Rakkauskertomus

[rita4]

Erkki Kuisma

Niin kuin mies kosii naista, Jumala kutsuu jokaista ihmistä Pyhään Liittoon kanssaan.


Miehen esittely

Hän on epäitsekäs, antelias ja nöyrä. Hän ei vihaa eikä halveksi ketään. Hän ei vanno eikä juhlallisesti vakuuttele, koska hänen sanansa ovat aina totta. Hän ei vastusta pahaa pahalla, vaan tekemällä hyvää. Hän on hyvä kaikkia kohtaan, vaikka tietää, ettei saa monilta mitään hyvää takaisin. Hän jatkaa hyvän tekemistä kiittämättömille ja pahoille. Hän rakastaa vihollisiaan ja tekee hyvää niille, jotka häntä vihaavat. Hän siunaa niitä, jotka häntä kiroavat. Hän toivoo hyvää niille, jotka toivovat hänelle pahaa.

Hän on armahtavainen ja laupias. Hän ei kohtele töykeästi väärintekijöitä, vaan ojentaa heitä sävyisästi. Hän on pitkämielinen ja lempeä. Hän ei kadehdi, eikä kerskaile. Hän ajattelee enemmän muiden kuin omaa etuaan. Hän ei ole katkera kärsimänsä pahan tähden. Hän ei iloitse vääryydestä, vaan totuudesta. Hän on kärsivällinen kaikissa olosuhteissa, eikä menetä toivoaan vaikeuksissa. Hän kärsii kaiken valittamatta.

Naisen esittely

Hän on itsekäs, ahne ja ylpeä. Hän vihaa vastustajiaan ja halveksii heikkoja. Hän valehtelee ja pettää vakuuttelemalla ja valoja vannomalla. Hän kostaa kokemansa vääryyden ja tekee hyvää vain ostaakseen sillä suosiota. Jos häntä ei kiitetä, hän loukkaantuu siitä. Hän vihaa vihollisiaan ja juonittelee heitä vastaan. Hän kiroaa niitä, jotka tuottavat hänelle kärsimystä. Hän toivoo vihollistensa painuvan helvettiin.

Hän on armoton ja häijy. Hän haukkuu väärintekijöitä ja haastaa heidät oikeuteen. Hän on äkkipikainen ja kovasydäminen. Hän kadehtii ja kerskailee. Kaikissa olosuhteissa hän ajattelee ensin omaa etuaan. Hän on katkera, jos ei saa sitä, mitä halusi. Hän nauttii vääryyden tekemisen antamasta jännityksestä. Hän iloitsee itselleen edullisista valheista. Hän on kärsimätön vaikeuksissa ja valittaa kovaa osaansa. Hän ei hyväksy sitä, että häntä nuhdellaan hänen pahuudestaan, koska hän pitää itseään pohjimmiltaan hyvänä ihmisenä.

Ensimmäinen kosinta

Hän, joka on täydellisesti hyvä mies, tulee naisen luo. Hän kutsuu liittoon kanssaan sanoen: "Tule ja seuraa minua. Tule minun omakseni." Nainen ei ota hänen kutsuaan vastaan, sillä hän ajattelee: "Hän ei voi rakastaa minua. Hän tarvitsee vertaisensa kumppanin. Hän ei voi olla tosissaan."

Niinpä nainen pakenee miestä pysytellen hänestä kaukana. Ehkä joskus hänen mielessään käy ajatus: "Entä jos hän sittenkin rakastaa minua." Sitten nainen muistaa pahuutensa ja himokkuutensa ja vihastuu itseensä. "Minä en ansaitse olla yhtä hänen kanssaan. Hän on liian hyvää seuraa minulle."

Nainen yrittää olla hyvä

Toisinaan nainen yrittää parannella itseään. Hän siistii käytöstään ja yrittää harrastaa hyväntekeväisyyttä. Joskus hänestä tuntuu, että nyt varmaan olisin kyllin hyvä hänelle. Lopulta hän kuitenkin masentuu ja väsyy yrittämiseen ja tulee toivottomaksi.

Hän yrittää pitää yllä hyvää kuvaa itsestään. Aina kun hän näkee jonkun mielestään itseään huonomman ihmisen, hän halveksii tätä ja kauhistelee tämän pahuutta. Hän alkaa vihata kaikkia, koska on katkera omasta pahuudestaan.

Nainen tuomitsee lahkolaisen

Eräänä päivänä nainen tulee suureen oikeudenkäyntiin. Siellä syytetään erästä lahkolaista Jumalan pilkasta. Häntä ollaan tuomitsemassa siitä, että hän on tehnyt itsensä Jumalan vertaiseksi. Häntä vastaan esitetään muitakin vakavia syytteitä. Nainen peittää kasvonsa hänet nähtyään ja halveksii sydämessään tuota miestä: "Hänellä on kaikki tuo synti elämässään, ja silti hän vielä kehtaa väittää olevansa suurempi kuin uskomme isät."

Tuomari kysyy kansantuomioistuimelta: "Mitä minun tulee tehdä tälle miehelle?" Silloin nainen huutaa: "Viekää pois, tuollainen ei saa elää!" Koko väkijoukko huutaa: "Kuolema lahkolaiselle!" Sitten nainen menee teloituspaikalle. Hän menee sinne nähdäkseen, kuinka synti saa palkkansa.

Nainen tunnistaa hänet

Nainen katselee teloitettavaa miestä. Ennen kuolinhetkeään mies nostaa katseensa naiseen silmät täynnä sääliä häntä kohtaan. Silloin nainen tunnistaa hänet: "Tämähän on se sama mies, joka aikaisemmin kutsui minua kirkkaudellaan ja täydellisyydellään liittoon kanssaan." Silloin nainen saa piston sydämeensä: "Minä olen syyllinen hänen kuolemaansa."

Nainen huutaa hänelle: "Anna anteeksi, että epäilin rakkauttasi ja uskoin sinusta valheen." Mutta hän on kuollut, eikä voi vastata. Nainen näkee hänen viatonta vertaan maassa ja sitä katsellessaan ymmärtää, mitä oli tapahtunut: "Hän teki sen minun tähteni. Hän tuli alas minun tasolleni, jotta voisin ottaa vastaan hänen rakkautensa. Siksi hän vapaaehtoisesti otti syyllisen paikan eli minun paikkani."

Sitten nainen muistaa sen, kuinka oli joskus yrittänyt olla hyvä, eikä kyennyt. Silloin pelko valtaa hänet ja hän parkaisee: "Miten voin elää ilman häntä! Nyt tiedän, että hän rakastaa minua, mutta hän on kuollut. Tulenko häpäisemään hänen muistonsa elämällä edelleen syntistä elämää?"

Toinen kosinta

Kolmen päivän kuluttua nainen itkee yhä miehen haudalla, koska kokee, ettei voi elää ilman häntä. Silloin ääni sanoo hänelle: "Mitä itket?" Hän kohottaa katseensa ja näkee miehen elävänä edessään. Mies sanoo hänelle: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän. Ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet."

Ilo täyttää naisen sydämen: "Koska Hän elää, niin minäkin voin elää." Mies sanoo hänelle: "Tule ja seuraa minua." Hän heittäytyy Miehen jalkojen juureen ja vastaa: "Minun Herrani ja Jumalani, tässä olen, tapahtukoon minulle tahtosi mukaan."

[rita4]

Nainen tunnistaa hänet

Nainen katselee teloitettavaa miestä. Ennen kuolinhetkeään mies nostaa katseensa naiseen silmät täynnä sääliä häntä kohtaan. Silloin nainen tunnistaa hänet: "Tämähän on se sama mies, joka aikaisemmin kutsui minua kirkkaudellaan ja täydellisyydellään liittoon kanssaan." Silloin nainen saa piston sydämeensä: "Minä olen syyllinen hänen kuolemaansa."

Nainen huutaa hänelle: "Anna anteeksi, että epäilin rakkauttasi ja uskoin sinusta valheen." Mutta hän on kuollut, eikä voi vastata. Nainen näkee hänen viatonta vertaan maassa ja sitä katsellessaan ymmärtää, mitä oli tapahtunut: "Hän teki sen minun tähteni. Hän tuli alas minun tasolleni, jotta voisin ottaa vastaan hänen rakkautensa. Siksi hän vapaaehtoisesti otti syyllisen paikan eli minun paikkani."

Sitten nainen muistaa sen, kuinka oli joskus yrittänyt olla hyvä, eikä kyennyt. Silloin pelko valtaa hänet ja hän parkaisee: "Miten voin elää ilman häntä! Nyt tiedän, että hän rakastaa minua, mutta hän on kuollut. Tulenko häpäisemään hänen muistonsa elämällä edelleen syntistä elämää?"

Toinen kosinta

Kolmen päivän kuluttua nainen itkee yhä miehen haudalla, koska kokee, ettei voi elää ilman häntä. Silloin ääni sanoo hänelle: "Mitä itket?" Hän kohottaa katseensa ja näkee miehen elävänä edessään. Mies sanoo hänelle: "Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, ja minä elän. Ja minä olin kuollut, ja katso, minä elän aina ja iankaikkisesti, ja minulla on kuoleman ja tuonelan avaimet."

Ilo täyttää naisen sydämen: "Koska Hän elää, niin minäkin voin elää." Mies sanoo hänelle: "Tule ja seuraa minua." Hän heittäytyy Miehen jalkojen juureen ja vastaa: "Minun Herrani ja Jumalani, tässä olen, tapahtukoon minulle tahtosi mukaan."

Olipa veli kirjoitanutkin tuon kokonaisuuden tosi mahtavasti, ettei siihen oikein osaa mitään sanoa lisätäkseen. Mutta jotain ehkä voisin koittaa silti sanoa, koska tuo on tosi hyvä vertaus meistä ns morsiammista ja nythän ei ole kysymys sukupuolesta, vaan kaikki Jeesuksen seuraajat sukupuolesta tms riippumatta ovat; Yljän morsiamia.

Jes. 62:
1 Siionin tähden minä en voi vaieta, ja Jerusalemin tähden en lepoa saa, ennenkuin sen vanhurskaus nousee kuin aamunkoi ja sen autuus kuin palava tulisoihtu.
2 Ja kansat näkevät sinun vanhurskautesi, kaikki kuninkaat sinun kunniasi; ja sinulle annetaan uusi nimi, jonka Herran suu säätää.
3 Sinä tulet kauniiksi kruunuksi Herran kädessä ja kuninkaalliseksi päähineeksi Jumalasi kädessä.
4 Ei sinua enää sanota "hyljätyksi", eikä sinun maatasi enää sanota "autioksi"; vaan sinua kutsutaan "minun rakkaakseni" ja sinun maatasi "aviovaimoksi", sillä Herra rakastaa sinua, ja sinun maasi otetaan avioksi.
5 Sillä niinkuin nuori mies ottaa neitsyen avioksi, niin sinun lapsesi ottavat sinut omaksensa; ja niinkuin ylkä iloitsee morsiamesta, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.

Tällainen Raamatunpaikka nousi sydämelleni. Niin monet katsoo ylimielisesti Ylkäänsä kohden ja ajattelevat selviävänsä ilman häntä elämässään, sekä kuvittelevat pääsevänsä taivaaseenkin ilman Jeesusta. He saattavat olla jopa huutamass amuiden mukana;"ristiinnaulitse" ja ovat tuomitsemassa muiden mukana Mestariaan, koska eivät tajua Hänen olevankin Jumalan Poika ja heidänkin Vapahtajansa. Niin, ettei he, eikä kukaan muukaan pääse ilman Jeesusta taivaan kotiinkaan. Raamattuun on kirjoitettu, että; Vain yksin Jeesuksen nimen ja veren kautta käy tie taivaallisiin sekä: pääsy avataan myöskin taivaan kotiinkin sen myötä.

Joh. 14:
1 "Älköön teidän sydämenne olko murheellinen. Uskokaa Jumalaan, ja uskokaa minuun.
2 Minun Isäni kodissa on monta asuinsijaa. Jos ei niin olisi, sanoisinko minä teille, että minä menen valmistamaan teille sijaa?
3 Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.
4 Ja mihin minä menen-tien sinne te tiedätte."

5 Tuomas sanoi hänelle: "Herra, me emme tiedä, mihin sinä menet; kuinka sitten tietäisimme tien?"
6 Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani.

Laitan nyt vain Raamatunpaikkoja joita nousee mieleeni..Sillä, Kun ihminen viimeinkin kuin herää tajuamaan, että: kuka yksin ja ainoastaan vain voi häntä ymmärtää, sekä auttaa [Jeesus Kristus], niin jos ei ihan jo ole sydämensä maailman myrskyissä kovettunut, niin Herran Henki saa, voi silloin vielä alkaa koskettaa sinne sielun sisimpään ja puhua, muistuttaa, miksi Jeesus suostui kärsimään, sekä kuolemaan ristillä jokaisen katuvan ihmisen sekä syntisenkin ihmisen puolesta.. Koska Hän Rakastaa jokaista ihmistä yhtä ihanasti ja yhtä suurella rakkaudella, riippumatta ihmisestä itsestään, tai ihmisen menneisyydestä, tms, kun hän vain tahtoo ottaa vastaan Pelastajansa [Jeesuksen] ja saada syntivelkansakin anteeksi, koska Jumala ei katso henkilöön. Vaan Hän katsoo ihmisen sydämeen, ei menneisyyteen, tekoihin, sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat vailla Jumalan rakkautta; ilman Vapahtajaansa, sekä itsessään jokainen on myöskin vailla Jumalan rakkautta, anteeksiantamusta..Sen kaiken voi saada ainoastaan ottamalla vastaan Jeesus Kristus: omakohtaisena syntiensä sovittajana, Pelastajanaan ja näin saada Häneltä uuden elämän, kanssa Herran Jeesuksen. Ja mikä ihaninta, niin sen kautta ihmissielu pääsee sielunvihollisen kahleista vapaaksi, sekä saa lapsioikeuden, jossa hän saa huutaa; Abba, Isä!

Keijo Åkerlund - Ihminen Pysähdy