei ole kysymys tunteiden voimakkuudesta vaan kiitollisuudesta ja kuuliasuudesta.
Ensimmäisen rakkauden menettäminen on vakavaa
Moni kuuntelee julistajia, jotka kertovat, että usko tuo menestystä, terveyttä ja kaikkea hyvää. Nämä kertovat jatkuvasti suurista ihmeteoistaan, joissa sokeat ovat saaneet näkönsä ja sairaat parantuneet. Tappioista he eivät kerro.
Jotkut menevät temppeleihin, joissa lauletaan vain ylistyslauluja edestä ja toistetaan yhtä kertosäettä kymmeniä kertoja. He ovat ajan hengessä, ikään kuin sirkus eläisi Jumalan tempelissä, ja elämyksiä tarjotaan nykypäivänä. Syntiä ja kadotusta ei edes mainita. Kunnon hengelliset laulukirjat on heitetty varastoon.
Mutta Jeesus teroittaa kuulemisen merkitystä. "Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan." (Room. 9-10)
Kun ystävä kysyy: "Mitä kuuluu?" vastauksemme olkoon: " Kiitos hyvää, Jeesus on pelastanut minut!" Tai: "Kiitos hyvää, olen antanut itseni Jeesukselle, Pelastajalleni!" Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." (Room. 10:17)
Kun Nikodeemus kysyi Jeesukselta, miten uudestsisyntyminen voi tapahtua, Jeesus kertoi, mitä hän oli tullut tekemään syntiin langenneiden ihmisten pelastamiseksi. Jeesuksen vastaus huipentuu niin sanottuun pienoisevankeliumiin: " Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." (Joh.3:16)
Sanan kuuleminen uskossa
Tämän sanoman uskossa kuuleminen uudestisynnyttää ihmisen ja tuo taas ensimmäisen rakkauden Herran suhteeseen.
Ensimmäinen rakkautemme kasvaa kasvamistaan, kun muistelemme, mitä Jeesus sanoi: "Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".(Luuk. 19:10) "Sitä, joka minun luokseni tulee, minä en heitä ulos." (Joh. 6:37)
Olemme kuulleet Jumalan kutsun, antaneet itsemme Jeesukselle ja kuljemme hänen sanojensa mukaista tietä. Kun kuulemme uudelleen sanomaa siitä, että Jeesus tuli etsimään ja pelastamaan meitä kadonneita, se saa ensimmäisen rakkautemme Jeesukseen voimistumaan.
Olemme kiitollisia Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan ja Jeesuksen ristinkuolemasta syntiemme sovitukseksi. Säilytämme näin ensimmäisen rakkautemme ilman vaihtuvia tunteita.
Pyhä Henki vaikuttaa julistetussa ja luetussa Raamatun Sanassa, ja Jeesus sanoo: "Jolla on korvat, se kuulkoon. (Matt. 13:9) Tämä pitää yllä uskoamme ja saa aikaan tuon hyvän sanoman vastaanottamisen.
Uskomme tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jeesuksen Sanan kautta.
Ja lopuksi: Jeesus lupaa meille: "Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen." (Joh. 14:2-3
Pertti Mela
Lähde; Ristin Kansa lehti nro 2/2022
Jeesus oli juuri antanut tunnustusta Efeson seurakunnalle:"Sinulla on kärsivällisyyttä, ja paljon sinä olet saanut kantaa minun nimeni tähden, etkä ole uupunut." (Ilm.2:3-5)
Sitten hän muistuttaa, mistä he ovat langenneet, ja kehottaa heitä tekemään ensimmäisiä tekoja, ensimmäisen rakkauden tekoja. Ensimmäinen rakkaus on meidän armahdettujen syntisten rakkautta Vapahtajaamme kohtaan.
Armosta pelastetut
Pelastus ja sitä seuraava rakkaus on yksin Jeesuksen lahja. "Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla. Ja me saamme lahjaksi synneistä vapautumisen sen lunastuksen kautta, joka meillä on Jeesuksessa Kristuksessa."(Room. 3:23-24)
Tätä lahjaa ei voi saada millään hengellisillä ansioilla. "Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani." (Ps.42:12)
Kristus on ristillä sovittanut syntimme. "Jumala, joka on laupeudesta rikas, suuren rakkautensa tähden, jolla hän on meitä rakastanut, on tehnyt meidät, jotka olimme kuolleet rikoksiimme, eläviksi Kristuksen kanssa - armosta me olemme pelastetut." (Ef. 2:45)
Hengellisen murroksen kokemus pitää tätä ansaitsematonta armoa elämän valtavimpana löytönä. Uskova kuulee armahtavan, rakastavan, anteeksiantavan Jumalan toiminnasta hänen hyväkseen. Hän on saanut tulla Jumalan lapseksi.
Uskoontulo koetaan yleensä tunnetasolla, hienona asiana, ja se muuttaa koko elämän. Mutta pian nämä ensitunteet väljähtyvät, ja kosketuksia entiseen syntiin alkaa syntyä uudestaan. Syynä on maailman ruhtinaan, saatanan, kova työ palauttaa uskoon tullut entiseen elämäänsä ja rakastamaan maailmaa.
Se kuiskii: "Et saa rukousvastauksia kuten muut näyttävät saavan" Sitten se jatkaa: " Ei Jumala sinua kuule." Edelleen se kuiskailee: "Sinulla ei ole enää tunteitakaan, eikä sinulla ole uskoakaan." Seuraavaksi se sanoo:" Palaa entisenlaiseksi, niin sinut taas hyväksytään joukkoihin."
Hengellinen kasvu
Tunnetilat kestävät aikansa,olipa kyseessä uskoontulo, rakastuminen puolisoon tai surutyö. Vaikka alkurakastumisen tunnetilat puolisoonkin väistyvät, voimme hyvin jatkaa rikasta yhteiselämää rakastaen ja toista tukien. Samoin hengellisten tunteiden tasaantuminen ei tarvitse merkitä ensimmäisen rakkauden kadottamista eikä uskon menettämistä.
Päinvastoin, kuivat erämaataipaleet kuuluvat taivaallisen Isämme suorittamaan kasvatukseen. Siellä kysytään: "Vieläkö rakastat Vapahtajaasi? Vieläkö tahdot seurata hänen sanojaan? Rakastatko häntä hänen itsensä vuoksi vai kokemiesi autuaallisten tunteiden takia?"
"Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole." (Ps. 22:12) "Ahdistuksessani minä huusin Herraa. Herra vastasi minulle ja asetti avaraan paikkaan." (Ps. 117:5)
Moni uskoon tullut on kokenut kriisin tulikasteen, oppinut tunnistamaan saatanan kuiskaukset ja voittamaan ne saamansa Pyhän Hengen voimin. Erämaavaiheessa meidänkin rakkautemme Vapahtajaamme kohtaan syvenee, ja vain siinä kasvavat myös ymmärtäväisyytemme, veljellinen rakkautemme, toivomme ja monet kristilliset hedelmät.
Hengellinen kasvu tapahtuu juuri erämaassa, kun odotetaan Jumalan vastauksia rukouksiimme, osataan suhtautua oikein tunteidemme kylmiin jaksoihin, joita seuraavat lämpimät jaksot, ja ensimmäinen rakkautemme on alusta loppuun rakkautta Vapahtajaamme. Ei ole kysymys tunteiden voimakkuudesta vaan kiitollisuudesta ja kuuliasuudesta.
Ensimmäisen rakkauden menettäminen on vakavaa
Moni kuuntelee julistajia, jotka kertovat, että usko tuo menestystä, terveyttä ja kaikkea hyvää. Nämä kertovat jatkuvasti suurista ihmeteoistaan, joissa sokeat ovat saaneet näkönsä ja sairaat parantuneet. Tappioista he eivät kerro.
Jotkut menevät temppeleihin, joissa lauletaan vain ylistyslauluja edestä ja toistetaan yhtä kertosäettä kymmeniä kertoja. He ovat ajan hengessä, ikään kuin sirkus eläisi Jumalan tempelissä, ja elämyksiä tarjotaan nykypäivänä. Syntiä ja kadotusta ei edes mainita. Kunnon hengelliset laulukirjat on heitetty varastoon.
Mutta Jeesus teroittaa kuulemisen merkitystä. "Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan." (Room. 9-10)
Kun ystävä kysyy: "Mitä kuuluu?" vastauksemme olkoon: " Kiitos hyvää, Jeesus on pelastanut minut!" Tai: "Kiitos hyvää, olen antanut itseni Jeesukselle, Pelastajalleni!" Usko tulee kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta." (Room. 10:17)
Kun Nikodeemus kysyi Jeesukselta, miten uudestsisyntyminen voi tapahtua, Jeesus kertoi, mitä hän oli tullut tekemään syntiin langenneiden ihmisten pelastamiseksi. Jeesuksen vastaus huipentuu niin sanottuun pienoisevankeliumiin: " Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." (Joh.3:16)
Sanan kuuleminen uskossa
Tämän sanoman uskossa kuuleminen uudestisynnyttää ihmisen ja tuo taas ensimmäisen rakkauden Herran suhteeseen.
Ensimmäinen rakkautemme kasvaa kasvamistaan, kun muistelemme, mitä Jeesus sanoi: "Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on".(Luuk. 19:10) "Sitä, joka minun luokseni tulee, minä en heitä ulos." (Joh. 6:37)
Olemme kuulleet Jumalan kutsun, antaneet itsemme Jeesukselle ja kuljemme hänen sanojensa mukaista tietä. Kun kuulemme uudelleen sanomaa siitä, että Jeesus tuli etsimään ja pelastamaan meitä kadonneita, se saa ensimmäisen rakkautemme Jeesukseen voimistumaan.
Olemme kiitollisia Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan ja Jeesuksen ristinkuolemasta syntiemme sovitukseksi. Säilytämme näin ensimmäisen rakkautemme ilman vaihtuvia tunteita.
Pyhä Henki vaikuttaa julistetussa ja luetussa Raamatun Sanassa, ja Jeesus sanoo: "Jolla on korvat, se kuulkoon. (Matt. 13:9) Tämä pitää yllä uskoamme ja saa aikaan tuon hyvän sanoman vastaanottamisen.
Uskomme tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jeesuksen Sanan kautta.
Ja lopuksi: Jeesus lupaa meille: "Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa? Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen." (Joh. 14:2-3
Pertti Mela
Lähde; Ristin Kansa lehti nro 2/2022