Jumala, jota hän näkee isänsä palvelevan

[rita4]

Henry Blackaby

Ensirakkaus esikoiseen

Jumala pyytää meitä usein "muistamaan." Näin tapahtuu Ilmestyskirjan toisessa luvussa, jossa hän sanoo Efeson seurakunnalle: "Tee parannus, ja tee niitä ensimmäisiä tekoja" - mutta ehkä merkittävin osa on tämä: "Muista siis, mistä olet langennut." (Ilm 2:5)

Rakkauden antaumus: muisto

Jos et muista sitä taivaallista korkeutta, josta olet langennut, katumuksesi on puutteellinen. ET kadu sillä asenteella, joka antaa Jumalalle mahdollisuuden voimalliseen läsnäoloon.

Mitä Jumala siis sanoo kansalle tässä Jeremian kohdassa (Ks Jeremia 2 [Juudan ensirakkaus ja uskottomuus].)? Hän sanoo: "Minä muistan ensirakkautesi." Eikö ole ihmeellistä, että maailmankaikkeuden Jumala sanoi: "Muistan sinun ensimmäisen rakkautesi"?

"Muistan, miten vastasit siihen, että toin sinut pois vankeudesta." Havainnollisimpia kuvauksia siitä, millainen Jumalan kansa oli, kun hän löysi heidät, löytyy profeettakirjoissa: "Minä muistan, kuinka sinä vastasit rakkauteeni antaumuksella."

Esikoinen, Jumalan lahja

Taivaan alla ei ole mitään, mikä saisi minut unohtamaan hääpäiväni. Yksi pian 44 vuotta kestäneen avioliittomme iloista on ensirakkauden muistaminen. Vaimoni sanoo: "Henry, muistan ensirakkauteni - sen ilon, jännityksen ja ihanuuden." Ystävät, en voi käyttää väärin sitä rakkautta. En halua pois siitä.

Kerron silloin tällöin vanhimmalle pojalleni: "poika, sinulla ei ole aavistustakaan minun rakkaudestani silloin, kun pidin sinua, esikoistani, ensimmäistä kertaa sylissäni, ja pidin sinua Jumalan lahjana. Muistan, että sanoin: 'Jumala, auta minua elämään tämän pikkuisen edessä niin, että hän haluaisi palvella sitä Jumalaa, jota hän näkee isänsä palvelevan."'

Muistan myös sen, kun poikani tuli eteen ja teki tuon valinnan, ja nyt saarnaan yhdessä hänen kanssaan. Ei kulu montakaan päivää ilman, että rukoilisin: "Jumala, pidä huolta ensirakkaudestani vanhimpaa poikaani kohtaan."

Yllättävä kokemus

Jumala sanoo Jeremia 2:20:ssa "Muistan ensirakkautesi. Muistan nuoruutesi ystävällisyyden ja kihlauksesi rakkautta, kun lähdimme yhdessä erämaahan".. Herramme tuo joskus muistiimme ensirakkauden, sen ensimmäisen vastauksemme hänelle, kun hän näytti meille käsiään, kylkeään ja jalkojaan, ja sen, kuinka tämä oli meistä aivan valtavaa.

En ole koskaan päässyt yli siitä ensirakkaudesta, kun ymmärsin, kuinka paljon hän rakasti minua. En voi pettää sitä ensirakkautta.

Ja on Jumalalle yllättävää, että hän joutui sanomaan: "Sinä olet hylännyt minut." Hän ei sanonut, että olet seurannut ohjelmia. Hän sanoi: "Olet hylännyt minut."

Suhde vai hallinto

Ongelma on se, että kiinnitymme niin paljon toimintaan, olemme niiden keskellä, ja teemme eri asioita Jumalalle niin, että unohdamme, että hän etsii suhdetta meidän kanssamme.

"Teet tätä kaikkea, mutta liikut yhä enemmän poispäin minusta. Keskityt niin tiiviisti toimintaan ja hallintoon. Esittelet sen minulle minun kunniakseni, mutta mikään siitä ei tuo minulle kunniaa. En hyväksy toisen käden kunniaa. Se, mitä teet minulle, on juuri jo kulutettua kunniaa.

Ensikäden kunnia

Ensi käden kunnia on sitä, että annat minun tehdä, mitä haluan tehdä sinun kauttasi. Silloin saan ensi käden kunnian."

Hän sanoo, että kun annat käytettyä kunniaa, "hylkäät minut, elävien vetten lähteen." Onko mikään ihme, että niin monet Jumalan kansasta näyttävät olevan hengellisesti janoisia? Jos jätät elävän veden lähteen, tulet janoiseksi.

Ei vesilähteellä voi olla kuivaa

Joku sanoi kerran minulle: "Henry, onko elämässäsi Jumalan kanssa koskaan kuivia jaksoja?" Sanoin: "En pysty muistamaan yhtään kuivaa jaksoa." Hän vastasi: "Se on hämmästyttävää".

Vastasin: "Ei ole. Herra kertoo, että sisälläni on elävän veden lähde, ja sisältäni tulevat elävän veden virrat (Jh 4:14, 7:37). Miten silloin voi olla kuivia kausia, jos tämä tapahtuu? Jos sinulla on kuiva kausi, olet lähtenyt hänen luotaan. Myönnä se."

Sano: "Voi ei. Rakastan häntä edelleen, en ole lähtenyt hänen tyköään. Minulla on vain kuiva kausi." Miten hän on elävien vesien lähde, ja sinulla voi olla kuiva kausi? Ei, olet lähtenyt hänen luotaan.

Jumala siis sanoo aluksi: "Minä muistan sinun nuoruutesi antaumuksen, morsiusaikasi rakkauden" (Jr 2:2 JKPR, 1993). Ja hän tulee takaisin kysymään:

"Muistatko sinä?"