Rakkaus- suurin armolahjoista

[rita4]

"Nyt pysyvät voimassa nämä
kolme asiaa:
usko, toivo ja rakkaus.
Tärkein niistä on kuitenkin rakkaus."
1 Kor. 13:13

Rakkautta kutsutaan suurimmaksi armolahjaksi, koska se on se, jossa on jotain samanlaista uskovan ja hänen Jumalansa välillä.

Jumalalla ei ole tarvetta uskoa. Hän ei ole kenestäkään riippuvainen. Ei ole ketään Häntä ylempää, johon Hänen tulisi uskoa. Hänelle kaikki asiat ovat tiedossa riippumatta siitä, ovatko ne menneitä, nykyisiä tai tulevia. Mutta Jumala on rakkaus,ja mitä enemän rakkautta Hänen kansallaan on, sitä samanlaisempia he ovat kuin heidän taivaallinen Isänsä.

Tämän lisäksi rakkautta kutsutaan suurimmaksi armolahjaksi, koska se on kaikein tarpeellisin toisten ihmisten hyväksi. Uskolla ja toivolla on epäilemättä kuitenkin erityistä merkitystä myös uskovan oman edunkin kannalta. Usko liittää ihmisen Kristukseen ja tuo rauhan ihmisen ja Jumalan välille ja avaa tien taivaaseen.

Toivo täyttää sielun iloisella tulevan hyvän odotuksella. Ja toivo lohduttaa, monista näkyväisistä lannistavista asioista huolimatta, sillä se näkee toistaiseksi näkymättömiä tulevia asioita.

Mutta ennen kaikkea rakkaus on se armolahja, joka tekee ihmisestä käyttökelpoisen. Se on hyvien töiden ja ystävällisyyden lähde. Se on lähetystyön, koulujen ja sairaaloiden alkulähde. Rakkaus sai apostolit kuluttamaan itsensä ja näkemään vaivaa sielujen takia. Rakkaus synnyttää Kristuksen työn tekijöitä ja pitää heidät työssä. Rakkaus pehmentää erimielisyyksiä ja lopettaa riidat - ja tässä mielessä "peittää paljotkin synnit." (1 Piet. 4:8)

Rakkaus kaunistaa kristinuskon ja on sen suositus maailmalle. Ihmisellä voi olla todellinen usko, jonka hän tuntee itsessään - mutta samalla hänen uskonsa voi olla toisille näkymätön. Mutta ei voi olla ihmistä, jonka rakkaus olisi näkymätön.

Viimekädessä rakkaus on suurin armolahjoista, koska se on niistä se, joka kestää pisimpään. Tosiasiassa se ei koskaan katoa (1 kor. 13:8).

Usko muuttuu kerran näkemiseksi - ja toivosta tulee varmuutta. Mutta rakkaus jatkuu ja elää läpi iankaikkisuuden loputtomien aikakausien. Yksi yhteinen tunne ja mieliala tulee vallitsemaan heidän kaikkien sydämissä ja se tulee olemaan rakkaus.

J.C. Ryle
(1816-1900)
Lähde; Airut lehti